3 VIIKKOA LAVALLE - loppurutistus alkaa tuntua

Hello tyypit! Täällä kirjoittelee vaihteeksi aika kaikkensa antanut likka. Viime viikolla tehtiin muutoksia ruokiin, joka on alkanut tuntua pikkuhiljaa jaksamisessa jo ihan siinä perus arjessa.

Viime viikolla alkoi siis tosiaan tuntua aamuaerobiset, treenit ja treenin jälkeiset HIIT:it oikeasti jo todella raskailta. Kroppa tuntuu väsyneeltä ja ihan perus arjessa jaksaminen on jo hieman "kärsinyt". Kaikki vapaa-aika, jota mulla on, haluan käyttää lepäämiseen ja sohvalla rentoutumiseen. Ei oikein huvita käydä kaupungilla tai olla muutenkaan sosiaalinen. Nyt ollaan sitten tässä vaiheessa dieettiä, haha.


Ruokamuutoksia ja loppurutistus on alkanut

Tehtiin Helin kanssa muutoksia dieettiin viime viikolla. Ruokaa pudotettiin noin 200-300 kcal per vuorokausi, joten viikkotasolla se tuntuu jo aika hyvin. Nälkää mulla ei nyt mitenkään edelleenkään erityisesti ole, mutta tää väsymys ja kropan voimattomuus on aika rankkaa. Jalka painaa ja olo on vetelä. Treenit menevät oikeasti tällä hetkellä täysin tahdon voimalla ja ne on lähestulkoon pelkkää suorittamista. Treeneistä en siis suoraan sanottuna tällä hetkellä nauti, vaikka salitreeni rakas harrastus onkin. Ainoastaan HIIT-treenien viimeiset minuutit pystyn nauttimaan, kun on niin hyvä fiilis, että sai sekä salitreenin että HIIT:in vedettyä. Se tuntuu aina todella hyvältä.

Mä oon ottanut hieman etäisyyttä muuhun maailmaan. Jos näin voi siis sanoa :-D Olen poistunut mm. yhden tiimimme valmentajan pitämästä keskusteluryhmästä, sillä en jotenkaan enää tässä vaiheessa dieettiä kaipaa mitään ylimääräistä. Ja toki, kun kaikki muut ryhmän jäsenet ovat hänen valmennettaviaan, en välttämättä oikein kokenut, että se kuitenkaan kovinkaan hyvin palveli mun tarpeita ja antoi mulle mitään. Toivottavasti kukaan siellä ei kuitenkaan kuvitellut, että tämä oli jollain tapaa mielenosoitus - ei.

Ilman siis mitään suurempia draamoja, päätin keskittyä itseeni ja näin on paljon parempi. Mulla nimittäin paino on pudonnut taas hurjaa vauhtia ja se starttasi uudelleen heti, kun ryhmästä poistuin. En tiedä onko näillä mitään tekemistä keskenään, mutta ainakin mun stressitasot on matalemmat. Nyt keskitytään loppudieetti vain oman kunnon etenemiseen ja minimoisaan ulkopuoliset ärsykkeet. Tärkeintä on kuitenkin toimia siten, mikä itselle parhaalle tuntuu. Ja musta tuntuu, että muiden tekemiseen keskittyminen syö omaa energiaa, jonka takia esimerkiksi somessa pyrin seuraamaan itseäni motivoivia ja inspiroivia ihmisiä oman energian viemisen sijaan.


Munakkaasta on moneksi: valkuaisvaahtoa kanelilla ja makea munakas eli kananmunalettu. Kyllä dieettiläinen keinot keksii, kun kaipaa safkoihin vaihtelua.


Viime viikko tuli oltua pitkälti kotona, mutta mm. perjantaina käväistiin Haminassa Valojen Yö -tapahtumassa. Ajatuksena oli ollut, että jaksettaisiin kierrellä siellä useampi tunti, mutta todellisuudessa oltiin ehkä hieman reilu tunti ja paineltiin lakuteltan kautta kotiin. Siellä olisi ollut niin paljon kaikkia ihania sapuskoja, kuten pullaa, makkaraa, lettuja jne... Joten oli vähän inhottavaa pyöriä siellä sitten kuitenkaan.

Mulla on vasta nyt muutaman viikon ajan ollut vaikeuksia, jos ympärillä herkutellaan, jota ei aikaisemmin ollut vielä esiintynyt dieetillä. Kai tässä nyt mennään sen verran alhaisilla energiamäärillä, että alkaa ulkopuoliset houkutukset tehdä tiukkaa. Mutta nyt on ainakin lakuja kisojen jälkeen odottelemassa. Nam. Vielä mun lemppareita.


Lakuja Haminavisiitiltä ja pieni Lappeenrannan reissu

Lakutäydennyksiä herkkukätköön. Nyt on salmiakkilakuja ja muita ihania mustia ja värikkäitä lakupötköjä varastossa odottamassa valmiina pilkottuina ja ilmatiiviisti pussitettuina. Tuoksu oli taivaallinen, varmasti maku myös. Tuoreet lakut on niin hyviä.

Eilen käytiin myös siskon tykö Lappeenrannassa, jonka jälkeen edessä oli vielä viikon vikat treenit. Tein yllättävän hyvän pakaratreenin ja mm. lantionnosto smithissä tuntui menevän tosi hyvin paikkaansa perille. Ei enää montaa pakaratreeniäkään edessä (eikä onneksi reisitreeniäkään...) ennen kisoja. Viikot vaan vähenee ja samalla treenikerrat.

Lauantaina kävin myös hierottamassa vihdoin ja viimein jalat ja teki kyllä niiiiiin hyvää. Tämän viikon sunnuntaina mun hieroja pitää tiimille myös liikkuvuustreenin, jota odotan tosi paljon. On nimittäin tosi hyvä päästä oppimaan enemmän näistä asioista, joita laiminlyön aivan liikaa nykyään. Mikkelissä asuessa tuli joogattua paljon ja käytyä ihan Astanga-jooga tunneilla, joten liikkuvuus oli yleisesti ottaen silloin paljon parempi. Nyt olen onneksi vähän enemmän venytellyt, mutta silti aivan liian vähän. Hyvä saada tietoa näistä asioista ja muutenkin tehdä liikkuvuusharjoitteita.


Mitäs tällä viikolla?


Tämän viikon lauantaina mennään katsomaan kulttuuritalolle kehonrakennuskisoja. Isoja köriläitä lava täynnä ja tasokin on tänä vuonna ilmeisesti aika hurja! Vietetään siis pieni Helsinkipäivä ja käydään ehkä jossain kaupungillakin seikkailemassa. Kivaa vaihtelua ja onhan se mukava viettää yhteistä aikaa miehen kanssa, joka on valitettavasti dieetillä kärsinyt.

Pian ollaankin sitten jo Pietarissa nauttimassa toistemme seurasta, Pietarin nähtävyyksistä ja kaikista niiin ihanista herkuista. Mulla on viime aikoina tehnyt hirveästi mieli venäläisiä zefireitä eli marenkityyppisiä leivoksia. Ne on tosi makeita, mutta just mun makunystyröitä hiveleviä. Niitä lähtee aivan varmasti mukaan Pietarin reissulta kotiinviemisinä.

Ja mielihaluihin liittyen, niitä on ollut nyt paljon. Ruoka on kokoajan mielessä ja mieli tekee mitä ihmeellisimpiä asioita. Viime viikolla haaveilin mm. (maailman tylsimmistä) Marie-kekseistä, näkkäleivästä oivariinilla ja oltermannilla, sekä eines lihapiirakoista nakeilla, kurkkusalaatilla, sinapilla ja ketsupilla (joita en siis oikeastaan ikinä osta kaupasta). Näiden lisäksi on haaveiltu kaurapuurosta (josta muuten haaveilen viikoittain, jos en ihan joka päivä), ruis- ja paahtoleivästä, sipseistä, juustokakkusuklaasta, korvapuusteista, maksalaatikosta, perunamuusista... Lista on loputon :-D Välillä jopa huvittaa, kuinka erilaisia asioita ihmisen voikin päivän mittaan tehdä mieli.

Rivien välistä varmaankin välittyy tämän postauksen myötä, että aika loppu alkaa likka olla. Monet väsymysitkut tulee varmaan eteen näiden parin viikon aikana, mutta voi luoja, kuinka onnellinen oon, että on tosiaan enää KOLME VIIKKOA. Kaksi kovaa treeniviikkoa ja yksi viikko viimeistellään. Loppuun asti teen parhaani ja lavalle viedään nyt se paketti, mitä aikaiseksi saadaan. Oon ylpeä, että tää projekti on kasvattanut mua ja muuttanut paljon käsityksiä asioista. Ensi kerralla tiedän, mitä tehdä toisin ja miltä mikäkin asia tuntuu. Uskon, että seuraava dieetti on helpompi matka, vaikka ei tääkään mikään maailmojen taistelu ole ollut. Toki vikat viikot on varmasti aina raskaita.

Loppusuora lähenee ja haluan kiittää, että oot ollut mukana tähän asti. Seuraava postaus tuleekin varmaan dieettikuulumisiin liittyen ensi viikolla viikonloppuna syyskuun lopussa ennen viimeistelyjen aloittamista. Super siistiä, että tänne asti on selvitty. Ajatus hieman laukkaa siellä täällä, joten postaustakin oli jotenkin hieman vaikea jäsennellä. Mutta siitä huolimatta oikein kivaa uutta alkanutta viikkoa. Enää 18 päivää kisoihin!

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229