1 vuosi Dubaissa

Juhlapäivä! Ensimmäinen vuosi täynnä tätä seikkailua.
Tämän hetkisen suunnitelman mukaan jatkamme elämäämme täällä, vaikka kaikki ei ihan suunnitelmien mukaan ole mennyt.

Vuoden aikana olen todella montaa kertaa mielessäni luovuttanut, välillä sanonut ääneenkin, että palataan Suomeen. Vaikeudet, taloudelliset haasteet, Covid-19, sopeutumisongelmat ja ikävä.
Niiden takia olen monesti miettinyt oliko tämä kaiken sen arvoista.

Luovuttiin kaikesta, kodista, autoista, kannattavista yrityksistä, turvaverkosta ja ystävien ja sukulaisten lähellä olosta.


Vuosi sitten muuttopäivän tunnelmia pääset lukemaan TÄSTÄ



Mutta onnneksi on hyviäkin puolia.

Yksi parhaimmista asioista on kun on jo syksy ja menet rannalle aamulla, merivesi on pehmeän lämmintä, aurinko paistaa ja palmut huojuu tuulessa. Se on mahtava tunne. Lähes vuoden ympäri voi uida, nauttia lämmöstä ja auringosta. Lämpö ja valo sopii minulle erinomaisesti. Kyllä useana päivänä myös mietin, että todellakin tämä oli sen kaiken arvoista ja nautin elämästä täällä.


Yllättävän paljon olemme kaikki muuttuneet ja sopetumiskykymme on hämmästyttävä. Jokaisella välillä tuntuu tulevan Suomen ikävä, mutta yleisesti aika hyvin meillä täällä sujuu.

Sanoisin että tämän hetken ainoa iso ongelma on matkustamisen vaikeus. Lennot on epävarmoja ja kalliita, ja koronaa testataan mennen tullen. Niin monta tapaamista rakkaitten kanssa on jouduttu perumaan.

Suositusten mukaan turhaa matkustamista tulee välttää ja nyt tartunnat ovat olleet sekä Suomessa että täällä nousussa.



Yksi perheenjäsenistämme jäi Suomeen ja ei sielläkään sopeutuminen ole ollut ihan helppoa. Nyt kumminkin (koputan puuta) tuntuu että Viivinkin elämä on alkanut sujumaan. Hän asuu aivan ihanassa omassa kodissa, käy lukiota toista vuotta, hän seurustelee mukavan pojan kanssa ja vaikuttaa tyytyväiseltä elämään. Juttelemme lähes joka päivä, välillä tuntikausia, välillä vähemmän. Yritän olla mahdollisemman paljon mukana hänen elämässään, vaikka fyysisesti en olekaan läsnä. Haluan tukea ja auttaa kaikessa missä vaan voin.



Sää on täällä nyt aivan ihana. Päivisin toki vähän turhan kuuma, mutta altaalla tai meressä pystyy nauttimaan kuuminpaankin aikaan. Illalla ja aamulla aikaisin on mukava sää käydä lenkillä tai pyöräilemässä. Ulkona syöminenkin on jo välillä mahdollista. Sitä ei pysty Suomesta käsin ymmärtämään että oikeasti välillä on niin kuuma, että läkähdyy. Näin syksyisin ilmankosteus saattaa olla 100% ja olo ulkona tukala. Sateesta ollaan kärsitty (tai oikeestaan nautittu) viimeksi muistaakseeni maaliskuussa, ja pilvinen päivä taisi olla heinäkuussa. Aika tasaisen kuumaa ja aurinkoista on siis viime kuukaudet olleet.



Venla on ottanut poikien opetuksen todella hyvin haltuun. Voin kertoa että minun hermot ei kestäisi läheskään yhtä hyvin. Aamuisin kun heillä alkaa kouluhommat, pakenen makkariin tai alan keittiötöihin kuulokkeet korvassa. Yritän siis pysyä poissa tieltä, etten häiritse vai ainakaan vaikeuta tilannetta. Välillä lapsilla tuntuu olevan motivaation puutetta, mutta yleisesti yllättävän hyvin koulu tuntuu sujuvan. Valitsimme Kulkurikoulun kouluksi, joka käydään kotoa käsin, lähiohjaajan avustuksella. Arvionnit tulee kunkin aineen opettajalta.



http://www.instagram.com/minnaindubai

-Minna



Tykkää-merkinnät

Kommentit