Uraäiti-perheenäiti

Tätä taistoa käyn taas mielessäni, että miten yhdistää nuo kaksi asiaa sujuvasti.


Tässä vaiheessa täytyy todeta, että iso kunnioitus yksinhuoltajille. Toivon että jokaisella on hyvä tukiverkko, että ei ole liian yksin.

Mieheni reissaa kolmatta viikkoa ja minä pyöritän arkea kotona.

Töissä on huono omatunto, että pitäisi olla kotona. Vapaapäivänä taas tuntuu että pitäs tehdä edes vähän töitä. Yrittäjänä pystyn onneksi määrittelemään itse työajat, mutta toisaalta työt ei lopu siihen, kun työpaikan ovi sulkeutuu. Olen yrittänyt lyhentää päiviä, että olisin illat lähinnä kotona, mutta usein se jää vain yritykseksi. Ja mullehan on siis aikaista päästä vaikka kuudelta töistä, vaikka silloinkin olen kotona vasta seitsemän aikaan.

Hankalaa on myös se, että mieheni reissuaikataulut muuttuu välillä lyhyelläkin varoitusajalla. Minulla taas kampaamoajat ja maskikeikat buukataan yleensä viikkoja aiemmin. Päivät siis saattaa olla aika täynnä jo pitkälle.

Toinen pojista, Aleksi, on selkeästi herkempi myös tähän isän poissaoloon. Hän toki näyttää ikäväänsä suoraankin, mutta myös purkaa harmiaan minulle kiukuttelemalla. Se on tuntunut viime päivinä aika rankalle. Olen vielä sellainen ihminen, joka ottaa aina kaiken (ja siis oikeesti kaiken) itseensä ja pahoitan mieleni herkästi. Lähinnä vääntöä käydään kotitöistä, läksyistä ja pukeutumisesta. Nyt kun aurinko välillä näyttäytyy, niin lasten mielestä on siis kesä. Aamulla jo ärähdin, että menkää kouluun vaikka alasti, en jaksa vääntää jokaisen kanssa ulkovaatteista ja talvivarusteista. Vaikka aamun lämpötila olikin pari astetta pakkasen puolella. Just se ehkä kyllästyttää, asioista vääntäminen ja hommiin patistelu. Ja sitten pieni väsymys itsellä, niin hermo on ehkä vähän normaalia kireämmällä.

Aiemmin olen ajatellut että en edes mieti pärjäämistä, ainahan minä pärjään, mutta nyt hetkellisesti on ollut vähän usko koetuksella.

Huomenna on tosi pitkä päivä töissä, mutta sitten helpottaa. Ja kohtahan on jo viikonloppukin :)


Tsemppiä arkeen,

Minna


Ps. Sori tällänen valitusvirsi, aina ei vaan jaksa olla super positiivinen.

Tykkää-merkinnät

Kommentit