Taitoluistelu-urani / osa 2

Kirjoitin aiemmin blogiini postauksen Taitoluistelu-urani / osa 1, ja tämä postaus on siis jatkoa tuolle edelliselle postaukselle. Löydät ensimmäisen osan selaamalla blogiani alaspäin tai blogin sivubannerista.

Opin ensimmäisiä kolmoishyppyjäni 12-13-vuotiaana, jolloin kilpailin SM-noviisisarjassa. Ensimmäinen oppimani kolmoishyppy oli kolmoissalkkovi, ja aika pian pääsin myös kolmoistulpin. Kilpailuissa kolmoishypyistä ja kaksoisakselista sai bonuspisteitä (ulkomaankilpailuja lukuunottamatta) ja usein pärjäsinkin hyvin juuri noiden bonuspisteiden ansiosta. Ensimmäiset ulkomaankilpailuni joissa olin ilman vanhempiani olivat Slovakiassa vuonna 2012, jossa voitin kultaa. Ohjelmani eivät menneet ihan puhtaasti, mutta sen verran hyvin kuitenkin, että pisteeni riittivät voittoon. Voitin samassa kilpailusarjassa keväällä myös SM-pronssimitalin. Siskoni Pinja sijoittui samassa sarjassa neljänneksi.

Samalla kaudella kun voitin noviisisarjassa SM-pronssia, kilpailin ensimmäistä kertaa Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Islannissa. Muistan, että kilpailut jännittivät mua todella paljon ja se myös näkyi kilpailusuorituksissa. Harjoitukset menivät hyvin ja olin aika hyvässä kunnossa, mutta jostain syystä kaaduin lyhytohjelmani kaikki kolme hyppyä. En ollut ikinä tehnyt missään kisassa niin huonoa ohjelmaa. Vapaaohjelma meni myös huonosti, kaaduin siinä kaksi hyppyä. Lopputuloksissa olin 14:s.

Aikaisempina vuosina olin kuulunut Suomen Taitoluisteluliiton Talent-ryhmään ja nuorten maajoukkueeseen. Noin neljäntoista vuoden iässä olin päässyt harjoituksissa kaikki kolmoishypyt, ja pääsin myös aikuisten maajoukkueeseen onnistuneen Budapestin kisan johdosta, jossa onnistuin tekemään ensimmäistä kertaa kilpailusuorituksessa kolmoisritin. Budapestin kisassa voitin kultaa.

Ensimmäisellä SM-juniorikaudellani 14-vuotiaana SM-kilpailut menivät huonosti ja olin todella pettynyt itseeni. En tarkalleen muista monesko olin, mutta kymmenen parhaan joukossa en ainakaan ollut. Jännitin niissäkin kisoissa todella paljon, mikä saattoi vaikuttaa epäonnistumiseen. Keväällä kilpailin PM-kilpailuissa Ruotsissa noviisisarjassa, ja yllätyksekseni voitin kisoista PM-kultaa.

Seuraavalla kaudella menestyin kotimaan kilpailuissa juniorisarjassa hyvin, ja ulkomailla sijoituin Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa neljänneksi, Tallinnan kilpailussa neljänneksi ja Wienissä viidenneksi. Voitin myös SM-pronssimitalin juniorisarjassa.

Kausi 2014-2015 ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin ihan parhaalla mahdollisella tavalla liikkeelle, sillä kesällä kärsin polvi- ja päkiävaivoista ja juuri ennen kisakauden alkua elokuussa onnistuin murtamaan nilkkani jäällä. Harjoittelin uusilla luistimillani ohjelman koreografiaa ja siihen kuuluvaa jalanheittoa, ja horjahdin kyseisestä jalanheitosta ja kaaduin, ja kaatuessa nilkkani vääntyi. Menimme jäähallilta suoraan sairaalaan, jossa minulle sanottiin, että jalassa ei ole murtumaa, todennäköisesti pieni venähdys vaan. En kuitenkaan pystynyt astumaan jalalleni enkä saanut edes keppejä kotiin itselleni, joten olin aika ihmeissäni. Seuraavana päivänä kuitenkin isälleni tuli puhelu, jossa kerrottiin että jalkani oli tuotava kipsattavaksi, sillä radiologi löysi sieltä pienen murtuman. Lähdimme sitten saman tien takaisin lääkäriin ja sain sieltä mukaani kepit ja violetin värisen kipsin (sain onneksi valita itse kipsin värin :D). Kaikki tämä tapahtui vain pari päivää ennen ensimmäistä päivääni lukiossa. Uuteen kouluuni jouduin kulkemaan taksilla ja koulussa kuljin kipsi jalassa keppien avulla kävellen.

Nilkassani oli onneksi vain pieni murtuma, joten kipsiä piti pitää vain kaksi viikkoa, jonka jälkeen käytin kaksi ja puoli viikkoa ilmalastaa jalassani. Jäältä ja treeneistä olin siis kokonaisuudessaan noin neljä ja puoli viikkoa pois, jonka jälkeen aloin vähitellen taas treenaamaan luistelua ja myöhemmin joitakin hyppyjä. Palauduin kisakuntoon melko nopeasti, sillä SM-kilpailut joissa voitin pronssia, olivat jo joulukuussa. Poissaolo treeneistä antoi minulle aikaa rentoutua ja palautua ja se myös kasvatti motivaatiotani ja haluani menestyä entisestään.

Kaudella 2015-2016 olin 15-vuotias ja kilpailin kolmatta kauttani SM-junioreissa. Suomen kilpailuissa voitin todella monta kisaa, ja ulkomailla paras saavutukseni oli junioreiden Pohjoismaiden mestaruus, eli sain itselleni jo toisen PM-kultamitalin. Voitin myös SM-hopeamitalin sekä Serbian kilpailussa hopeaa ja Itävallan kilpailussa pronssia.

Edea ja John Wilson alkoivat sponsoroimaan minua, ja sain itselleni terät, joihin oli kirjoitettu oma nimeni. Terät tulivat mulle vähän yllätyksenä, mutta olin kuitenkin todella iloinen noista teristä😍

Tulevassa kolmannessa osassa käsittelen urani viimeisiä kilpailukausia ja muitakin elämääni liittyviä asioita, jotka vaikuttivat luisteluuni.

Tykkää-merkinnät

Kommentit

piiakristiina
piiakristiina,
Todella mielenkiintoinen postaus ja vitsi miten hyvin oot menestynyt!😍
nouw.com/piiakristiina
JoannaKallela
JoannaKallela,
Kiitos paljon!😍❤️
nouw.com/joannakallela
Kotkotuksia
Kotkotuksia,
Olipa kiinnostavaa lukea postaus lajista, johon muuten niin vähän olen tutustunut! <3 Mä itse tuskin pysyn pystyssä luistimilla, joten on mukavaa nähdä miten joku muu loistaa näin upeasti!
nouw.com/kotkotuksia
JoannaKallela
JoannaKallela,
Kiitos paljon kivasta kommentista!☺️❤️
nouw.com/joannakallela
SofiaKeitaanranta
SofiaKeitaanranta,
tätä oli mielenkiintoista lukea kun oli niin massasta poikkeava postaus 😊 ! vitsi oot kyllä menestynyt hyvin, vau!
nouw.com/sofiakeitaanranta
JoannaKallela
JoannaKallela,
Kiva jos tykkäsit, kiitos! 😊 <3
nouw.com/joannakallela