Saarnaus elokuvasta

SE MIELETÖN REMPPA-ELOKUVA

En ala sen enempää kirjoittamaan elokuva-arvostelua maanantaina katsotusta Se mieletön remppa-elokuvasta, mutta hohhoih! Odotin vain enemmän, elokuvan mainos sai minut kuvittelemaan liikoja kyseisestä elokuvasta, kun se ei loppupeleissä ollutkaan niin hauska kuin ajattelin. Liian monta roolia yhdellä näyttelijällä. Jos päätetään käyttää yhtä näyttelijää useammassa roolissa, jättäkää se kahteen. Muuten siihen menee maku, ainakin joillakin. Ja loppukin oli mielestäni outo, mutta tämä nyt onkin vain minun mielipiteeni, jotkut tykkäävät ja jotkut ei. Minä kuuluin tähän jälkimmäiseen ryhmään.


Olihan se kuitenkin kiva käydä taas elokuvissa, haluaisin nähdä ainakin pari leffaa vielä. Jos ne nyt joskus pääsee näkemään. Listalla on Pikku naisia, The Invisible Man ja uusin Bond. Niin ja se uusi suomalainen elokuva kuulosti myös aika mielenkiintoiselta, Aika jonka sain.

Mutta se elokuvista, niistä saa varmaan haaveilla, kun kaikki suljetaan hetkeksi. Tai ainakin käsittääkseni tähän lukeutuu myös elokuvateatteri, täällä sulkeutuu uimahalli, kulttuurikeskus, Kemi kammari ja mitä muuta. Kauppakin oli aivan tupaten täynnä, kun kävimme ruokaostoksilla. Ihmiset kulkevat kaupoissa kuin päättömät kanat, keräten ruokaa ja ilmeisesti vessapaperia.

Tähän mennessä en itse ole antanut tämän surullisen kuuluisan koronaviruksen haitata elämääni, mutta kohta se alkaa haittaamaan, kun kaupan hyllyt itkevät tyhjyyttään. Oli kyllä tuskaista seisoskella kaupassa jonottamassa, kaikilla muilla kärryt täynnä ostoksia, meillä vain korissa jonkin verran. Meillä kun kuitenkin on pakastimessa aina ruokaa, sitä ei sitten tule niin älyttömiä osteltua, mutta oli pakko käydä vähän isommassa kaupassa laittamassa rahaa tilille, niin siinä samalla hoitui kauppareissukin.

Nyt 12.3 kävin viimeistä kertaa koulullani Torniossa, sain vihdoin ja viimein paperit ulos, keskiarvo oli 2,29, jos nyt oikein sen muistan. Onnellinen olen ja huojentunut tästä. Olisin saanut postillakin paperit, mutta halusin viimeisen kerran käydä paikan päällä moikkaamassa paikalla olevia luokkakavereita ja kiittämässä opettajaa kaikesta. Vähän on vaikea kuvailla, miltä nyt tuntuu, mutta suurimmaksi osaksi helpottuneelta, hieman pelottavalta.

Tykkää-merkinnät

Kommentit