1492.

En näe pakotietä
en näe voitettuja taisteluita
en kesää ympärilläni
hukutan itseni hetkeen ja uskottelen
että paha katoaa
asettuu kauemmas
jonnekin pois viereltä
jos vain jatkan hyvän olon leikkimistä
jos vain hymyilen ja nauran
ehkä se jokin sisältäni kuoleekin hengiltä.

Oikeasti totta on että se saa vain lisää voimia
tämä leikki on yhtälailla leikkiä hengellä
kuin terien juoksuttaminen iholla
tämä on kaikki sitä minkä tiedän kostautuvan
väsymys ruokkii pahaa
näin ei kannattaisi elää
ei kannattaisi paeta sitä joka on vahvin.

Mutta silti teen niin
leikittelen ja uskottelen itselleni päivän ajan
että oon iloinen ja ei-masentunut
mitä järkeä tässä on
koska kuitenkin tiiän että mitä pidemmälle leikin vien
sitä huonommaks mun olo lopulta muuttuu
ei ehkä siinä hetkessä
mut varmasti myöhemmin.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229