Kaksi vuotta kilpauran lopettamisesta - mitä mulle kuuluu nyt?

Kuva: Mia Surakka / Mia-Tuote Oy

Kaksi vuotta sitten tein elämäni vaikeimman päätöksen ja samalla isoimman elämänmuutokseni - päätin lopettaa kilpaurani taitoluistelijana (linkki Veikkauksen sivuilla olevaan uutiseen urani lopettamisesta). Päätöksen tekemisen jälkeen en tiennyt, mitä odottaa tulevaisuudelta luistelun suhteen - laitanko luistelulle ihan täyden stopin vai jatkanko luistelumaailmassa pysymistä vielä jollain tavalla? Pian aloin ymmärtämään, että haluan jatkaa luistelua muilla tavoilla ja pysyä lajissa mukana, sillä jää on se elementti, jonne kuulun.

Luistelun lopettamisen jälkeinen elämä oli kieltämättä henkisesti rankkaa. Ajauduin jonkinlaiseen tyhjiöön, kun arkeni muuttui aivan täysin ja ympäriltäni katosivat ne ihmiset, joita näin ennen joka päivä luistelun parissa. Olinhan viettänyt koko lapsuus- ja nuoruusikäni jäähallilla tavoitteellisen urheilun parissa, joten ei ihme, että elämänmuutos tuntui niin suurelta. Jäälle aloin kaipaamaan jo melko pian. En kuitenkaan kaivannut enää niin tavoitteellista urheilua ja työntäyteistä ja kiireistä arkea. Olin tyytyväinen siihen, että nyt sain alkaa elämään rennommin.

Nyt kaksi vuotta lopettamisen jälkeen voin sanoa, että olen ehtinyt kokemaan todella monia uusia asioita tänä aikana. Show-luistelijan työ Karibialla oli unelmieni täyttymys, joka antoi minulle jonkin verran helpotusta identiteettikriisiini. Sain vielä jatkaa taitoluistelu-uraani muulla tavalla. Nyt Karibian reissun jälkeen kun en ole päässyt paljoakaan jäälle koronaviruskriisin takia, on minulla selvästi ikävä luistelemista. Onneksi olen löytänyt tanssiharrastuksen, joka helpottaa hieman ikävääni jäälle.

Olen ymmärtänyt, että luisteluharrastusta voi kuitenkin aina jatkaa, vaikka tavoitteellisen kilpailemisen ja treenaamisen olisikin lopettanut. Lisäksi luistelijoiden valmentaminen on tuntunut mukavalta lisältä omaan arkeeni. Olen myös haaveillut taitoluistelukoreografin töistä ja olen iloinen siitä, että mahdollisesti koronatilanteen helpotuttua pääsen tekemään muutamalle luistelijalle koreografioita.

Uskon, että teknologian kehitys ja uudenlainen valmennuskulttuuri tulee varmasti vaikuttamaan urheilumaailmaan ja harjoittelemiseen, ja haluan itse olla siinä kehityksessä jollain tavalla mukana. Siksi pyrin koko ajan kehittämään itseäni lisää ja haastamaan itseäni. Uuden valmennussivuston avaaminen ja sen parissa työskenteleminen siskoni kanssa on antanut minulle lisää energiaa ja intoa arkeeni myös näinä vaikeampina hetkinä, kun jäähallit ovat kiinni ja sosiaaliset kontaktit hyvin minimissä.

Nyt kun olen valmistunut lukiosta ylioppilaaksi, vietän välivuotta, mutta syksyllä haluaisin päästä yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä. Teen töitä osa-aikaisesti taitoluisteluvalmentajana, käyn ruokakaupassa töissä, opiskelen pääsykokeisiin sekä opettelen elämään itsenäisesti uudessa omassa kodissani. Välillä olen kuitenkin ihan vaan tekemättä mitään ja nautin vapaudesta ja rennoista aikatauluista, jotka jäivät monesti minulla luisteluaikoinani vähiin. Tällä hetkellä olen tyytyväinen elämääni, ja pyrin pitämään ajatukseni positiivisina myös näinä vaikeampina aikoina.

Tykkää-merkinnät

Kommentit