Eka teksti

Huhhuh, pitkän harkinnan ja pohdinnan jälkeen, mun oma blogi!

Alkuun kerron vähän itsestäni. Olen helsinkiläinen kampaaja-maskeeraaja, kauneusalan yrittäjä.
Rakas kotitiimini koostuu miehestäni, 14v tyttärestämme ja 9v kaksospojistamme.

Olen viettänyt lapsuuteeni ja nuoruuteni pienellä Siilinjärven paikkakunnalla Kuopion kupeessa. Aikuisiän kynnyksellä meille tuli tilaisuus lähteä Helsinkiin töihin ja tartuimme siihen intoa puhkuen. Siitä on nyt kulunut jo 15 vuotta, eli hyvin olemme täällä viihtyneet.

Olen tällä hetkellä unelmatyössäni. Rakastan ihmisten parissa työskentelyä ja sitä että työn jälki on heti nähtävissä. Teen paljon tv-, mainos- ja kuvausmaskeerauksia ja lisäksi toimin kampaajana Gyylissä ja Pähkinä-hiuksessa. Yrittäjänä määrittelen itse työpäivien ja -viikkojen pituuden, vaikka tietenkin joustan paljon asiakkaiden tarpeiden mukaan. Toki välillä työtunteja kertyy paljonkin, mutta eipä niitä niin laske, kun ei kukaan muu aikoja määräile :).

Toimin nyt toista vuotta Suomen maskeeraajat ry:n hallituksessa, rahastonhoitajan roolissa. Ry:ssä mukana olo on mahtavaa, huippua päästä mukaan suunnittelemaan mm. uusia tapahtumia, koulutuksia ja yhteistyökuvioita.

Vapaa-ajalla tykkään käydä ilmajoogassa, tavata ystäviä ja kokkailla tai leipoa kotona.

Koko perheemme rakastaa matkustelua ja reissuja tehdään niin usein kun mahdollista. Toki kotisuomeen - tarkemmin ottaen Savoon - mennään useamman kerran vuodessa, mutta aina mahdollisuuksien mukaan livahdetaan lämpöön tai kaupunkilomalle. Viime vuosi korkattiin Prahan matkalla heti tammikuussa, seuraava reissu olikin keväiseen Pariisiin. Toukokuussa olimme Kreikassa ja loppukesän automatkan teimme Ruotsiin ja Tanskaan. Joulun jälkeen vielä vuoden viimeinen reissu aurinkoiseen Dubaihin ja Sharjahiin. Huh, siihen vielä kotimaan matkailut, eli kilometrejä on kertynyt huimasti.

Siitä aasinsilta yhteen elämäni suurimpaan muutokseen, eli Suomesta pois muuttoon (tai tässä vaiheessa siitä haaveiluun). Tuoreimmassa reissussa aloimme puhumaan ulkomaille muutosta ja ryhdyimme lueskelemaan muiden kokemuksia asiasta. Erään blogin teksti (en ihan sanatarkkaan muista) jäi vahvasti mieleen.
   
          Miksi en jatkuvan matkakuumeen sijasta tuntisikin välillä koti-ikävää?

Ja siitä se ajatus sitten lähti, tai no oikeastaan voimistui. Loma menikin asioiden selvittämiseen ja pohtimiseen että voisiko muutto tosiaan onnistua? Järjestelykysymys, näin kuulin erään Suomesta pois muuttaneen sanovan. Sillä sitten eteenpäin, aletaan järjestelemään.

Niin kuin jo kerroinkin, on matkustelu aina ollut ihanaa, mutta yleensä kotiinpaluu on ollut yhtä ihanaa. Tällä kertaa jokin olikin toisin ja tunsin ahdistusta Suomeen paluusta. Oli vain sellainen fiilis, että takaisin on päästävä, ja pian. Lentokentältä kotiin mennessä masensi harmaus ja pimeys. Kotiovesta astuessakaan ei tullut sitä onnen tuntua, mikä aina ennen oli tullut. Jokin siis muuttui ja pala sydäntä jäi matkalle.



- Minna

http://www.instagram.com/minnaindubai

-Minna



Tykkää-merkinnät

Kommentit