1388.

Jos ei vaan enää jaksa
tajuu on kohdannut taas sen kohdan
luovuttaa
irrottaa otteen
antaa mennä vaan
mitä vaan.

Antaa olla
ihan sama
vaikka sä nyt huutaisit ja raivoaisit
mun päässä kelautuis kuitenkin vaan menneet
en pääse kii tämän päivän juttuihin
kun elän jotain päivää vuosien takaa
sanoja ja virheitäni
tapahtumia joihin en voi enää vaikuttaa
enhän voinut silloinkaan
silti en osaa unohtaa.

Haluun jo pois
tänää pois
mä luovutan
tiiän kyllä tarkasti et mitkä on seuraukset
en vaan löydä sitä tunnetta
millä jaksaisin välittää
olla aikuinen
ajatella järkevästi
oppia kantamaan vastuuni
en vaan osaa
haluan antaa olla
haluun vaan pois tästä tunteesta
vaikka hinta on kallis.

Vai onko kuitenkaan
sehän on jo selvää
ei mua mikään auta
miks siis tämäkään
miks mikään?

Ku vika on mun sisällä
mun mieli on musta ja toivoton
avut annettu
lääkkeet kokeiltu
ihan turha täs on enää kenenkään leikkiä mitää.

Et ois vielä jotain
ku ei oo
ei vaan oo
kuus vuotta on pitkä aika
kun koko sen ajan on toistettu
miten tää on nyt se juttu mikä auttaa
tää lääke
pidempi osastojakso
tää toimintatapa
on niitä ollut
juttuja mihin on mun kanssa yhdessä uskottu
varmaan enemmän kuin ees muistan laskea
ja silti
silti en oo löytänyt täältä sitä asiaa
minkä vuoksi taistella pimeästä eroon
silti mun olo ei oo pysyvästi muuttunut paremmaks
siedettävämmäks
on vaan tää pimee alusta loppuun
enkä ihan oikeasti enää tiedä mitään
millä yrittäisin mieltäni huijata
jatkamaan toisiaan seuraaviin huomisiin
kun toivo on kuollut.

Sä sanot et mun sisällä on olemassa elämänhalua
kun vielä oon elossa
mä haluun kiljuu sulle vittuu ja saatanaa
mistä helvetistä sä sitä tiiät
onko vai ei
miten sä voit sanoo noin
miten sä voit ajatella noin
tuonko nyt pitäis auttaa
vähän niin kuin vain nauraisit
paitsi niinhän kaikki aina
sille miten epäonnistunut ja tyhmä oon
kun kuvittelen sellaisia juttuja
kun uskon kuolemaan
ja kun samalla pelkään helvettii
ja
ja
joojoo vittu
emmä tiiä miksen vaan mee
miksen vaan tee
tää kaikki
nää keskustelut
joissa mulle vain nauretaan
sanotaan ettei mitään oo tehtävissä
et mun pitäis muuttuu ja olla toisin
oisinhan mä
kun oisin vaan keksinyt miten tätä mieltä hallitaan
miten päästään irti masennuksen vallasta
sen voima jaksaa tuhota
ja uhota
aina ja aina
kyllä mä oisin tästä irti päästänyt
jos asiat ois menneet niin
mut enää mietin miten nää kaikki ois jo ohi
kun vaan vihdoin
tekisin sen mitä oon vuosia suunnitellut
eihän oo mitään järkeä jatkaa
tässä maailmassa mitään
joka sais uskomaan
et täällä on vielä syitä elää
mun siis
tiiän et teillä muilla on
joillakin kymmenittäin
ja te haluatte ja ja ja mä tiiän nämäkin kyllä
mun sisältä teidän tahdot ja haaveet ei kuitenkaan toivottomuutta poista
on niin pimeää
niin hirvittävän pimeää
turhaa
toivotonta
niin valtavan toivotonta
mikä järki tätä oloa on sietää enää huomiseen
kun silloinkin vaan ymmärrän
yhden uuden syyn
miks mun pitää tappaa itteni.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229