Lauantaina halusin vähän laittaa herkkuja pöytään Villen syntymäpäivän kunniaksi. Eihän Ville erikoisemmin ollut ketään kutsunut, Villen mummo ja pappa kävivät kylässä edellisenä vai toissapäivänä. Lauantaina kävi pari Villen kaveria kyläilemässä, illasta myös kävi vieraita. En ollut myöskään leiponut mitään kummoista, olin sanonut leipovani kakun, mutta ei ollut rahaa ja aineksia moiseen. Edellisenä iltana tein neljää erilaista pannukakkua, jokaista tuli suunnilleen kuusi kappaletta. Mutta niitä en laittanut tarjolle, vaan tein Villelle aamupalan, johon kuului yksi jokaista pannukakkua, lämpimä voileipä, maitoa, kahvia, pullaa ja itsetehtyjä keksejä.

Villen isovanhemmat olivat juuri sopivasti tuoneet pullaa, joten laitoin niitä tarjolle, kun meillä ei yksinään niin nopeasti pullaa tule syötyä. Olin myös aiemmin tehnyt suklaakeksejä ja karkkipussin jäämistökin pääsi tarjolle sipsien kera. Päivä meni rauhallisesti kotona ja nyt Ville on taas vuotta vanhempi.

Maanantaina kävin aamusta vielä kerran työpaikalla, piti näytön arviointi vielä käydä läpi ja työvuorolistasta puuttui allekirjoitus. Sen jälkeen, muistaakseni 10-11 aikoihin menin Kivikolle odottamaan bussia Tornioon. Työvuorolista piti allekirjoittaa, että voin hakea ateriakorvausta tuolta työssäoppimisajalta. Myös uusi jakso alkoi koulussa, ehkä vähän stressaavan oloinen, mutta tiistai sujui jouhevammin, kun ryhmän kanssa keksimme meidän neliosaisen sarjan teeman. Suunnittelu sujui oikeastaan erittäin helposti, tarvittiin vain hyvä idea ja siitä se lähti luistamaan.

Tiistaina kävin myös opiskelijaterveydenhuollossa ja varasin ajan myös terveyskeskukseen. Loppupäivä meni nopeasti, lähdimme kotiin jo yhden maissa. Ttai minä ja Ida lähdimme, luokkalaiset olivat vähän hujan hajan, joten kaikki lähti eri aikoihin kotiin. Katsoin tässä kalenteria ja se näyttää aika kiireiseltä koulun puolesta. On joululähetystä, lähetysharjoituksia, oman ryhmätyöntekoa ja lisää harjoittelua. Jossain välissä on myös jouluostokset äidin kanssa, ulkomaanmatka ja lääkärinaika. Joten voin sanoa vain, että huhhuh! Kohtahan on onneksi joululoma, saa vähän rauhoittua silloin.

Voisin tässä taas vähän ilmoitella, mitä kuuluu elämääni. Elikkäs, aloitetaan vaikka työssäoppimisesta, joka loppui tällä viikolla. Sain suoritettua topin aikana myös yhden näytön ja muutaman ääniseitankin. Meillähän on koulussa arviointi 1-3:een (tyydyttävä, hyvä ja kiitettävä), näytöstä repäsin kolmosen, kuten myös työharjoittelusta itsestäänkin. Eli ei paha, ollenkaan, olen tosi tyytyväinen arvosanaani. Olisin mielelläni jatkanut työssäoppimista, koulunkin puolesta olisin voinut, mutta kun en saanut koulumatkatukea, niin kulkeminen tuli aika kalliiksi, kun matkaakin on silti jonkin verran. Kysyin myös samasta paikasta kesätöitäkin, mutta se piti selvittää, onko se mahdollosta ja olin kuulemma tervetullut jatkossakin. Saa nähdä, onko seuraavakin työssäoppiminen samassa paikassa. Kyllä ainakin työpaikkana se oli mukava ja työilmapiiri oli mahtava!

Mutta se töistä, koulu alkaa maanantaina, paitsi maanantaiaamuna käyn mutkan vielä työpaikalla ja sitten iltapäivästä kouluun, jos ehdin. On se ihana välillä palata kouluunkin nähdä vähän luokkakavereitakin, vaikka tosin vähän aikaa, kun Hollannin matkatkin lähestyy ja sitten olisikin jo joululoma. Mutta lisää kuulumisia, nyt kun on ollut tämä BlackWeek, mummo on löytänyt minulle yhden neuleen, pitkähihaisen ja huivin. Eilen kävimme mummon kanssa Keminmaan Cittarissa etsimässä minulle talvikengät, sen lisäksi löytyi muutakin. Mukaan lähti myös puvuntakki ja sitten toisesta liikkeestä kahdet housut ja toppi. Voisin seuraavaan postaukseen laittaa niistä vähän kuvia.

Eipä oikeastaan mitään ihmeellistä ole tapahtunut tällä viikolla, tänään Villellä on synttärit, suunnitelmista en vielä tiedä. Tässä olen nyt vähän pähkäillyt hyviä postausideoita, sellaisia, mitä voi kuvata, pelkkiä tekstipostauksia en halua aina tehdä. Välillä on näitä aikoja, kun ideat loppuu. Se on erittäin turhauttavaa, joten kommentteihin saa heittää postausideoita, kuten myös blogin Facebook-sivuille.

Tässä eilen mietin, kuinka ihanan pitkät hiukset tällä hetkellä minulla on. Olen myös lopettanut hiusten värjäämisen ja erilaisten tököttien laittamisen hiuksiin. En muista myöskään, milloin olisin suoristusrautaa tai kiharrinta käyttänyt, ei se suoristusrautakaan hyväksi ole hiuksille, vaikka niitä UV-suojia sun muita käyttäisikin. Ajattelin sitten ihan kuvina näyttää, miten nopeasti hiukset ovat pääsee kasvamaan, kun niiden on antanut vain olla. Tietysti aluksi pätkin latvoista huonompia hiuksia pois, mutta nyt ainakin kahden kuukauden ajan olen antanut niiden kasvaa omalla tahdillaan, ilman saksia.

Eli aloitetaan vaikka elokuusta, tarkalleen ottaen 10. päivästä.

Tähän väliin voisin kertoa vähän viikonlopun kuulumisia, en silloin julkaissut tekstiäkään. Ei vaan taas ollut mitään, mistä kirjoittaa. Viikonlopulta on pari kuvaa, nekin ruokakuvia. Mutta mitäs sitä tuli tehtyä?

Tuossakin muutaman kymmenen päivän aikana se pinkki/violetti kesätukka teki lähtöään. Jos muistatte sen, eihän minulla se väri ollut kuin kesän ajan, eikä ollut edes kestoväri. Ensimmäisessä kuvassa minulla oli sitä väriä vielä päässä ja nyt 30.elokuuta se on lähtenyt lopullisesti pois. Ehkä pienen pientä kasvua on tapahtunut, mutta ei vielä mitään huomioitavaa.

Ihan ensiksi perjantaina kävin porukoiden tykönä tsekkaamassa uutta telkkaria, piti yrittää saada Katsomo (nykyinen MTV) näkyviin, mutta eipä sitä siihen televisioon pysty asentamaan, joten kuva piti heijastaa puhelimesta. Ihan liian monimutkaista, kun ensinnäkin toisesta puhelimesta pitää jakaa netti toiseen puhelimeen ja telkkariin, että pääsee alkuun.

Nyt kun jo päästään syyskuun puolelle, kasvua on taas tapahtunut rutkasti ja oma väri alkaa pilkistään pikkuhiljaa.

Sen jälkeen näin Paulaa, olikohan myös Oonaa ja myöhemmin Nitaa. Tuli siinä käytyä hakemassa kahvia (yllätys yllätys) ja pörrättyä ihmisten ilmoilla. Miten muistelen, että lauantai meni myös samoissa merkeissä. Tosin päivällä luutusin lattiat, imuroin, tiskasin ja taisin myös pestä pyykkiä. Perussiivouspäivä siis.

19.lokakuuta on jo hiukset kasvaneet ihan vauhdilla, tämä on kyllä huono kuva, kun hiukset ovat ihan sekaisin, eikä oikeaa pituutta näe. Mutta tuolta kuukaudelta ei ole parempaa kuvaa, jossa hiukset olisivat auki. Ihanaa, että hiukset kasvaa, eikä edes millään vaivalla, kunhan antaa niiden olla rauhassa. Eikä kyllä ole tehnyt edes mieli värjätä hiuksia, kun oma väri on ihan hyvä, nythän siis enää tässä vaiheessa minulla ei ole minkäänlaista väriä päässä. Joten ihanan luonnollinen väri on tällä kertaa.

Miten sunnuntai meni? No aikalailla laiskotellessa, ei sitä oikein jaksanut liikkua mihinkään, ihan hyvä vaan, oli muuten himputin kylmä sunnuntai! Tietysti siinä lenkillä piti käydä ja sitten vähän illemmasta kaupassa, mutta muuten en käynyt kyllä missään. Myöhemmin illasta Paula, Oona ja Paulan sisko kävivät iltakahvilla. Äiti oli perjantaina antanut mukaani jonkin ihmepeiton, jonka voi laittaa tuulilasin päälle, ettei auton lasi olisi jäässä ja toimii! En sunnuntaiksi sitä muistanut laittaa, mutta eilen töihin lähtiessä oli ihanaa, kun ei tarvinnut rapata tuulilasia.