1198.

Mä en tajuu
sanooko nekin sit vaan oho no nyt kävi näin sit ku oonki yhtenä yönä tehnyt itsemurhan?
Ei sen niin välii on vaan vaikee ymmärtää miks silloin sai apuu kun ei tahtonut ja nyt kun pyytää vastaan tulee vaan olankohautuksia ja naurahduksia sähän oot mennyt niin valtavasti eteenpäin!
Siis joo joojoo kylläkyllä mutta mitä hyötyä eteenpäin menemisestä sitten jos oon kuollut?
Jos mielialavaihtelut saa mut tekemään jotain lopullista jos mä kadun vasta kun on liian myöhäistä miks tässä kävi näin miksi?
Enkä mä itekään tiiä mitä kaipaisin kun enhän mä nyt niin itsetuhoinen oo mikä sit on riittävän itsetuhoista se et on tarkka suunnitelma ja aikoo tehdä sen ensi yönä en mä tiiä en osaa enää kertoa mitään en uskalla enää sanoa niiden sanoja vastaan koska kaikki mitä mä sanon jutut jotka kerron koska pelkään kaikki on niiden mielestä normaalia joka ikinen viilto kuuluu parantumiseen kaikki ne toiveet kuolemasta kaikki tämä sekoilu valvotut yöt kaikki aivan kaikki tää on muiden silmissä normaalia miks mä en koe niin miks mä silti pelkään itseäni mielialoja jotka vaihtelee minuuteissa äärilaidoista toiseen miks mä pelkään tekeväni jotain lopullista vaikka kaikki vakuuttaa et se on mun päätettävissä mitä tapahtuu.
Vittu te ette tajuu kun itsetuhoisuus ottaa vallan en saa itseäni estettyä mut ei sillä oo merkitystä niinhän se sanoi ettei saa tukea sairaan puolen temppuja ottamalla vastuuta multa pois ei saa ei mut kai ne sit toteaa vaan hups no nyt kävi näin kun mun ruumis löytyykin viillettynä joistain sieltä mihin mieli on vienyt viimeisen kerran.
Mua vaan pelottaa mitä tapahtuu ei muuta pelkokin on vain tunne niin ne sanoo tunne joka ei vahingoita sitähän ne yrittää opettaa mutta se on myös tunne joka saa haluamaan kaiken loppumista itsemurhaa ja tää tie tää tie älä ikinä lähde tälle joudut hukkaan ja sit sua ei ymmärrä enää kukaan kun hädissäs yrität kertoo et kuolet pian ellei kukaan estä sua.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229