Kummit

Olin pienempänä paljon läheisempi kummieni kanssa, nykyään emme oikeestaan ole lainkaan olleet tekemisissä ja se vähän harmittaa. Kaikillahan meillä on omat elämämme ja omat juttumme, mutta harmittaa omalla tavalla kun on jäänyt yhteyden pito vähemmälle. Tiedän kyllä, että puhelimet toimii molempiin suuntiin ja ehkä itse vielä joku päivä laitan heille viestiä ja kysyn mitä kuuluu. Itsekin olen kummitäti ihanalle pienelle prinsessalle, joka on jo kasvanut todella upeaksi eskarilaiseksi vain silmän räpäyksessä. Hän ja hänen sisarukset ovat minulle todella rakkaita ja tärkeitä, harmittaa todella paljon, että näen heitä niin vähän meidän pitkän välimatkan vuoksi, mutta yritän parhaani mukaan useammin päästä heitä moikkaamaan! Ja toivon, että ehtisin heidät näkemään viikonloppuna mökki reissun yhteydessä.

Oman kummilapseni äiti on myös meidän pienen neidin yksi kummeista. Me valittiin meidän minille viisi ihan mieletöntä ihmistä kummeiksi. Jokainen heistä on täysin erilainen ja jokaisella on suuri paikka meidän elämässä. He ovat meille olleet elämässämme todella suuressa roolissa jo ennen lapsen syntymää ja ovat meille todella läheisiä. Uskon myös, että heille kaikille syntyy oma suhde minin kanssa ja, että jokainen heistä tulee tuomaan jotain uutta ja hienoa hänen elämään. Heidän kanssaan tiedän, että meidän neidistä kasvaa todella upea ihminen. Jokaiselle heistä uskon tyttäremme syliin ja tiedän, että he pärjäävät.

Olla läsnä on se mitä me toivomme kummeilta. Se, että osoittaa, että välittää omalla tavallaan on se kaikki mitä me toivomme. Uskon, että jokainen meidän kummeista siihen kykenee juuri sillä tavalla kun itse osaa. Jollekin meidän neitokainen saattaa soittaa, kertoakseen ilonsa ja huolensa, kysyy neuvoa ja kertoo salaisuuksia ja tietää, että häntä kuullaan ja hänestä välitetään. Joku saattaa olla sellainen, joka vie hänet seikkailuille ja opettaa uusia juttuja ja on aikuinen keneen hän luottaa asiassa kuin asiassa. Jonkun luo hän saattaa mennä koulun jälkeen tekemään läksyjä ja leikkimään ja hengailemaan ja tietää, että hänestä pidetään huolta ja, että hän on aina tervetullut. Jonkun kanssa hän pääsee useasti ulos pelaamaan korista ja fudista kesä iltoina ja talvisin luistelemaan ja aina on hauskaa yhdessä. Joltain hän luultavasti kysyy neuvoja asiaan kuin asiaan tietäen, että aina saa fiksun vastauksen, saa apua läksyjen kanssa ja vastauksia elämän kiperiin kysymyksiin. Ja jokainen heistä tulee olemaan hänen elämänsä turvallisia aikuisia, joihin hän voi luottaa tilanteessa kuin tilanteessa!

Tiistaina meidän napero pääsi ekaa kertaa kummeilleen kylään ihan yksin. En pelännyt hetkeäkään, etteikö kummit pärjäisi hänen kanssaan. Pelkäsin tai ehkä enemmän jännitin hänen ilta raivojaan, mitkä hän yleensä meidän kanssa kotona saa jossain vaiheessa iltaa. se yleisesti johtuu väsymyksestä ja tarkoittaa täyttä huutoa... Tiistaina ei! Naperolla taisi olla niin kivaa kummien kanssa, että unohtui raivoaminen. Oli kotonakin vielä tyytyväinen kun tehtiin iltapesut ja mentiin sänkyyn. Harvinaista herkkua myös meille! On ihana tietää, että kaikki meni paremmin kuin hyvin ja, että helposti voidaan antaa meidän mini useammin heille kyläilemään!

Uskon, että me valittiin täydelliset kummit meidän tyttärelle ja en malta odottaa millaiset suhteet he luovat toisiinsa ajan mittaan! Ja ennen kaikkea haluan kiittää heitä, etenkin siitä, että haluavat olla lapsemme elämässä ja ottivat tehtävän vastaan ilman epäröintiä! Olette meille super tärkeitä ja rakkaita. Kiitos!

Tykkää-merkinnät

Kommentit