Seikkailemassa

Erään viikon suunnitelmana oli käydä testaamassa, millainen paikka Koitelinkoski on. Useampana päivänä suunnitelmat meni mönkään, kun päivä loppui liian nopeasti kesken. Vihdoin 10.kesäkuuta saimme aikaiseksi lähteä hyvissä ajoin kohti Kiiminkiä. Ilta-aurinkohan se jo oli pikkuhiljaa laskemassa, mutta ehdin ainakin pari kuvaa räpsäistä ennen sitä.

Vaikea Koitelinkoskelle ei ollut löytää ja maisemat olivat aivan ihanat! Harmi, että aurinko ehti kuitenkin laskea niin, etten ihan joka paikasta onnistunut saamaan niin kivoja kuvia.

Ville osti meille hyvät eväät, alkoholitonta skumppaa, mansikoita, makkaraa ja sipsejä. Niillä eväillä kelpasi jonkin aikaa istuskella nuotion äärellä. Niin ja totta kai vaahtokarkkeja!

Ville kun kävi ostamassa kalastusluvan, niin hän heitteli virvelillä oman aikansa. Se aika tosin päättyi lyhyeen, kun uistin jäi kivikkoon kiinni. Harmittihan se tietenkin.

Koitelinkoski oli kyllä tosi kivan näköinen ja rauhallisen oloinen paikka, vaikka nuorisoa näkyikin vastarannalla istuskelevan ja juhlivan kesäiltaa. Totesimmekin, että pitää käydä toistekin, kun emme ehtineet koko aluetta kiertää läpi.

Viikonloppuhan menikin Kemissä käydessä, olimme ensimmäisen yön Kemissä, autoimme vanhempiani pihahommissa, kun heillä on iso piharemontti ja talon maalaus meneillään. Siellä aikalailla menikin lauantaipäivä, paitsi kävin kaverin valmistujaiskahveilla iltapäivästä.

Toinen yö vietettiin Kuivaniemessä Villen äidillä, sunnuntaina kun oli taas juhlintaa, niin oli järkevintä mennä jo lauantai-iltana Kuivaniemeen, ettei ajomatka tuntuisi sunnuntaina niin pitkältä.

Villen serkku oli niin ihana, että otti meistä muutaman yhteiskuvan. Niitä kun ei paljoa ole.

Huomaa selvästi, että ihokin on kärsinyt kaulan alueelta masuasukin vuoksi. Iho-ongelmat ovat olleet minulle yksi isoimmista murheenkryyneistä, käsien puutumisen lisäksi. Oikea käsi puutuu pienestäkin rasituksesta, oikeastaan jo autolla ajamisesta. Keskisormi ja etusormi ovat koko ajan puuduksissa, sormenpäistä tunto on kadonnut kokonaan. Se rasittaa aika paljon ja tämä koneella kirjoittaminen on aika hankalaa, kuten oikeastaan kaikki muukin.

Mitäpä muita nautinnon aiheita olisi... tietysti jalat väsyy herkästi, onneksi päivät ei kuitenkaan mene maatessa, halu mennä ja touhuta ei ole onneksi kadonnut, mutta toki lepo tekisi jaloille hyvää. Kotityöt jo pelkästään kiduttavat jalkapohjia. Ja närästys! Ah, voi tätä ihanaa närästystä, mitä tekisinkään ilman sinua. Kävin nyt hakemassa apteekista Rennietä, ylpeys antoi periksi. Yritin kestää mahdollisimman pitkään ilman närästyslääkkeitä, kokeilin juoda mahdollisimman paljon vettä, söin jotain hapanta, mitä nyt kaapista löytyikään, jopa purkkaa jauhoin, jonka pitäisi myös joillain helpottaa närästystä. Hetkeksihän ne kyllä auttoikin, mutta nyt närästys on voimistunut ja edellä mainitut keinot eivät riitä enää.

Johan tässä nyt on kaikennäköistä vaivaa, eivätkä ne nyt varmasti siihen jää.

Tykkää-merkinnät

Kommentit