"Toivon, että postaukseni herättävät lukijoissa tunteita"

Viikon bloggaajamme Linda Vänskä pyrkii herättämään tunteita postauksillaan ja kirjoittaakin avoimesti myös parisuhdeasioista. Mitä kahta asiaa ilman Linda ei voisi elää ja mitä hän pakkaa mukaan käsimatkatavaroihin? Profile - 4


Kerro meille vähän itsestäsi, kuka olet ja mistä tulet?
Tulen kaksikielisestä perheestä, eli olen syntymästä saakka puhunut kotona sekä suomea että ruotsia. Kävin ruotsinkielistä koulua, joten ruotsi on näistä kahdesta kuitenkin se vahvempi kieli, mutta, koska puhun poikaystäväni Olegin kanssa suomea ja koska hän ottaa valokuvia blogiin ja kirjoittaa myös välillä omia postauksia, päätimme valita blogin kieliksi suomen ja englannin. Englannin kieli tuli mukaan siitä syystä, että olemme molemmat asuneet ulkomailla ja meillä on monta ystävää ja tuttua myös ympäri Eurooppaa ja USA:ta. Olen koulutukseltani politiikan maisteri ja muutin Helsinkiin Kauniaisten lapsuudenkodistani, kun aloitin opinnot Helsingin yliopistossa. Tänään työskentelen projektipäällikkönä ja viestintävastaavana Pohjoismaiden ministerineuvoston alla olevassa NIVA Education -organisaatiossa. Bloggaaminen on minulle rakas harrastus ja vaikka blogin aiheet ja työni aihepiiri ovat ihan eri maailmoista, tehtävät ovat osittain samoja; valokuvaaminen, editointi, graafinen suunnittelu ja viestintä. Siinä mielessä blogi ja työ tukevat toisiaan todella hyvin.

Mikä on parasta bloggaamisessa ja kauanko olet nyt blogannut?
Parasta bloggaamisessa on ehdottomasti se, että pääsen käyttämään minun luovaa puoltani kirjoittamalla ja editoimalla kuvia. Sekä minä että Oleg rakastamme valokuvaamista ja kuvien editointia ja tästä on vuosien aikana tullut meille hyvin rakas yhteinen harrastus (Oleg tekee sitä myös osittain työkseen). Itse asiassa koko idea bloggaamiseen lähti noin kaksi ja puoli vuotta sitten, kun istuimme yhtenä iltana editoimassa kuvia yhdessä Instagramiin, ja Oleg ehdotti minulle, että mitä jos tekisimmekin jotain enemmän näillä kaikilla kuvilla. Mitä jos aloitettaisiin blogi. Luulin ensin, että hän vitsaili, mutta, kun ymmärsin, että hän oli täysin vakavissaan, ajatus aikoi kiehtoa minua. Oleg rakastaa valokuvaamista, minä kirjoittamista ja molemmat rakastamme editointia. Pari kuukautta myöhemmin Two Drops Of Water oli syntynyt.

Mitä toivoisit saavuttavasi blogillasi?
Toivon, että postaukseni herättävät lukijoissa tunteita, olipa ne tunteet mitä tahansa ja että he voivat välillä samaistua kirjoittamiini aiheisiin. Varsinkin, kun kirjoitan parisuhteesta, josta on ainakin minun mielestäni todella tärkeä pystyä puhumaan. Pienemmästäkin vastoinkäymisestä voi nimittäin panikoida, ellei ymmärrä tai tiedä, että kyseinen kriisi on aivan normaali. Ainakin minua on aina auttanut se, että puhun ystävieni kanssa parisuhdeasioista ja kuulen myös heidän kokemuksistaan. Parisuhdepostausten lisäksi kirjoitan myös vähemmän ”vakavia” postauksia, joiden tarkoitus on enemmän viihdyttää lukioita ja pistää hymyn huuleen.



Miten kuvailisit tyyliäsi?
Tyylini on vuosien aikana ja varsinkin teinivuosien jälkeen, muuttunut todella paljon ja tuntuu, että olen vasta viimeisten parin vuoden aikana alkanut saada kuvan siitä, että mikä se minun oma tyylini oikein on. Kun aloitin töissä käymisen valmistuttuani yliopistosta, minulla oli aluksi hyvin vaikea yhdistää työtyylini ja vapaa-ajan tyylini. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä varmemmaksi tulen myös omassa tyylissäni ja sitä vähemmän nämä kaksi erottuvat enää toisistaan. Tänä päivänä kuvailisin tyyliäni ehkä sanoilla ”street chic”. Yksi asia on kuitenkin vuosi vuodelta pysynyt samana: vaatteiden on pakko tuntua mukavilta päällä ja sopia juuri minun vartalolleni. Vaikka innostun jostain uudesta muodista, en pue sitä päälleni, ellei se sovi minulle ja tunnu hyvältä käytössä.

Suunnitteletko asusi etukäteen vai pukeudutko fiilispohjalta?
Koska olen aina aamuisin halunnut lähteä liikkeelle mahdollisimman nopeasti, olen niin kauan kuin muistan valinnut päivän vaatteet sitä edellisenä iltana. Jos yritän aamukiireessä miettiä pukeutumistani, menen ihan lukkoon. Tarvitsen rauhaa ja aikaa vaatteiden valinnassa. Eli etukäteen!

Mitä kahta asiaa ilman et voisi elää?
Pakko tunnustaa, että ensimmäinen asia olisi varmaan kännykkäni (valitettavasti). Mutta, puolustautuakseni, työni, ja välillä tuntuu, että myös koko elämäni, on siinä puhelimessa. Muistot ovat siellä kuvagalleriassa, kavereiden ja perheen kanssa käydyt päivittäiset keskustelut WhatsAppissa ja kaikki tapaamiset ja aikataulut puhelimen kalenterissa. Toinen asia olisi varmaan Tuc-keksit, syön niitä ihan joka päivä!



Mikä on suosikki matkakohteesi?
Espanja, Espanja ja Espanja…Opiskelin osan maisteritutkinnostani Etelä-Espanjassa Cádizissa, ja siitä lähtien Espanjalla on ollut paikka sydämessäni. Oleg on myös asunut neljä vuotta Barcelonassa, joten Espanja on meille molemmille rakas maa. Puhun espanjaa sujuvasti, mutta, koska en käytä sitä enää päivittäin, yritän myös kielen takia päästä ainakin kerran vuodessa Espanjaan harjoittelemaan sitä. Viime vuonna Oleg näytti minulle hänen entiset kotikulmansa Barcelonassa ja tänä vuonna olisi tarkoitus näyttää hänelle Cádizia.

Mitä pakkaat mukaan, jos matkustat vain käsimatkatavaroilla?
Apua, paha kysymys, olen nimittäin todella huono pakkaamaan siinä mielessä, että otan aina liikaa kamaa mukaan. Inhoan sitä tunnetta hotellihuoneessa, kun katsoo matkalaukkua ja toteaa, ettei ole mitään järkevää päällepantavaa. Tämän takia pakkaan aina kasan varavaatteita matkalaukkuun, ihan vaan varmuuden vuoksi. Mutta, jos oikein pitäisi karsia niin ottaisin mukaan yhdet tummansiniset siistit farkut, valkoisen t-paidan ja bleiserin. Kenkiä yrittäisin tunkea mukaan ainakin kaksi paria, yhdet sneakersit ja yhdet korkkarit. Päivällä rento t-paita, farkut ja sneakersit muuttuvat helposti after work -kuntoon bleiserillä ja korkkareilla. Tosin, vaikka suunnittelisin vaateitani, miten hyvin tahansa, joutuisin kuitenkin laittamaan laukun ruumaan. Olen nimittäin hulluna eri ihonhoitotuotteisiin ja vartalovoiteisiin, joten ylittäisin heti nesteiden hyväksytyn maksimimäärän.

Missä näet itsesi viiden vuoden päästä? Bloggaatko yhä?
Viiden vuoden päästä toivon, että tekisin samantyyppistä työtä, kun mitä teen nyt, eli projektityötä, viestintää ja graafista suunnittelua. Toivon kuitenkin, että olen siirtynyt työelämässäni seuraavalle tasolle ja saanut enemmän kokemusta ja valmiuksia varsinkin graafisesta suunnittelusta. Koska tämä luova puoli minussa on minulle todella tärkeä uskon, että tulen vielä viiden vuoden jälkeen toimimaan sisällöntuottajana tavalla tai toisella, olipa se sisältö blogi, Instagram tai jotain ihan muuta.



Seuraa Lindaa:

Blogi: @TwoDropsOfWater
Instagram: @lindavanska