Mieli maassa

Lähiaikoina on ollut mieli vähän maassa. En tiedä johtuuko se siitä, että tällä hetkellä on aivan jumalattoman harmaata, märkää ja iltaisin ihan säkkipimeää. Syksyn ankeutta vastaan olen koittanut lääkitä itseäni a) juomalla paljon inkiväärishotteja b) syömällä värikkäästi ja c) urheilemalla niin ulkona kuin salin kirkkaissa spottivaloissa. Olen katsonut hömppää ja vähemmän hömppää, kuunnellut podcasteja, musiikkia ja sinfoniaorkesteria.

Mutta ei auta. Ei piru vie kun ei auta.En tiedä onko syynä lähestyvä syntymäpäivä (25 lol) ja siitä aiheutuva ikäkriisi, josta taas aiheutuvat mitä teen mun elämällä -fiilis ja en ole päässyt elämässä mihinkään- fiilis. Olen koittanut myös etsiä opintojen ohelle (ja päälle) osa-aikaisia hommia tuloksetta. Tähän voitte kuvitella sen väärinpäin olevan emoji-hymiön naaman. Siltä tuntuu. En tiedä osaanko selittää asiaa samaistuttavasti, mutta yritän. Tiedän, että olen päässyt elämässä tekemään hienoja juttuja (vaihto-opiskelu, asunnon osto), saavuttanut asioita (KTM-paperit) sekä minulla on ihania läheisiä, koira ja mahtava tukiverkko.

Ehkä työnhaku onkin se mikä painaa mielen maahan, sillä nykyään on niin paljon (hyviä) hakijoita kaikkiin paikkoihin, että on vaikea erottautua. Vaikka olen opiskellut kahdessa yliopistossa ja hetken yhdessä ammattikorkeakoulussa, ovat käytännön taitojen opettelu ja ideoiden kaivelu olleet itseopittava tai harjoittelussa opittua. Tuntuukin siis kurjalta, että takapuoli kipeänä olen lukenut ja kirjoittanut esseitä, raportteja ja mitä kaikkea muuta hauskaa, mutta en koe siitä hirveästi etua työnhaussa, ainkaan tällä hetkellä. Joo olen kiva tyyppi ja hyvin potentiaalinen ja plaaplaa, mutta kauniit sanat eivät täytä lompakkoani. Hitto vie. Älkää ymmärtäkö väärin, sillä opiskelu ja koulutus on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista, joita yksilö voi saavuttaa. Olisi kiva vain nähdä sitä konkretiaa, jonka opinnoista saa.

Koulutuksesta ja työnhausta viis, on syksy aika rankkaa aikaa. Enkä varmasti ole ainoa. Pitäisi tehdä paljon kaikkea ja samalla ottaa itselleen aikaa, hoitaa kotityöt, nähdä ystäviä, harrastaa ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Vautsivau tunnit eivät kyllä aina meinaa riittää kaikkeen. Mutta ehkä se onkin sitä elämää.

Ugh olen puhunut. Peace and love. Palataan taas hieman iloisemmissa mielissä. Painun kuuntelemaan Auta Antti -podcastia. Heippa! 


x Laura

ps. Ylläolevat kuvat kuvaavat fiilistäni tällä hetkellä parhaiten.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

PODCASTEJA MAANANTAIHIN

Heippa ja ihanaa syyskuun viimeistä päivää! Huomenna alkaa lokakuu, joka on myös synttärikuukauteni, jes! Hauskaa ja samalla kammottavaa, sillä neljännesvuosisadan saavuttaminen tuntuu samalla niin ikälopulta kuin siltä, että tästähän se nuoruus vasta alkaa (ja hei, anteeksi äiti, isi ja kaikki muut neljännesvuosisataa vanhemmat, ette te ole vanhoja, se on vain tämä nykyinen subjektiivinen kokemukseni omasta itsestäni). Lokakuussa ei vanhenemista kummempaa tapahdukaan. Aina-niin-ihana-ja-rentouttava haravaan tarttuminen saattaa tulla eteen samoin sekä kesävaatteiden tunkeminen kaappien perälle ensi vuotta odottamaan. Onneksi (se epämukavin kotityö haravoinnin lisäksi) ikkunoiden pesu sujui helposti tänä vuonna. Itsehän en siis eväänikään asian eteen väräyttänyt, vaan ihana isäni suti uuden kodin ikkunat puhtaiksi. Jes!


Mutta muista asioista lörpöttely sikseen. Tänään on siis 30.9, joka tarkoittaa kansainvälistä podcast päivää. Jos joku ei vielä tiedä mikä podcast on, niin lyhykäisyydessään podcast on kuin radio-ohjelma, jonka kuuntelija voi kuunnella haluamanaan aikana lataamalla sen sovelluksensa kautta. Podcastin nimi tulee samoista iPod ja proadcasting (Ahola Jukka 2017.) Podcasteja voi kuunnella esimerkiksi supla.fi-sivustolta, Spotifystä, iPhonen Podcast-sovelluksesta, SoundCloudista ja monista muista. Podcastit ovat nostaneet suosiotaan Suomessa viime vuosina hurjasti. Tasan vuosi sitten Helsingin Sanomien mukaan suomalaisista jo noin miljoona kuunteli podcasteja kuukausittain (Koivuranta, 2018) ja määrä on oletettavasti kasvamassa.


Ei ole mikään ihme, että podcastien suosio on korkealla. Monet julkisuuden ja sosiaalisen median persoonat tekevät podcasteja ja heidän henkilökuvansa varmasti lisäävät omien podcastiensa kiinnostavuutta. Osassa podcasteja puhutaan todella avoimesti asioista, oli sitten julkisuuden henkilö tai ei. Ehkä tämä aitous kiinnostaa ja antaa tarttumapintaa ja vertaistukea sosiaalisen median kiiltokuva-aikakaudella. Toisaalta osan podcastien tarkoituksena on inspiroida ja opettaa uusia asioita, kuten vaikkapa sijoittamisesta ja viestinnästä eikä tarkoituksena olekaan puida omaa elämää. Myös erilaisten rikosaiheiset true crime -podcastit ovat mielenkiintoista kuunneltavaa ja arviointien sekä lukujen perusteella kiinnostavat monia.


Podcastien suosion takana voi piillä myös niiden helppous. Blogeja tai artikkeleita lukiessa on keskityttävä itse lukemiseen eikä tällöin muuta voi tehdä ja samoin on jos katselee videoita. Podcastit ovat tässä mielessä poikkeus, sillä yhden jakson voi pistää pyörimään esimerkiksi kotitöitä tehdessä, lenkillä, matkustaessa ja vaikkapa nukkumaan mennessä. Kuulokkeet vain korville ja kuuntelemaan. Podcasteissa on radio-ohjelmiin verrattuna myös yksi hyvä puoli: mainosten vähäisyys. Ainakin tällä hetkellä useimmissa podcasteissa on yksi mainos per jakso tai ei ollenkaan. Radiota kuunnellessa mainoksia tulee hyvinkin nopealla syklillä monta putkeen. Tämä jos mikä on ärsyttävää ainakin omasta mielestä .


Koska itse olen hurahtanut täysin podcastien maailmaan, haluan jakaa viisi tämän hetken suosikkiani podcastien maailmasta.

1 Jäljillä -rikospodcast : "Jäljillä-rikospodcastissa tutustutaan erilaisiin true crime -tapauksiin ympäri maailmaa. Selvittämättömiä henkirikoksia, katoamisia, sarjamurhaajia, epäselviä kuolemantapauksia.."

- Mielestäni jäljillä -podcast on erittäin ammattimaisesti tehty ja hyvin mielenkiintoinen! Asioita tarkastellaan kunnollisen tiedonhaun kautta ja kertoja myös itse pohtii rikoksia myös eettisistä näkökulmista. Kertojalla on myös hyvin miellyttävä ääni. Jos tykkää mysteereistä ja jännityksestä niin ihan ehdoton kuuntelulistalle!

2. Nonsense by Linda & Alexa: "Suomen suosituimpiin bloggaajiin lukeutuvat Linda Juhola ja Alexa Dagmar päästävät kuulijat osaksi heidän jokapäiväisiä Skype-puheluitansa, täysin ilman sensuuria. Podcastissä aiheet vaihtelevat aina syvällisemmistä pohdinnoista mitä älyttömimpiin tarinoihin, kuten nimi Nonsense kertookin."

Nonsense by Alexa & Linda


3. Mimmit sijoittaa: "Mimmit sijoittaa -podissa puhutaan rahasta, sijoittamisesta, säästämisestä ja kaikesta mitä kaupunkilaismimmin elämään kuuluu."


- Vaikka olen käynyt kauppiksen (tarkoitan kauppiksella kauppakorkeaa, useat ovat kysyneet, että olenko käynyt kauppaoppilaitoksen. Eikö kauppis ole ihan normaali lyhenne kauppakorkealle?), en ole ollut kovin kiinnostunut sijoittamisesta tai rahan kanssa toimimisesta ylipäätään. Kuitenkin erinäisten suurempien ostosten vuoksi aloin pohtimaan sijoittamista ihan vakavissani. Aiheesta löytyy kyllä tietoa monista lähteistä, mutta on mielekkäämpi saada se tieto samanlaisessa elämäntilanteessa olevilta, saman henkisiltä nuorilta naisilta. Vaikka et tietäisi sijoittamisesta yhtään mitään, podi kyllä auttaa asiassa! Iso peukku mimmeille!


4. Papupata: "Papupata podcast keskittyy nimensä veroisesti höpöttelyyn ja kuulumisiin, mutta toki myös joku pieni punainen langanpätkä löytyy joka jaksosta."



- Jos haluaa hihittää hyvällä mielellä ja kuunnella rentoa höpöttelyä, on Papupata ehdottoman hyvä vaihtoehto! Jokaisella jaksolla on teema, josta puhutaan helposti lähestyttävästi ja aidosti. Johannan ja Saran nauruun yhtyy helposti itsekin.


5. Auta Antti: "Auta Antti! -sarjassa Antti Holma vastaa kuuntelijoiden kysymyksiin. Siis ihan kaikkiin. Maan ja taivaan väliltä, myös niiden ulkopuolisiin."

Kuvahaun tulos haulle auta antti


- Monille tuttu Auta Antti! -podcast on myös minusta aivan julmetun hyvä. Olen huutonauranut jaksoille vedet silmissä, joten siitä vain kuuntelemaan. Enempää saatesanoja ei tarvita.


+ Näiden lisäksi on mielettömästi muita hyviä, hauskoja ja mahtavia podcasteja! Pakko vielä lisätä jonon jatkoksi kahden kaverini podcast Ilmaisuvaivoja:

"Ilmaisuvaivoissa on paljon samaa kuin ilmavaivoissa: molemmat aiheuttavat vatsakipua, naurua ja kiusallisia tilanteita. Molemmista myös kärsii silloin tällöin jokainen. Koska vuorovaikutus ei aina suju kuin Strömsössä, sitä puimaan astuvat viestinnän opiskelijat Kirsi Lempola ja Zaida Harikko. Podcastissa he pureutuvat vuorovaikutuksessa kohdattaviin ongelmiin humoristisella ja pohtivalla otteella, kokemuksen syvää rintaääntä unohtamatta." (Podcastin info)

Ilmaisuvaivoja


Lähteet:
Ahola, Jukka (2017). Mikä on podcast? Kertojan ääni.

Koivuranta, Riikka (2018). Podcastien suosio kasvaa, jo noin miljoona suomalaista kuuntelee niitä kuukausittain – nuoret ovat ahkerimpia käyttäjiä. Helsingin Sanomat.

Kuvat podcastien nettisivuilta.



Kiinnostaisi tietää, että kuunteletko sinä podcasteja? Jos kyllä niin miksi ja jos et kuuntele, saat kertoa tietysti senkin. Jos sinulla on joitakin suosikkeja, joita kannattaisi kuunnella ,niin vinkkaa siitä ihmeessä kommenttiosioon!

Palataan taas

xx Laura

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Elokuu – aika siistiä

Elokuun ensimmäinen päivä tarkoittaa pian alkavaa syksyä ja sitä kautta arjen, töiden ja koulujen alkua. Nykyään elokuuta pidetään myös viimeisenä kesäkuukautena, sillä elokuussa säät ovat olleet jumalaisen hyviä ja lämpimiä viimeisimpinä vuosina. Junnuvuosina elokuu tarkoitti pitkän kesäloman loppua ja koulun alkua. Jännää ja kivaa! Minä olen aina rakastanut koulun käyntiä ja opiskelua. Olen aina ollut aivan <b>älyttömän</b> tiedonjanoinen ja halunnut oppia kaikkea ja imeä informaatiota jokaisesta asiasta (okei, myönnetään. historian kursseilla vuosilukujen opettelu oli aina tuskan takana..). Tämä näkyy edelleen tänäkin päivänä, sillä uusien asioiden oppiminen on todella kivaa, hienoa ja mahtavaa. Oli se sitten vuosilukujen opettelu historiassa, uuden harrastuksen aloittaminen tai ydinvoima-asioiden opettelu wikipediasta. Kaikki itsensä sivistäminen on aina plussaa!

Mutta hei, jos koulun tai töiden alku ei nappaa ja itsensä sivistäminen vielä vähemmän – ei se haittaa. Vaikka monet hehkuttavat uusia työpaikkoja, uusien koulujen alkua, opiskelupaikoissa aloittamista, ei se tarkoita etteikö <i>normaali</b> elämä, samalla tavalla jatkuva elämä, olisi yhtään sen huonompaa. Koen olevani tässä paraskin puhuja, sillä olen aina rakastanut uusia alkuja, uusien juttujen aloittamista ja kokenut huonoa omaatuntoa omasta elämästä, jos elämä on jatkunut ihan samaan tapaan kuin ennenkin. Kaipaan vaihtelua, onnistumisia ja monipuolisia tehtäviä niin töissä, opiskeluissa kuin kotonakin. Kuitenkin nyt olen sisäistänyt, että on ihan ok, jos kaikki jatkuu samalla tavalla kuin ennenkin. Ei kukaan silloin ajattele, että oletpa tylsä ja onpa elämäsi tylsää.

Kuitenkin, jos sinua ottaa päähän esimerkiksi kotikaupunkisi, joka tuntuu tylsältä, voit joko yrittää muuttaa tai ajatella, että arki olisi arkea oli kaupunki tai maa mikä hyvänsä. Samalla tavalla, jos oma työ pännii, voit yrittää etsiä uutta työtä tai etsiä mukavaa tekemistä elämän muilta osa-alueilta. Elokuu on siis on aika siistiä, mutta se voi olla myös tavallista siistiä, normaalia ja välillä myös ihan kuraa. Somessa hehkutetaan asioita, mutta eikös tavallinenkin ole ihan kivaa? (said no one ever..)

Palataan taas!
Ps. Minkälaisia juttuja haluaisit lukea täällä? Kommentoi alas, minkälaiset teemat kiinnostaa. Olen avoin ehdotuksille.

Kiitos xx

Tykkää-merkinnät

Kommentit