141.

Ja olo huononee mä etsin niitä kesien biisejä tunnetsä merituulen hiuksillas kaadutaan hei tähän hiekalle katso nää mun kyyneleet onnea ne on ei haaveita uudesta kesästä mä tiedän sen olevan järjetöntä etten mä kestä kesään mut laitan silmät kii kuvittelen itkeväni onnesta sillä rannalla jolla nää samat biisit soi lähellä toisia ihmisiä vieraita tai tuttuja sama se ja mukana koko yön vapaus vaikka oikeasti mä tiedän että talven pimeys on liikaa siks itken tuijottaen aurinkoa en mä tiedä miten kuollaan mutta vielä vähemmän miten eletään kun elämä on kadottanut niin paljon merkityksestään.
Ja katso mä tunnen biisien tarinat oikeaan elämään musta ei enää oo ei voimia rakentaa mielikuvituksesta haaveita elämästä vain näiden biisen tarinat niin valtavan täynnä elämää ainoa kosketus tavalliseen elämään näiden biisien tarinat rakkaudesta yksinäisyydestä kuolemasta ja enemmän kuin mitään mä itken niitä biisejä sankaruudesta Oi, nouse, Suomi, näytit maailmalle, sä että karkoitit orjuuden ja ettet taipunut sa sorron alle, on aamus' alkanut, synnyinmaa. en löydä mitään joka olisi enemmän täynnä puhdasta uskoa elämään
samaa aikaa
kun mun oma elämänusko haurastuu
järjettömän ahdistuksen alle.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229