1471.

Sanoisitko sä viistoistavuotiaalle
älä
miksi sä sinne lukioon
menisit ammattikouluun
valmistuisit ammattiin
mihin sä sitä lakkia
mitä se lukio sua hyödyttää?

Sanoisitsä nii?
Mä tiiän
jotkut sanoo
mut mä raivostun näistä sanoista
joo en oo enää viittätoista ja oon epäonnistunut lukiossa monia kertoja
mutta siitä päästäänkin siihen
et mikä on ollut epäonnistumista ja luovuttamista ja mikä taas sitä etten oo oikeasti ollut opiskelukunnossa
kun oon yrittänyt lukiota aloittaa?

Mä en koskaan aloittanut samalta viivalta toisten kanssa
mä olin ensimmäiset puoli vuotta osastolla
silloin kun muut aloitti lukiossa.

Mä oon yrittänyt opiskella niin et viiltelen tuntien välissä
jotta selviäisin ahdistuksen kanssa
mä oon yrittänyt pakottaa itteni keskittymään englannin sanoihin
samalla kun mun mieli on huutanut itsemurhasuunnitelmiaan.

Ja mua on kannustettu
jotta mä selviäisin
mua on vahvasti ohjattu
jotta menisin tunneille enkä lopettais koulua kesken
mutta mitä hyötyä näistä mistään on ollut
kun tilanne ympärillä on kuitenkin ollut jollain tavoin epävakaa ja mun mieli vielä paljon enemmän?

Se et vaikka oon asunut nii et en oo joutunut olemaan yksin vastuussa kaikesta
on taustalla jatkuvasti kulkenut tieto siitä et mihin asti on aikaa
ennen kuin täytyy lähteä pois
tai todistaa muuten kuntoutuksen etenemistä.

Sellaisillakin jutuilla
jotka ei oikeasti oo kertoneet mitään mun kuntoutumisesta
sellaisissa asioissa jotka oon aina osannut
ne ajat oli täynnä sitä todistelua
katso kyllä minä yritän
ja siinä samalla ranteita auki
kun ei oo pystynyt täyttämään ulkopuolelta asetettuja vaatimuksia.

Nii mikään ei ennen tätä paikkaa ikinä ole ollut näin
että on aikaa ennaltamäärittämätön aika
niin ettei olekaan tietyssä ajassa pakko olla kunnossa
jossa pärjää yksin.

Silti oon halunnut yrittää lukiota
mulla on koko tämän ajan ollut se motivaatio lukiota kohtaan
ei tietenkään huonoimpina hetkinä
mutta heti kun olo muuttuu vähän paremmaksi
mä alan miettiä et miten ja milloin voisin taas opiskella.

Mä ymmärrän et kaikista meistä
jotka ei tee mitään
on se sama oletus
et me vaan maattais kaikki päivät sängyssä
ellei meitä vahvasti ohjattais jotakin tekemään
(käyttäisin sanaa pakotettais, mut se on kuulemma väärä sana tässä yhteydessä)
mut mä en oikeesti oo tekemättä mitään
jos mun vointi vaan on riittävän hyvä
hyvillä hetkillä mä nimenomaan hajoan siihen ettei oo mitään suuntaa eikä tarkoitusta
ja siihen ettei saa mitään järkevää aikaiseksi.

Ja nyt muiden mielestä olisi järkevä lähteä ammattikouluun
nää samat keskustelut on käyty kymmeniä kertoja eri ihmisten kanssa
ja joka kerta mä turhaudun enemmän
tottakai
joka kerta aikaa on kulunut enemmän
sitä aikaa jona mun ois pitänyt opiskella ja tehdä jotain järkevää
mut en oo jaksanut ja pystynyt
ja mulla pitäis olla uusia todisteita siitä miksi mulla omasta mielestäni on yhä oikeus haaveilla lukiosta.

Niin monilla on sellainen oletus
että mun pitäis mennä ammattikouluun
siitä helposti ammatti ja sitten töihin
ne oikeasti kuvittelee et se on okei mulle
se voi olla okei monille
ja sit mussutetaan siitä että voihan sitä myöhemmin opiskella jonkun toisen ammatin
jos ensimmäinen ei tunnu omalta
mä en vaan käsitä tätä ajatusmallia.

Mä en ymmärrä
miksi mä en sais käydä ensin lukiota
sitten kun oon siinä kunnossa että pystyn opiskelemaan
miksi mun pitäis mennä ammattikouluun
joka tulis olemaan mulle paljon raskaampi
koska en oo vielä keksinyt alaa
joka tuntuis omalta
joka tarkoittas et hakisin vaan johonkin
johon mulla ei alunperinkään olis riittävästi motivaatiota
ja sitten yrittäisin jotenkin selvitä sen työharjoitteluineen läpi.

Ne oikeasti elää siinä uskossa että se olis mulle helpompi
et mä sieltä löytäisin elämänhalun
tai ehkä ne ei oikeesti ajattelekaan muuta
kuin sitä et miten musta saadaan nopeiten veronmaksaja
kun muhun on hukattu näinä vuosina käsittämätön määrä verorahoja.

Mä sanon vastaan niin kauan kuin oon lukion käynyt
niin kauan kuin elän mä tuun taistelemaan näitä oletuksia vastaan
ei se et mä oon voinut huonosti ja tuun voimaankin varmasti vielä jossain kohtaa
voi määrittää mun loppuelämää
se ei vaan oo reilua nii
sanoitsä mitä tahansa.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229