1323.

Kun susta ei oo peleihin
joihin maailma sut ohjaa
sattuma kuljettaa
sattuu olla ja elää
hengittää
muistaa viiltävän tarkasti kaikki se joka piti vuosissa unohtaa.

Rakennan yön yli kestävää tarinaa
siitä miten seuraavana yönä suorittamisen jälkeen
hymyjen ja ihmisten
saan hiljaa vaipua kylpyhuoneen nurkkaan
painaa terän uudestaan ja uudestaan ihoni läpi.

Saan rikkoa elämäni
saan hajottaa viimeisetkin osani sirpaleisiin
tehdä tomuksi sen mikä niin taitavasti toisen kuvaelmaksi luotiin.

En saa lakata hengittämästä
tiedän että ikinä viiltoni eivät siihen riitä
mutta saan pienen hetken olla joku muu
joku tähtitarhan takana tummissaan kulkeva
joku jota yksikään muisto ei kosketa
joku jonka ei tarvitse muistaa mitään siitä kivusta
joka muuten ei lakkaa koskaan kokonaan.

Vain tästä toiveesta jaksan tämän yön tekemättä mitään.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229