1316.

Muistatko sä siitä hetkee
kun lakkasit vanhempies silmissä olemasta ihminen?

Mä en
mut tajuun et sellainen hetki on joskus ollut läsnä
sillä nyt oon se
roska
turha
riittämätön
liikaa
läski
väärä
noin vain herään hetkeen ja ymmärrän
et voinhan tavoitella taivaita
mut ikinä en tuu kelpaamaan
sillä oon aiheuttanut liikaa häpeää ja ongelmia.

Et mulla ei ikinä tuu olemaan arvoa noiden ihmisten maailmassa.

Rasvakudos
haava syvenee
mä tiiän et ovi on kii ja lukossa
avain keittiönpöydällä
et täytyis olla aika kovat perustelut ennen kuin tuosta ovesta kukaan saa sisälle tulla
ja mä mietin et ei se haittaa vaikka tää terä kerran lipeäiskin
loppuispahan tääkin taru.

En ois enää se mustalammas
kelpaamaton ja virheellinen
oisin jossain jossa ois hyvä olla
eikä kukaan raivois mun virheistä.

Ja se ois ihan kiva palkinto
tälläisen pimeän illan päätökseksi.

Eihän niin ikinä käy
enkä mä sinne enempää edes yritä löytää
mietin vaan ettei sellanenkaan lopputulos haittas.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229