Arjen piristystä

Joskus on ihanaa vain sisustaa, pienelläkin muutoksella saa paljon aikaan. Uutta ilmettä voi luoda ihan pienellä kukalla ja kuvioidulla ruukulla. Normaalisti kukkia löytyy useimmiten keittiöstä, mutta tämä pieni kolmen euron yksilö löysi tiensä pesuhuoneeseen hammasharjojen vierelle. Nyt pesuhuone näyttää vähän pirteämmältä ja kotoisalta, ei kolkolta ja kylmältä. Lisäksi, olen jo kauan miettinyt, mihin laitan sydämen muotoiset ledivalot, jotka ovat aiemmin roikkuneet eteisen peilissä. Mutta eteisestä löytyy myös pallovalot, joten jomman kumman oli pakko lähteä eteisestä. Sitten sain ahaa! - elämyksen. Mitä jos, ledivalot olisivat pesuhuoneessal Täydellinen idea! Nyt ne roikkuvat pesuhuoneen peilistä ja ai että minä tykkään! Joskus esittelen sen teille, en tänään.

Edelleen vihaan meidän kylpyhuoneen valoa, mutta Ville sanoi, että sille ei oikeastaan voi mitään. Vaikka lampun vaihtaa, kupu tekee siitä kellertävän värisen. Onneksi vain pesuhuoneessa on tämä ongelma. Olen tänään jo muutaman kerran meinannut löytää itseni Bloggerin puolelta, unohdan, että sinne ei nyt hyödytä mennä. Löysin jo yhden hyvän puolen Nouwista, nimittäin kuvien asettelu on helpompaa ja kirjoituspöydällä on valmiiksi erilaisia malleja, miten kuvia voi asetella, esimerkiksi yläpuolella olevat kuvat on suoraan mallista, johon vedetään ne kuvat, mitkä haluaa nähtäväksi.

On myös ihanaa päästä eroon turhasta tavarasta, esimerkiksi makuuhuoneen televisiosta, jota ei ikinä käytetty. Luultavasti tulevaisuudessa sinne ilmestyy uusi televisio, mutta kuka oli innolla täyttämässä lipastoa, kun telkkari häipyi? *käsi ylhäällä* Miksi - koska yöpöydällä lepäävä valotaulu ei yltänyt pistorasiaan, kaksi sinistä kynttilää oli vailla paikkaa. Eipä ole enää.



Tykkään tosi paljon avoimista pöydistä, ei paljon krääsää, vaan hillitysti ja järjestelmällisesti. Huonekin näyttää paljon avarammalta, jos pöydät ei ole tukittu täyteen kaikkea mahdollista. Tänään 4.syyskuuta Ida sai luvanotaa minusta kuvat henkkareita varten, saa nähdä kelpaavatko ne, toivottavasti. Eipä tarvitsisi maksaa passikuvista valokuvaamossa. Aamuisin kuuntelen matkalla kouluun radio SuomiPoppia, jossa juuri silloin keskustellaan kaikista maailman asioista musiikin kuuntelun sijasta, mutta nyt voin kuunnella radiota jo kotona aamupalan aikana. Eikös olekin ihanaa? Minusta ainakin, sillä nyt jatkan radion kuuntelua ja fiilistelen tätä uutta blogiani, näkemiin!

Tykkää-merkinnät

Kommentit