What a birthday!

Täällä aletaan pikkuhiljaa toipua synttäriviikonlopusta; oli meinaan huikea viikonloppu! Voisin keksiä vielä monen monta muutakin adjektiivia, mutta niin, ihanaa oli. A oli keksinyt meille tekemistä usealle päivälle, ja olikin ihana jättää läppäri ja puhelin sivummalle hetkeksi.

// I'm slowly recovering from my birthday weekend; let me just say it was a-mazing! I could make a whole list of adjectives, but simply put, I had the most wonderful time. A had planned a whole weekend full of activities, and it was nice to be too busy for my laptop and phone for a couple of days.

Kuten aikaisemmin kirjoitin, perjantaina alkoi synttäriviikonloppu, kuten A juhlallisesti ilmoitti heti aamusta. Iltaa kohden suuntasimme kohti A:n collegea, jossa meitä odotti ystäväpariskunta sekä formal illallinen. Oli ihanaa laittautua vähän virallisemmin vaihteeksi, vaikka hiusten kanssa näpertäminen alkoi tuntua turhalta juhlapaikkaa kohti pyöräillessäni. Tämä oli ensimmäinen varsinainen formal-tilaisuuteni, ja oli hauskaa! Hyvä seura kompensoi paljon, sillä Wolfsonin tarjoama ruoka oli vähän niin ja näin. Alkuruuaksi saimme herkullista risottoa, mutta pääruokana ollut lohi vihanneksineen olisi kaivannut lisää ihanaa valkoviinikastiketta. Jälkiruuaksi oli harmillisesti kahvikakkua, ja kun en itse kahvin mausta välitä, oli sekin vähän mjeh. Kokonaisuutena kuitenkin ehdottomasti positiivinen, ja plussaa siitä, että puhelimien käyttö oli tiukasti kielletty!

// Like I mentioned before, Friday was the official start to my birthday celebrations, like A announced first thing in the morning. in the evening, we went to A's college with another couple for a formal dinner. It was quite nice to really dress up for a change although doing my hair felt a bit pointless after cycling in the wind and rain. This my first formal event, and it was more fun than I expected! The good company definitely compensated for the average food served by Wolfson. The starter was a delicious risotto, but the main salmon dish would have needed more of that lovely white wine sauce. Also, there was coffee cake for dessert, and as I don't like the taste of coffee, I was a little let down. But as a whole, it was definitely a positive experience, and I really liked the fact that no phones were allowed.

Lauantaina A:n veli saapui luoksemme Manchesterista, ja vietimme päivää keskustassa ennen illan pirkeisiin suuntaamista. Yksi asia mitä eniten kaipaan Suomesta on ihana tilava asuntomme, jossa rakastin hostata erilaisia illanistujaisia. Kaikkien juhlien järjestely on niin hauskaa, ja vaikka se välillä stressasi, oli palkitsevaa nähdä onnistuneet ja hilpeät pippalot. Nykyisessä asunnossa se ei valitettavasti onnistu pienen tilan takia (ja itse asiassa juhlien pito on kielletty ihan vuokrasopimuksessa), mutta onnistuimme saamaan erään ystävämme kautta collegen common roomin käyttöömme lauantai-illalle. Olin otettu siitä miten moni tuli paikalle! Välillä meinasin herkistyä, kun ajattelin, miten hyviin tyyppeihin olen täällä onnistunut tutustumaan; plus vielä sekin, että A:n veli tuli paikalle. Ja olihan meillä hauskaa! Istuimme iltaa pizzan ja juomien kera, opetin muille Vesiputous-juomapelin, ja ilta päättyi pitkästä aikaa tanssilattialle. Kotimatkalla näimme myös ketun, mikä oli kyllä ehdoton loppuhuipennus!

// On Saturday then A's brother drove down from Manchester, and we spent the day in the center before heading to the birthday party. One thing that I really miss from Finland is our lovely first home as I loved hosting parties and gatherings; here it's really not possible, since our home is tiny (and it's also forbidden to have parties in the tenancy agreement). However, we managed to gather everyone to a common room of a college near us through a friend, and I was touched by how many of our friends showed up! I feel lucky having met so many nice people here, not to mention how grateful I was for A's brother coming down as well. And boy, did we have a fun night! We enjoyed the night with some pizza and beverages, played some (drinking) games, and also ended the evening on a dance floor. On our way home, we also saw a fox (!!) which was an absolute highlight too!

Itse pääpäivä oli täynnä kohokohtia toisensa jälkeen. Aamupalaksi söimme tekemääni mutakakkua, ja veljekset yllättivät minut ihanilla pehmeillä paketeilla. Sain myös siskoltani Ruotsista tulleen paketin, jonka A oli minulta salaa vastaanottanut ja piilottanut. Yllätystä kerrakseen! Lounaalle suuntasimme läheiseen St Ivys kylään, ja kävimme perinteisellä Sunday Roastilla. Tämän jälkeen lähdimme ajamaan kohti Lontoota ja Richmond Parkia ja sen eläimiä - tai näin minulle kerrottiin! Todellisuudessa kohteena olikin Warner Brosin Harry Potter studio!

A oli ostanut liput jo elokuussa, ja onnistunut pitämään yllätyksen tähän asti. Olin ihan ulalla, eikä minulla ollut aavistustakaan minne olimme menossa. Ilmeisesti koko A:n perhe tiesi todellisen kohteemme, ja hyvin olivat pitäneet salaisuuden. Menin täysin sanattomaksi kun tajusin minne olimme saapuneet!

// The B-day itself was a collection of lovely moments. I started the day by having self.made mudcake for breakfast and opening soft gifts from the brothers. I also got a package from my sister in Sweden, which A had been hiding from me for a couple of days, so it was a double surprise! We decided to have lunch at a close-by village, St Ivys, where we had the traditional Sunday roast. Finally, we started heading towards London and Richmond Park and its animals - or at least that's what they told me! In reality, though, we were going to the Harry Potter studios in London!

A had purchased the tickets already in August and managed to keep the secret until the end. I was completely blown away and had no clue about where we were actually going. Apparently, the rest of the family was in the loop and has been waiting for my reaction. I was literally speechless when I realized where we had just arrived to!

Kokemus studiolla oli mieletön - ja selitti myös sen, miksi kävimme vuosittaisen HP-maratonimme läpi niin vauhdilla! Oli niin mielenkiintoista päästä kulissien taakse ja saada ihan uutta näkökulmaa elokuvasarjaan. Kaikki ne pienet ja isot yksityiskohdat olivat niin kiehtovia, ja oli ihanaa uppoutua tuohon taikamaailmaan muutaman tunnin ajaksi. Kierroksen saa käydä läpi omalla vauhdillaan, ja aluksi haahuilinkin päämäärättömästi ihaillen kaikkea näkemääni. Niin siistiä! Harry Potter studioilla käyminen on ollut haaveenani jo jonkin aikaa, ja uskomatonta, että se kävi nyt toteen. A tosiaan ylitti itsensä tänä vuonna! On kai ihan normaalia, että arkeen palaaminen kesti siis hetken, erityisesti henkisesti. Onneksi puhelin on täynnä ihania kuvamuistoja, joten saatte herkutella niillä tässä postauksessa!

// The experience at the studios was incredible and now it also makes sense why were in a rush to finish our HP marathon this year. It was so interesting to have a look behind the scenes and to get a whole new perspective into the magic of the movies. All of those small and big details were fascinating, and it was wonderful to just merge into the magical world for a couple of hours. You can go through the tour by yourself, which is good since in the beginning I was just wandering around aimlessly, admiring everything. So cool! It has been my dream to visit the HP studios for a while now and I still can't believe it actually happened. A really topped himself this year! So I guess it's no wonder that it took a while to get back to reality after this experience, especially mentally. Luckily, I have my phone full of pictures and memories, and obviously I wanted to share some of them here too!

Kummaa kyllä, tänä vuonna en erityisemmin hermoillut syntymäpäivieni suhteen, en niiden järjestämisen tai iänkään puolesta. Viime vuonna uusi ikä tuntui todella ahdistavalta, mutta nyt 26 on ihan jees. Ehkä se johtuu siitä, että hoidin tämän vuoden identiteettikriisin pois alta Cambridgeen muuttaessa ja kulttuurishokkia hoitaessa. Monella tapaa tunnen olevani hukassa, mutta toisaalta tiedän, että olen oikealla polulla. Kaikki ne samat yhteiskunnan ja itseni asettamat paineet, joita tunsin viime vuonna, ovat toki edelleen menossa mukana, mutta olen tullut enemmän sinuiksi niiden kanssa. Elämässäni on nyt monta muuttujaa, joihin en itse voi vaikuttaa, mutta samalla on myös asioita, jotka tasapainottavat menoa. Kaiken tämän myllerryksen keskellä läheiseni, perheeni, ystäväni ja eritoten A, tuovat sen välillä kadoksissa olleen pysyvyyden tunteen takaisin. Jotkut asiat eivät muutu vuosienkaan vaihtuessa, ja niihin voin aina palata, kerta toisena jälkeen.

// Funnily enough, I wasn't too distressed about my birthday this year, neither in terms of organizing something or aging. Last year, the new age felt overwhelming, but at the moment, 26 feels alright. Perhaps it's due to the fact that I sort of dealt with an identity crisis with my culture shock when we came to Cambridge. In many ways, I do feel a little lost at times, but I also know I'm on the right path. All the pressure that the society and myself are setting on me, which I really felt last year, is still there, but I have come more to terms with it. I have a lot of variables in my life and some of them I simply cannot affect, but there are also things to balance everything out. In the middle of all the changes happening lately, I find stability in my family, friends, and especially A. I know some things will remain the same even when years change, and I can always comfort myself with their help.

Näin syntymäpäivän aikana oli ihana saada viestejä ja onnitteluja. Siinä missä ennen laskin Facebook-onnittelujan lukumäärä, nyt olin iloinen siitä, miten moni minua muisti kysymällä kuulumisia. On hienoa, että elämässäni on ihmisiä, joita aidosti kiinnostaa, miten täällä kaukana menee; olivat ne ihmiset itse sitten lähellä tai kaukana. Nämä fiilikset nousivat sopivasti kiitospäivän kynnyksellä, ja olenkin onnellinen siitä, että on paljon asioita joista olla kiitollinen. Ihanaa varaslähtöä viikonloppuun!

// It was lovely to receive so many messages and congratulations in the honor of my birthday. Before, I would be more interested in the number of Facebook posts on my wall, but now, I am happy to see that people write me in person instead. It's great to have people that truly care about how I am doing here, being so far away from everyone. Funnily enough, these thoughts rose around Thanksgiving, and it's wonderful to find so many things to be grateful about. Have a nice weekend everyone!

xx Meeri

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirje 6-vuotiaalle

Hei Meeri! Täällä kirjoittelee sinä itse, ainoastaan 20 vuoden päästä. Olet täyttänyt juuri 6 vuotta, mikä on aika siisti juttu! Olet esikoulussa päiväkoti Poppelissa, sinulla on paljon kavereita ja elämä on kivaa.

Ensi vuonna menet kouluun, mutta tulet aloittamaan sen uudella paikkakunnalla, sillä muutat Kalajoen Tyngälle. Siellä odottaa maatila, uusi isäpuoli, ja paljon uusia kokemuksia (sekä lauma kissoja!).

Kaikki ei aina ole ruusuilla tanssimista, mutta selviät kyllä. Vaikka uudet koulukaverisi eivät täysin hyväksy sinua joukkoonsa, älä huoli: sinulla on kaksoissiskosi. Olette toisenne tuki ja turva, nyt ja aina, joten nauttikaa toistenne jokapäiväisestä seurasta vielä kun voitte. On maailman parasta, että on oma sisko, joka on myös paras ystävä. Muista myös arvostaa isoveljesi ja vanhempiesi seuraa, sillä se on kullanarvoista. Perhe on kaikki kaikessa ja aina tukenasi läpi elämän eri vaiheiden. Erityisesti näin vanhempana tulet takuulla arvostamaan perheesi seuraa ihan uudella tavalla!

Ylpeänä voin myös kertoa, että tulet myöhemmin selviämään murrosiästä ilman suurempia riitoja vanhempiesi kanssa - eikä siinä ole mitään hävettävää, että on kiltti tyttö. Päinvastoin, on mahtavaa, että viihdyt kotona ja perheesi kanssa (ja itse asiassa tässä iässä se onkin ihan parasta). Ulkona ehtii riekkua myöhemmin, kun on tarpeeksi vanha ja fiksu pitämään huolta itsestään, etkä silti jää mistään paitsi; usko pois, myöhemmin tulet juhlimaan ihan kunnolla! Tee nyt siis vain omaa juttuasi; ei haittaa, vaikka et löydä omaa harrastusta, sillä useankaan vuoden päästä urheilu ei vain ole juttusi, etkä ole kovin taitava käsistäsikään. Älä aseta itsellesi turhia paineita siitä, että sinun pitäisi olla kuten muut, koska sinä et ole. Löydät kyllä myöhemmin ne asiat jotka tekevät sinut onnelliseksi.

Ja vielä niistä ystävistä... Pieni kyläkoulu ei ole helpoin paikka aloittaa koulutaival, mutta älä luovuta. On enemmän kuin ok olla hyvä koulussa ja saada hyviä numeroita ja stipendejä, eikä sinun menestyksesi ole keneltäkään muulta pois. Ihmisten kovat sanat kasvattavat, ja vaikka noin nuorena haluaisit olla kaikkien kaveri, jossain vaiheessa tulet ymmärtämään, ettei se ole kaiken vaivan arvoista. Mutta älä huoli: myöhemmin tulet löytämään ison kasan ystäviä, joiden kanssa ei tarvitse pelätä kaksinaamaisuutta tai muuta lapsellista käytöstä, sillä tuollaiset jutut jäävät nimenomaan sinne kouluun. Nämä aidot ystävät tekevät jokaisesta päivästäsi paremman ja iloitsevat puolestasi, sillä sellaista on tosi ystävyys. Onkin ihan ok kasvaa erilleen niistä, joiden kanssa vietit aikaa lapsena. Toivo kuitenkin heille sekä myös niille, jotka eivät halunneet olla reiluja sinua kohtaan, kaikkea hyvää.

Vaikka haluaisit olla yksi suosituista tytöistä, on parempi ettet ole. Näin saat paremmin olla oma itsesi, vaikka välillä masentaa, ettei kukaan poika tykkää sinusta. Suosio tai poikien ihailu ei millään tavalla määritä sinua - ja usko pois, myöhemmin saat oman osasi poikaongelmista! Virheistä oppii, ja ennen pitkää vierelläsi on paras mahdollinen kumppani, jonka kanssa oleminen on rentoa, vaivatonta ja tuntuu oikealta. Haluatte arkisilla asioilla tehdä toisenne onnelliseksi, ja mikä parasta, toisen hymyn näkeminen on niitä hetkiä, kun tunnet itse onnistuneesi. Mihinkään ei tarvitse tyytyä, vaan on ihan oikeasti mahdollista löytää ihminen, joka välittää sinusta aidosti ja haluaa antaa huomiota antaumuksella - ja olet kaiken sen huomion arvoinen. Huolimatta siitä, mitä sisäinen äänesi kertoo, luota poikaystäväsi sanoihin, sillä hän pitää sinusta juuri sellaisena kuin olet. Ja ehkä sitä kautta sinäkin opit vielä jonain päivänä rakastamaan itseäsi.

Näin 26 ikävuoteen mennessä on vielä paljon asioita opittavana, joten pieni Meeri, ota ihan rauhassa. Nauti lapsuudesta, nuoruudesta, elämästä. Päivä kerrallaan, mutta tavoitteet korkealla. On ihan ok vaihtaa suuntaa, muuttaa mieltään ja tulla toisiin ajatuksiin, sillä vielä tätä kirjoittaessanikaan ei meidän tulevaisuus ole ihan selkeä. Mutta siitä se lähtee; pienestä tytöstä, joka ei pelkää unelmoida.

Ihanaa syntymäpäivää - nyt ja aina, sillä edelleen se on vuoden paras päivä!

A letter to my 6-year-old self

Hey Meeri! This is you, only 20 years later. You (or we) have just turned 6 years old, which is pretty cool! You're currently in a kindergarten called Poppeli attending pre-school, you have tons of friends, and life is sweet.

Next year, you're gonna start school, but in a new town: you're gonna move to a small village called Tynkä in Kalajoki. You'll be living on a farm, and you'll have a new stepfather and a lot of new experiences (and also many lovely cats throughout your life!).

Life won't always be a ride in the park, but trust me, you'll get through anything. Even though you'll have a hard time finding your place in your new school, don't worry: you'll always have your twin sister. You are each others rock and support each other through anything, then and now, so enjoy the fact that you can hang out every day. It's the best thing in the world that your sister is also your best friend! Remember to also appreciate the company of your big brother and parents, because it's more precious than you might think. Family is everything and they are the ones that support you through toughest times. Especially living abroad when you're older makes you appreciate family time from a whole new perspective!

I'm also proud to tell you that you'll get through your teenage years without any extensive fights with your family - and there is nothing to be ashamed about in being a good girl. Quite the opposite actually; I think it's great that you enjoy enjoy staying at home and spending time with your family (and actually, it's the absolute best thing to do right now). You'll have time for the late nights later on when you're older and responsible enough to take care of yourself, so you won't be missing out on anything: trust me, you will have your parties too! So for now, just focus on doing your own thing; it's okay that you struggle to find a nice hobby, since even after several years sports just really aren't your thing and you're not super crafty either. Don't put too much pressure on yourself about being like everyone else, because hey, you're not. You will find the things that make you happy.

And about the people... Going to a small school isn't the best way to start your journey, but don't let it get to you. It's more than okay to be good at school, to get the best marks and grants, and your success is something to be proud of. The hard words from other people will make you stronger, and even though you'd want to be friends with everyone at that age, you will learn that it's just not worth all the trouble. But don't worry: later in life you will come across like-minded people with whom you don't have to be afraid of childish tricks; let's leave that stuff in the primary school. These people are your genuine friends, and they'll make each day better and be truly happy for you, because that's what friends and friendship are for. That's why it's fine to grow apart from some people you used to hangout with when you were younger. But always wish the best for those people - and especially for the people who had to compensate for something by being unfair to you.

So trust me when I tell you this: even though you'd love to be one of the popular girls, it's better this way. You have more space for being yourself - although at times it gets you down when it feels like no boys pay attention to you. Popularity or boys don't define you in any way, and once again, you'll get your own share of boy trouble later on! You'll learn from your mistakes, and soon enough, you'll find the one that you can be yourself with, without effort or trouble. You make each other happy in everyday life, and seeing him smile will be one of the best things in the world and will give you a warm feeling inside. Don't settle for anything, because it actually is possible to find someone who truly cares about you and wants to give you all the attention you long for - and you are worth it! Despite your inner voice telling you different, listen to what your boyfriend is telling you, because he loves you just the way you are. And maybe, some day, you'll learn to love yourself too.

By the age of 26, you still have so much more to learn, so dear little Meeri, take it easy now. Enjoy your childhood, teenage years, life. Day by day, but with high hopes. It's alright to change your mind, change your direction, have second thoughts, because as I'm writing this, we're still on the way. But you are the start: a little girl with big dreams.

Enjoy your birthday - it's still the most special day of the year!

xx Meeri

  • me

Tykkää-merkinnät

Kommentit

The B-Day Week

Se on viimein täällä - synttäriviikko! Tänä vuonna olin kahden vaiheilla haluanko juhlia, miten juhlisin ja kenen kanssa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että suunnitelmat alkavat hahmottua. Perjantaina menen A:n ja hänen opiskelukaverinsa ja tämän tyttöystävän kanssa formal-illalliselle, lauantaina pidämme pienet kekkerit ystävien kanssa, ja sunnuntaina eli pääpäivänä käyn syömässä A:n kanssa.

// It's finally here - my birthday week! This year, I wasn't sure if I wanted to really celebrate, how I would do it and with who. Now it's starting to look like I have a really nice thing coming together. On Friday, I'm going to a formal dinner with A, his friend and the girlfriend of the friend; on Saturday, we're gonna have a party with some friends; and on Sunday, which is the day itself, I want to have a nice meal with A.

Formal-illallinen on muuten hyvin tyypillinen yliopistotapahtuma täällä, ja ne ovat hyvin suosittuja Suomen opiskelijaelämästä tuttujen sitsien tapaan. Kyseessä on siis akateeminen pöytäjuhla, jonne täytyy pukeutua fiksusti, siellä syödään kolmen ruokalajin illallinen, puhelimet ovat kiellettyjä ja keskustelut ovat fiinillä tasolla - tai näin olen kuullut. Formalit ovat collegeiden järjestämiä, ja monen opiskelijan tavoitteena onkin käydä läpi mahdollisimman monen eri collegen formalit. Itse olen tähän mennessä käynyt vasta yhdessä formalissa, ja siellä teema oli Harry Potter - eli ilta oli takuuvarmasti hauska! Oli myös kivaa pukeutua lempisarjani mukaisesti, ja vihdoin sain myös itse pitää ensimmäistä kertaa yliopistokaapua asuni yhteydessä.

// These formal dinners, referred to as formals, are very typical events organized to the students by colleges, and they remind of how popular sitsit events are in the Finnish university culture. Basically, it's a nice formal dinner where you have to dress up formally, enjoy a three-course meal, no phones are allowed and the conversations are on a slightly more elevated level - or at least that's what I hear. As the formals are organized by different colleges, many students want to attend formals hosted by as many different colleges as possible. I've only been to one so far, and that one had a Harry Potter theme - so it was guaranteed to be fun! It was also super nice to dress up according to one of my favorite series, and I actually got to wear a gown for the first time as it was part of my outfit!

Jo tässä vaiheessa viikko on alkanut hyvin, ja erityisesti sain energiaa kivasta viikonlopusta. Cambridgeä on siunattu hyvällä säällä, sillä jo monena peräkkäisenä päivänä on ollut kaunis ja aurinkoinen syyskeli! Viikonloppuna kävimme A:n kanssa pitkällä lauantaikävelyllä (ja poikkesimme samalla jouluostoksille, yay!), ruokimme lähipuiston sorsia, sekä kävimme tsekkaamassa kaupungin joulunavauksen. Okei, myönnetään, jouluvalojen sytytys oli pienoinen pettymys, mutta sentään saimme ilmaista kuohuvaa ja leivoksia! Ja kyllähän se kohotti taas joulufiilistä entisestään.

// So this week has been up to a good start already, and I also got some extra energy from a really fun weekend. It seems like Cambridge has been blessed with a nice weather, since during several days in a row now it's been so pretty and sunny! Over the past weekend, A and I went for a long walk (and did some Christmas shopping, yay!), fed the ducks in the park next to us, and checked out the Christmas lights switch on. Although I have to say the latest one was bit of an anticlimax, but at least we got some free sparkling wine and snacks. And yes, it did boost my Christmas spirit even more!

Ja tiedättekö mikä muu boostasi mielialan ihan uusiin ulottovuuksiin? Sain itselleni kunnon joululoman! Vaikka lentojen katselu ja matkojen suunnittelu on välillä hermoja raastavaa, on stressitasoni nyt huomattavasti alemmat. Ihanaa, että ehdin ajan kanssa vierailla sekä Suomessa että Espanjassa; tuntuu, että iso kivi on vierähtänyt harteilta. Pelkäsin joutuvani viettämään koko joulun yksin uudessa maassa, joten olin niin helpottunut juteltuani esimieheni kanssa ja saatuani asiat järjestykseen. Talven ihmemaa, täältä tullaan!¨

// And you want to know what else raised my spirits this week? I got myself a nice long Christmas holiday! Even though it's taking a lot of time and planning to find good flights, I feel so relieved and less stress. It's so wonderful to have enough time to visit my families in both Finland and Spain; I feel like a huge weight has been lifted off my shoulders. I was scared I would have to spend Christmas by myself in a new country, so I was very happy after talking with my manager and having everything sorted out. Winter wonderland, here I come!

Tälle viikolla siis luvassa synttärihulinoita ja niihin valmistautumista. Kai vielä tässä iässä saa kunnolla fiilistellä, sillä miten muutenkaan vanhenemiseen tulisi suhtautua? Positiivisin mielin, odottavaisin ajatuksin ja tulevasta vuodesta intoillen. Synttärit ja joulun odotus, voiko parempaa ollakaan?

// So the rest of the week will be filled with birthday celebrations and preparations. It's still socially acceptable to get excited about my birthday at this age, right? I mean, how else should I cope with aging? So, I'm having a positive mindset, hopeful thoughts and excited feelings about the new year and age. Birthday and upcoming Christmas, can it really get any better?

xx Meeri

Tykkää-merkinnät

Kommentit