1080.

Mä en pysty tähän
taas liian monena yönä oon valvonut liian myöhään lapsuudessa pelkäsin kun kello löi puoltayötä kummituksia kai jossain koulussa lauletussa laulussa sanat kertoi niiden saapuvan keskiyöllä ja mä uskoin mä uskoin niin että yritin aina nukahtaa ennen puoltayötä mä en halunnut kuulla kellon lyöntejä silti laskin ne yksi, kaksi, kolme ja niin kauan että ne loppui jossain vaiheessa kun mun nukkuminen muuttui aina vaan vaikeammaks kellolle tehtiin jotain se ei enää lyönyt mutta siitä kuului sellainen outo ääni aina tasa- ja puolitunnein.
Mä muistan äidin vihan mä hommaan sulle unilääkkeet ellet sä ala nukkumaan mä olin alle kymmenen varmaan jo silloin aivan liian herkkä tähän maailmaan.
Ja mä pelkäsin niitä lääkkeitä itkin eieitä mut äiti päätti.
Ei ne olleet kuin jotain luontaistuotteita muistan sen maun kun tabletti murskattiin jogurttiin kun en osannut vielä niellä tabletteja.
Kai ne sitten auttoi sillä muistan viimeisen kerran kun otin sellaisen isomummo oli kuollut ja mä pelkäsin taas haamua että se palais kummittelemaan mun huoneeseen kun oli hetken silloin aiemmin siinä asunut oli kulunut kaksi vuotta vanhempien erosta ja saman päivän iltana kun mä kuulin kuolemasta mun piti olla iskällä yötä ja mä muistan kuinka mä menin isän luo vaikka sen naisystävä nukkui sen vieressä en ollut tehnyt sitä enää aikoihin ehken kertaakaan isän luona eron jälkeen mutta silloin mä pelkäsin enkä pystynyt selittämään itselleni ettei mitään pelättävää edes ollut.
Isä sanoi että mee sohvalle nukkumaan ja kysyi että haluanko mä ottaa sellaisen tabletin mä en tiiä oliko niiden eräpäivä ollut jo mut mä otin sen silti.
Ehkä se rauhoitti mut enempää mä en tuosta muista.
Ja nyt lapsuuden muistot on aivan liian eläviä ja mä itken ja tahtoisin alas nukkumaan mutta en voi.
En voi sillä mä pelkään täällä mä pelkään itseäni ja painajaisia ja alhaalla jotain mihin en voi itse vaikuttaa.
Oon umpikujassa huomisen tekemisetkin pelottaa täytyy selvitä nauraa ja hymyillä entä jos teenkin elämäni suurimman virheen tai entä jos tapahtuu jotain joka pysäyttää kaiken?
Entä jos painajaiset onkin enneunta entä jos ne edellisten öiden unissa kuolleet hmiset kuolee oikeasti?
Tai entä jos ne kuolee taas en yön unessa uudestaan mä en jaksa tätä enää mä en jaksa mua mä en jaksa mun elämää.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229