A Hint of Nostalgia

Tajusin eräänä päivänä, että olen asunut Espanjassa vähän vajaa kolme kuukautta. Niin se aika rientää! Viikot sulautuvat toisiinsa enkä enää muista, milloin viimeksi vietin niitä rentoja päiviä, kun ei tarvinnut uhrata ajatustakaan kouluhommille. En muista, milloin pidin viimeisen kerran farkkutakkia tai olin liikkeellä hameella ja ilman sukkahousuja. En muista, mikä olikaan se viikonloppu kun olimme vielö yötä Nívarissa, söimme lounasta ulkona patiolla, tai olimme A:n kanssa kahdestaan täällä Junissa.

// This week, I realized that I have lived in Spain a little less than three months! Crazy how the time flies! I feel like weeks are just blurring together and I can't recall the last time I had one of those relaxing days when I didn't even have to think of school assignments; or the last time I wore my denim jacket or a skirt without tights; or what was the last time we visited Nívar, had lunch outside at the patio; or the time it was just me and A here in Jun.

Läheiset kysyvät minulta aina, että mites siellä Espanjassa menee - enkä oikein osaa vastata muuta kuin että hyvin, perusarkea; sillä sitähän se on. Kaikki arkipäiväistyy aikanaan. Aluksi oli niin jännittävää mennä luennoille, ja nykyään olen yliopistolla päivittäin, oli luentoja tai ei. Kirjasto vaikutti uhkaavalta paikalta, ja nyt se on lempispottini opiskeluille. Bussilla menemistäkään en enää jännitä, ja vaikka jalkapallopleihin meneminen on aina yhtä mukavaa, sujuu se jo tietynlaisella rutiinilla. Ja pidän valtavasti tästä arjesta.

// My family and friends often ask me how's it going for me here in Spain - and I don't really have anything else to say besides that life is good and basic. Because that's what it is! Even the most adventurous time of my life has fallen into everyday routines. Things that were so exciting in the beginning have become less so. I remember how nervous I was every time I had a class, and now I go to the uni every day, whether I have lectures or not. The university library seemed so huge and intimidating, and now I always find my favorite spot next to the heater when I need to study. Taking the bus nowadays annoys me more than it excites me, and even though it's always special to go to a football game, it also has its own routines. And I love these routines in my life.

Vaikka kaipaan läheisinäni entistä enemmän näin joulun lähestyessä, olen tyytyväinen arkeen jonka olen tänne rakentanut. Aluksi säännöllinen ja kuin kirjoittamatonta sääntöä noudattava lounasaika tai poikkeuksetta kiireiset viikonloput tuntuivat vieraalta. Olen kuitenkin oppinut ihastumaan espanjalaiseen elämäntyyliin ja poiminut sieltä itselleni sopivimmat asiat. Lemppareitani ovat ehkä skootterit ja siesta, sekä kaiken sen rentoilun vastapainoksi tietynlainen aktiivisuus. Ulkona käydään, mutta ilman painetta; ehkä koska sitä harrastetaan niin usein. Enkä siis tarkoita mitään ryyppäämistä tai bilettämistä, vaan ihan kaupungilla käyminen, tapahtumiin osallistuminen ja lasillisille istahtaminen on ihanan jokapäiväistä. Ja vaikka itse olenkin melkoinen kotikissa, pakottaa tämä astumaan oman mukavuusalueen (sohvan nurkan) ulkopuolelle.

// Even though I miss my friends and family more and more now that Christmas is approaching, I'm happy with the everyday life I have built here. At first, the punctual lunch time that seemed to follow an unwritten rule or the always-so-busy weekends felt so strange to me. Gradually, I have learn to love these and many other things in the Spanish lifestyle, and decided to pick out the things that fit me the best. My favorite things are probably scooters and siesta, but also the lively nature to balance the laid-back days at home. People go out, often, and because it's done on a regular basis, there is no pressure. And I'm not talking about drinking or partying, but more like strolling the streets at the city center, attending events, and just sitting down for a coffee or a beer. These things happen so casually every day, and it's absolutely lovely. Even though I love staying at home, I feel the urge to get out of my comfort zone (my corner of the couch) and experience it all.

Aika hassua, miten positiivinen ja fiilistelevä tästä postauksesta tuli; koko viikon olen nimittäin ollut todella stressaantunut kouluhommien takia, nukkunut huonosti ja masistellut sitä että synttärit on taas ohi. Tällä hetkellä kuitenkin kuuntelen joululauluja ja suunnittelen pikkujouluja kurssikavereiden kanssa (vaikka syntymäpäiväjuhlien jälkeen vannoin, etten käy ulkona ennen uutta vuotta...). Tänä viikonloppuna myös vihdoin ehdin laittaa huoneen joulukuntoon ja aloittaa joululeffa-kauden. Ensimmäinen joululeffa täytyy tietenkin olla Love Actually, jouluelokuvien ehdoton helmi! Nämä postauksen kuvat ovat fiilistelyä parin vuoden takaa Greensboron valofestivaaleilta. Missä viipyy Granadan joulunavaus?!

PS. Mainitsinko, että syntymäpäivien lisäksi olen suuri joulufani?

// It's actually really funny that this post turned out to be full of good vibes, since I've been super stressed with school this week, I haven't been sleeping enough, and I've felt grumpy about the fact that my birthday is over again. However, at the moment I'm listening to Christmas songs and planning a Christmas party with my classmates (even though after my bday I swore not to go out until New Year's Eve...) So Christmas vibes can only bring joy to the world! This weekend I will finally put Christmas decorations to our room, and it's about time to start Christmas movie marathon as well. The first one every year is, of course, Love Actually; the best Christmas movie of all times! These pictures were taken two years ago at Greensboro festival of lights. Still waiting for the Christmas lights to be lit in Granada!

Ps. DId I mention I am a big Christmas person as well?

xx Meeri

Tykkää-merkinnät

Kommentit

25

Uusi ikä, uusi vuosi, uusi aikakausi. Minusta tuntuu, että vuodesa tulee jälleen aika mullistava. Haluan näyttää, että olen uuden ikäni arvoinen ja että saavutan sen edellyttämiä asioita. Neljännes vuosisata!

// New age, new year, new era. I have a feeling this year will be revolutionary once again. I want to prove that I am worthy of my new age and that I am able to achieve the things it requires. A quarter of a century!

Syntymäpäiväni oli lauantaina, ja se oli täynnä ihania asioita. Heräilin aamulla rauhassa, ja sain herkullinen pannukakkuaamiaisen nutellan, Ben & Jerry's jäätelön ja tuoreiden vadelmien kera. Niin hyvää, ja pointsit A:lle! Muuten aamupäivä sujui rennoissa merkeissä hyvää musiikkia kuunnellen; tämän hetken lempparibiisi on ehdottomasti Years & Yearsin ja Jess Glynen version Come Alive -biisistä; alkaa tanssijalka vipattaa vähemmästäkin. Lounaalle suuntasimme koko perheen voimin Kudamm-nimiseen ravintolaan. Pieni ja intiimi paikka, ja juuri sitä mitä toivoinkin syntymäpäivälounaaltani; istuimme ihanassa pyöreässä nurkkapöydässä, volyymitaso pysyi maltillisena, ja ennen kaikkea ruoka oli superherkullista! Söin hunajaribsejä, ja ilmeisesti paikka onkin tunnettu laadukkaista lihoistaan.

// I celebrated my birthday this past Saturday, and the day was filled with so many lovely things. I woke up with no rush and was served with a pancake breakfast with compliments like Nutella, Ben & Jerry's as well as fresh raspberries. Absolutely delicious, and 10 points to A! The rest of the morning was really relaxed, too, and I spend it mostly listening to music with good vibes. My current favorite is Years&Years and Jess Glyne's take on Come Alive; a definite hit to make me wanna dance! I had lunch with the whole family at a restaurant called Kudamm. It was rather small and intimate, and everything I actually wanted for my birthday: we had a nice round corner table, the volume levels stayed low, and, most of all, the food was delicious! I had ribs with a honey and mustard sauce, and apparently the place is well-known namely for its high-quality meats.

Minut myös yllätettiin useasti päivän aikana! Sain lahjaksi kauniita hopeakoruja sekä uuden repun, mutta ehkä paras yllätys oli, kun minut haettiin kahville, ja pöydästä löytyikin ihana suklaa-appelsiinikakku! Lisäksi sain Feliz cumpleanos -nauhan ja kultaiset 25-ilmapallot. Niin hauskaa! Välillä kyllä tuntui niin innokkaalta, ettei heti uskoisi minun täyttäneen 25 eikä 15...

// I also got plenty of surprises for my birthday! I got beautiful silver jewelry and a new backpack as presents, but I think the best surprise was then A came to get me for coffee, and it turned out he had bought me a delicious cake with chocolate and orange! He also got me a stash that said "Feliz cumpleanos" as well as golden balloons for 25. Amazing, and such a nice addition! At times I was so excited, like a little girl; and it was difficult to say whether I was turning 25 or 15 haha!

Illalla suuntasimme ulos, ja totesin taas tykkääväni tästä espanjalaisesta tavasta. Ensin tapas-tyyliin parissa eri paikassa, ja sen jälkeen tanssimaan pubeihin. Kiersimme läpi parikin eri paikkaa, mutta väsymys meinasi iskeä kahden aikoihin. Mielestäni paras aika lähteä kotiin on silloin, kun on vielä hauskaa, niin illasta jää mukava fiilis; ja niin jäikin. Chili cheese bitesit Burger Kingistä olivat töydellinen päätös onnistuneelle illalle, ainakin omasta mielestäni!

// I also went out with mt friends, and I have to say I really like the Spanish style. First we had tapas in a couple of different places, and afterwards we headed for some pubs and dancing. We actually checked out several places, and again I was ready to go home around 2am. I've always thought it's best to leave while you're still having fun so you'll be left with a nice feeling about the night; and I indeed was. And to finish the night with style, we got some chili cheese bites from Burger King. Perfect ending to a perfect day!

Tämä maanantai olikin sitten melko karu paluu arkeen, kun en kiireissäni ehtinyt syödä aamupalaa, läppäri unohtui kotiin, ja tulostustoimiston tädit eivät puhuneet englantia. Perusmaanantai siis! Tiedossa on muutenkin hieman kiireisempi viikko kouluhommien parissa, mutta se jos mikä pitää motivaation yllä. Tsemppiä kaikille uuteen, marraskuun viimeiseen viikkoon!

// This Monday was far from perfect though... I was in a rush this morning and had to leave without having breakfast; I forgot my laptop home; and my first time printing at uni didn't go so well as the lady at the office didn't speak English. Such a basic Monday! This week will probably be quite stressful anyway, since I have tons of schoolwork to take care of, but I just gotta stay motivated! I wish everyone a happy last week of November!

xx Meeri

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Birthday Week

Olenko jo maininnut, että olen suuri syntymäpäiväihminen? Jotkut ajattelevat, että syntymäpäivähän on joka vuosi; mutta toisaalta, se on vain kerran vuodessa! SIksi olenkin usein innoissani jo syntymäpäiväkuukauteni marraskuun lähestyessä ja alkaessa, ja erityisesti kun syntymäpäiväviikko vihdoin koittaa. Tänä vuonna syntymäpäiväni on lauantai, joten saan jännittää ja fiilistellä koko viikon ajan!

// Have I already mentioned that I'm a huge birthday person? Some people think that birthdays come every year, whereas I like to think they only come once a year! That's why me excitement starts to grow gradually as my birth month, November, approaches, and especially when my birthday week finally starts. This year my birthday lands on a Saturday, so I can start celebrating several days in advance!

On silti myönnettävä, että suhtautumiseni syntymäpäivääni on toki muuttunut vuosien saatossa. Ennen tietenkin odotin eniten lahjoja, mutta nykyään haluan vain viettää hauskan päivän läheisteni kanssa (ja mielellään luvassa saisi olla muutama yllätyskin!). Yksi parhaimpia syntymäpäiviäni oli se, kun täytin 23. Olin silloin vaihdossa Yhdysvalloissa, ja lähes kaikki muut vaihtarit olivat omilla reissuillansa koska oli thanksgiving-viikonloppu. Minä ja A olimme kuitenkin jääneet Greensboroon, ja hän järjesti minulle ihanan syntymäpäivän! Aamulla suihkusta tullessani löysin keittiön täynnä ilmapalloja sekä ihanan pannukakku-aamupalan, ja myöhemmin sain lahjaksi ihanat Adidakset, jotka löytyivät allaskaapista, sekä ihanan thanksgiving-teemaisen illallisen kaupungin hienoimmassa ravintolassa, ja illan lopuksi vielä yllätysvieraita, kun asuntolaan jääneet vaihtarit tulivat yllättämään minut viinipullojen kera. Tuo oli myös itse asiassa ensimmäinen syntymäpäivä, jota vietin ilman siskoani; ehkä myös siksi niin mieleenpainuva.

// Although I must admit that my attitude towards my birthday has changed a lot in recent years. When I was a kid, I was mostly excited about the presents, of course... But nowadays I really just want to have a nice day with nice people (and maybe a couple of surprises too). One of my best birthday memories is from when I turned 23. I was on exchange in the US at the time, and since it was Thanksgiving break, most exchange students had gone away for trips. However, A and I had stayed in Greensboro, and A had planned such a lovely birthday for me! In the morning, I found the kitchen filled with balloons and a delicious pancake breakfast, and later I discovered a box of Adidas in the cabinet under the sink when he asked for oil. He also took me out for a Thanksgiving dinner to the nicest steakhouse in town, and when we came home, my exchange friends came for for a surprise visit with some wine. This was actually also the first birthday that I spent without my sister; maybe one of the reasons why I remember it.

Nuorempana minua suuresti ärsytti joulun läheisyys, sillä usein sain koulukavereiltani lahjoja joulupapereihin paketoituna, tai jopa joulukoristeita. Kamalaa! En myöskään missään nimessä hyväksynyt joulun odotuksen aloitusta ennen synttäreitäni; joululaulut ja -valot olivat ehdoton ei. Nykyään aloitan joulufiilistelyn hyvissä ajoin ja nautin siitä, että kaksi tärkeää aikaa vuodesta ovat niin lähekkäin. Kaksin verroin syytä juhlaan!

// Also when I was a kid, I would get so annoyed by the fact that my birthday was so close to Christmas. My friends would often give me presents in Christmas wrapping or even Christmas-themed gifts. Terrible! I also wouldn't allow any early Christmas vibes before my birthday, and Christmas songs and decorations were an absolute no. Now, I like to start the whole Christmas thing earlier every year and I enjoy the fact that two of my favorite celebrations are so close to each other. All the more reason to celebrate!

Tietenkin vanhetessa myös ikä-kysymys nousee esiin. Joka vuosi lähestyvä uusi ikä tuntuu niin isolta ja vanhalta, ja erityisesti tänä vuonna olen kokenut ikäkriisiä. Täytän 25, eli neljännesvuosisata, ja mitä olen saavuttanut elämässäni? Mikä edes on tämä elämänvaihe, missä nyt olen? Ystäväni ostavat taloja ja asuntoja, ovat olleet työelämässä jo pari vuotta, menevät naimisiin, suunnittelevat perhettä. Nuorena sitä itsekin ajatteli saavansa kaiken sen tähän ikään mennessä, sittemmin hylkäsin ajatuksen, ja nyt se puskee jälleen päälle. Entäs sitten kaikki menestyvät nuoret somettajat? Mikä edes on nykypäivän normi, joka tähän mennessä täytyy saavuttaa? En koe olevani ikuinen opiskelija enkä halua olla, sillä tiettyjä tavoitteita minullakin on. Juuri nyt opiskelu vain on sitä mitä vielä tarvitsen näihin unelmiin päästäkseni; kai vain haluaisin jonkun sanovan, että sekin on ihan ok, eikä aika tule loppumaan kesken.

// Naturally, as I have grown older, the age question rises. Every year, the new age seems so much bigger than the previous one, and the age crisis has been especially strong. I turn 25, which is basically a quarter of a century - and what have I actually achieved in life? At phase of my life am I at? My friends are buying houses, they've been working for several years now, and some are getting married and starting a family. I used to think I would have all that by now, too, but I rejected that idea a while ago; yet now it's coming back at me. And what about all these young social media influencers? What even is the norm nowadays on what we need to achieve by this age? Even though I'm studying at the moment, I don't think of myself as an eternal student like some people end up to be, because I have my own personal goals and dreams that I want to work towards. At the moment, studying is the necessary tool I need to approach these goals; I guess at this point I would just need to hear from someone that it's okey, too, and that I'm not running out of time.

Ikäkriiseilen myös sen puolesta, että olen muutaman vuoden vanhempi kuin A. Se ei oikeastaan näy mitenkään arjessamme, mutta näin syntymäpäivän kynnyksellä tuokin murhe aina muistuttaa itsestään. Ikäeroamme ei kukaan onneksi arvaisi ulkoapäin, mutta jostain syystä se usein hermostuttaa minua itseäni. Minua hävettää oma ikäni, ja tunnen itseni auttamattoman vanhaksi verratessani itseäni A:han - mikä on tietenkin ihan typerää, niin kuin vertailu yleensäkin.

// I'm also having a crisis regarding the fact that I'm a couple of years older than A. It doesn't really come across in our everyday life, but now, at the edge of my birthday, this always starts to concern me. No one would guess our age difference just by looking at us, but for some reason it just makes me upset at times. I feel embarrassed by my age, and I feel super old compared to A - which is, of course, absolutely ridiculous! Like any comparison, for that matter.

Kun lauantaina täytän 25 vuotta (10 minuuttia siskoni jälkeen haha), olen asunut kolmessa eri maassa; valmistunut ylioppilaaksi hyvin arvosanoin; valmistunut myös yliopistosta; ympäröinyt itseni ihanilla ihmisillä joista saan jatkuvasti positiivista energiaa; osannut myöntää itselleni, että tarvitsen lisäosaamista; löytänyt itseäni kiinnostavia teemoja omalla alallani; osannut päästää irti vanhasta ja hypätä kohti uutta ja ihanaa; asettanut omia unelmia ja tavoitteita, joita kohti mennä. Vaikka syntttäriviikkoni on alkanut tauottoman sateen kera, en anna sen pilata tätä ihanan kuplivaa ja odottavaa tunnetta. Jotain spesiaalia on on ihan kulman takana!

// When I turn 25 this Saturday (10 minutes after my sister haha), I have already lived in three different countries; graduated from upper secondary school with excellent grades; also graduated with a master's degree; surrounded myself with lovely and caring people who constantly give me good and positive energy; admitted to myself that I want o improve my professional knowledge; found interesting themes on my own field; let go of the past and jumped into something new and wonderful; set my own dreams and objectives that I'm constantly working on. Even though this birthday week has started with three days of non-stop rain, I'm not gonna let that or anything else ruin this bubbly excitement that I have inside. Something special is right around the corner!

xx Meeri

  • me

Tykkää-merkinnät

Kommentit