1490.

Niin paljon tyhjää rumaa kipua
niin monta itkettyä yötä
yhtä monta toivetta kirkkaammasta huomisesta
kuin vahvojen käsivarsien halausta
pimeänjuoksuja
pudotuksia
yksinäisyyden huutamia öitä.

Elämä
sinä arvaamaton musta suo
minun turvaan kaipaava mieleni
meitä ei ole yhdessä
on vain diagnoosikoodeja
ja kuolemasta kertovia biisejä.

On arpisten käsien hapuilut kohti terävämpiä esineitä
on niin monia hyviä suunnitelmia
toimivia ratkaisuja
tilanteeseen
jossa toivoa ei enää ole.

Minä en näe tätä sinun silmilläsi
minä en näe maailmaa kuten muut toivoisivat
minä en elä
minä suoritan elämäni.

Listan asioita
joita minun oletetaankin tekevän
listan asioita
jotka täytyy tehdä
sillä ellei tee
täytyisi olla monta selittävää sanaa
ja ehjempää perustelua.


Joskus herään todellisuuden rajalta
kyynelissä niin pieneksi painautuneena kuin mahdollista
ja pelkään itseäni
pelkään itsetuhoani
kaikkea sitä
miten ja milloin
mutta aivan kaikista eniten ymmärrystä
ettei kukaan enää voi auttaa
että on tämä tietty raja
jonka jälkeen valinnat ovat minun valintojani
ja itsetuhoni minun ratkaisuni
eikä ketään
joka sitä voisi estää.

Se on paljon pelottavampaa
kuin on sanoja kertoa
se on syvintä kauhua
ja sitä haluaisi vaan huutaahuutaa
älä päästä mua
älä anna mun mennä
estä mua
vaikka jo hyvin ymmärtää
että itsehän tätä tahtoi
ja että muutkin näkevät sen kaiken vain yhtenä arkipäiväisistä valinnoista
vähän kuin se olisi sama asia
kuin päättää että laittaisiko päälleen mustan vai harmaan paidan.

Ja minähän sain jo kaiken mahdollisen tarjolla olevan avun
siitä kaikesta huolimatta
minun ja toisten yrityksistä ja uskosta välittämättä
paha olo on ja pysyy sisälläni
se ei enää välitä siitä
että onko kesä vai talvi
olenko yksinyksin vai ihmisten keskellä yksin
se vain on ja pysyy
sekä mun sisällä että sanoissa
ajatuksissa ja teoissa
eikä mikään enää poista sitä.

Tänään on yksi niistä päivistä
joina pelkään tätä syöksykierrettä
tänään on taas yksi niistä päivistä
jona näen liian selkeänä menneiden vuosien kulun
ja sen miten tulevaisuuteni tulee jatkamaan saman kehän kiertämistä.

Tänään tunnen uupumuksen kehossani
tämä väsynyt mieli ajaa meidät pois toisten luota
pois jokaisesta annetusta turvasta
pois kaikkialta
jossa hengittäminen olisi helpompaa.

Miksi tämä päätyi tähän?

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229