1440.

Mä ymmärrän kaiken
raivojenne syyt
itkujeni taustat
mä tiiän kaiken sen mitä täytyykin.

Mä tiiän paljon kipuja
mutta sitä pahinta en osaa kuvata
se on pahempaa kuin pahin fyysinen kipu
jota koskaan oon kokenut.

Se on niin elävä
se on niin hallitseva
se on yhtä varma kuin toukokuussa helteet
se ottaa paikkansa kyselemättä
pyytelemättä olemassaoloaan anteeksi.

Se on tässä
mä oon siinä
sen oma
se on vahvempi kuin kukaan kenet tiedän
se tietää jotain sellaista tästä maailmasta
mitä ihminen yksin ei voi tietää.

Se elää maata itselleen
se elää ilman vettäkin
se elää vaikka sen hukuttaa avomerelle
se elää
aina.

Se on vain tunne
tietämättömät ihmiset vastaa
oot epävakaa
ne jatkaa
eikä ne tiiä totuuksista mitään.

Ne ei tiiä millainen voima yhdellä voi olla
ne ei tiiä miten se voi saada aikuisen polvilleen
joskus maata vastenkin
poski kylmällä lattialla
kyyneleet vie valon
sellainen se on
se jota ne nimittää vain tunteeksi.

Mistä ne tietää että se on vain tunne
jos ne ei koskaan edes oikeasti ymmärrä
ne tahtois kovasti ymmärtää
mut aina lopulta kaikki turhautuu
palaa siihen kehään jossa kaikki mut tuntevat kulkee
ota ittees niskasta kii
epävakaita ei auta mikään.

Ja mä oon yksin ja se istuu mun vieressä
seuraa varjon kaltaisena
se on mua huutamatta
se on voittamaton.

Ja se vie kaiken
ehkä ei henkeä
tai sitten senkin
mutta ainakin aivan kaiken mitä elämässä voi olla
vain tunne
nauraisin jos uskaltaisin
mut siitä se vasta suuttuukin
raivostuu
mun naurusta.

Se vihaa mua yhtälailla kun mä sitä pelkään
se tahtoo pahaa
se sotkee hyvät ihmiset mun pahaan
enkä mä tahtois et tie on tää
mut mulla ei ole voimia eikä taitoa taistella vastaan.

Valssissa se vie ja mä
menen
mä olen sen ja se on mua ja enää en osaisi ollakaan ilman sitä
sen valtaa.

Antakaa mulle anteeks et oon näin heikko ja annan sille kaiken vallan.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229