I HAVE SOMETHING TO SAY ABOUT FAST FASHION

OUTFITS

Meillä oli koulussa todella mielenkiintoinen aihe nopeasta muodista eli fast fashionista; tarkoittaen siis muotialan nopeasti kiihtyvää tuotantovauhtia, kokoajan uusiutuvia mallistoja ja päivittäin ilmestyviä uusia tuotteita - ja sitä kulutuksen määrän ja ajan suhdetta. Eettisyyden ja kestävän kehityksen levittyessä brändistä toiseen on itsekin alkanut miettimään omia kulutustottumuksiaan, ja tää kyseinen aihe on pyörinyt mun mielessä miltei joka päivä.

Mä haluaisin kannattaa vain ja ainoastaan eettisesti, kestävästi ja ympäristöystävällisesti tuottavia brändejä, mutta tieto jokaikisen yksittäisen muotimerkin tuotantotavoista on edelleen vaikeasti kaivettavissa - ja loppujen lopuksi, onko netistä löytyvä tieto mustaa valkoisella, vai värittävätkö brändit tuotantoinfojaan positiivisen mielikuvan saamiseksi? Musta on tullut älyttömän skeptinen tämän vuoksi, koska oma tiedonjano on kasvanut koulutehtäviä tehdessä ja internetiä selatessa. Ja vaikka kuinka korostetaan brändin läpinäkyvyyttä, ei voi ikinä olla varma, onko tehtaiden työntekijät lapsia tai takin lämmin sisäkarva kynittyä kania. Karrikoidusti ilmaistu, mutta etenkin isoja, maailmanlaajuisia brändejä on vaikea välillä uskoa tässä asiassa.

We had this really interesting subject at school last week: fast fashion. Brand by brand ethical and sustainable production is becoming a normal in this society and that's why I've been thinking about my consuming too almost every day. I would like to support the brands that value ethicality and environmental friendliness but it's hard to get information about everything. In the end, can we really trust everything we read online? It's not a lie that some brands might lie about their sustainability etc. just to give a positive image to a customer. I've become extremely skeptical about this since I started studying fashion. No matter how much everyone is highlighting the transparency of a brand, you can almost never be 100% sure what you're wearing.

Mulla ei ole oikeutta saarnata fast fashionin kannattamisesta esimerkiksi vierailemalla vaateliikkeissä tai selailemalla heidän nettikauppojaan, koska sitä teen itsekin. Ostan melkein kaikki mun vaatteet joko kirpparilta tai sitten tunnetuista vaateliikkeistä, kuten Mangosta, Bershkasta tai Vero Modasta - jotka on tunnettu halvoista hinnoistaan, vaihtuvista mallistoistaan ja heikohkoista materiaaleista. Jos jotain tiettyä juttua tarviin tai etsin, löydän itseni samantien näistä kyseisistä verkkokaupoista sen sijaan, että sijoittaisin johonkin kalliimpaan, ehkä jopa paljon kestävämpään vaatteeseen. Olen selitellyt tätä toimintaa opiskelijabudjetilla, pienellä palkalla tai älyttömällä tarpeella. Totta puhuakseni, joka kerta kaupasta lähtiessäni muovikassi kädessä, tunnen pienen piston. Nämäkin rahat olisi voinut säästää johonkin, joka kohtaa paremmin omien arvojen kanssa.

Yksi askel kerrallaan voi kuitenkin omaa toimintaa ja ajattelua muuttaa. Mä muun muassa en osta enää mitään Hennesiltä; a) liikkeiden ja valikoiman laajuus ahdistaa b) matskut ja laatu ovat yleensä kamalia c) se on yksi kyseenalaisimmista fast fashionin vaatebrändeistä. Tää ei nykyään ole edes tietoinen päätös vaan skippaan automaattisesti kyseisen liikkeen, jos kaupoilla oon pyörimässä. Poikkeuksen voin tehdä kirpparilla, jos jokin H&M:n vaate löytyy halvalla - silloin en suosi Hennesiä vaan kierrätystä.

Sen lisäksi boikotoin totaalisesti akryylia, joka toisin sanoen on siis muovista tehtyä kuitua ja käytetään halvoissa neuleissa. Akryyli hiostaa (ainakin mun kokemuksen perusteella) aivan helvetisti ja on muutenkin kovaa ja karheaa iholla, jos vertaa luonnonkuituihin. Muistan aloittaneeni tän jo yläasteella ja kavereillekin mainitsin monesti, että hyi, ei tota voi ostaa, siinä on akryylia.

Kyseenalaiset laput vaatteissa myös herättävät mun hälytyskellot. Mä katson AINA vaatteen pesulapun sekä materiaalit ennen ostamista, oli kyse sitten merkkiliikkeestä tai kirpparista - jos siinä ei jokin täsmää, niin tuote jää hyllylle. Esimerkiksi Stradivariuksen sivuilla kivannäköisten housujen nimi oli Pellavahousut, mutta vaatetta klikatessa ja tuoteselostusta lukiessa vaatteissa ei ollut prosenttiakaan pellavaa. Taisi olla täyttä tekokuitua, kuten polyesteria ja elastaania. Ja kerran kirpparilta bongasin ihan älyttömän ihanan näköisen Topshopin neuleen. Sovittaessa se tuntui hieman oudolta, melkein kuin villaiselta, joten tottakai matskulappu piti tsekata. Tässä vaiheessa koin järkytyksen, neuleessa oli nimittäin lapun mukaan käytetty muutama prosentti kanin karvaa. Voitte vaan kuvitella, kuinka nopeasti palautin neuleen pöytään!

I have no right to preach about supporting fast fashion 'cause to be honest I do that myself. I buy most of my clothes from thrift stores or fast fashion stores like Mango or Bershka which are known for their cheap prices and bad quality materials. I explain my actions with bad pay or a student budget. Sometimes I need some exact piece of clothing as soon as possible and fast fashion stores don't let me down. To be honest I feel quilty every time I leave the store with a plastic bag.

You still can change your consumption and way of thinking step by step. For example I have some things I do: I never go to H&M stores anymore, mostly because the wide selection makes me anxious but their quality sucks too. I also avoid acrylic clothing because that material is the hell - it's basically a fiber made of plastic. And I never ever buy a piece of clothing without checking out the washcloth and what materials the clothes are made of. Once I found this really nice knit from a thrift store but as I was trying it on, it felt quite weird. I checked the materials and there was a few per cent of rabbit fur ?? I returned that knit extra quickly back to the table.

Kuluttajien tietoisuuden lisääntyminen on kuitenkin ihan huippu juttu, koska me voidaan painostaa brändejä kohti parempaa tuotantoa. Mä haluan rohkaista jokaista ottamaan vaikka yhteyttä sähköpostitse, jos haluaa tietoa brändin tuotantomenetelmistä, materiaaleista tai eettisistä valinnoista - mitä enemmän me sitä tehdään, sitä enemmän heidän tulee ottaa huomioon kyseiset asiat. Kukaan ei kuitenkaan halua jäädä kiinni valehtelusta, jota kuitenkin valitettavasti tapahtuu. Jos tietoa ei heru, niin on mun mielestä hyväksyttävää lopettaa asiakkuus kyseisessä liikkeessä ja vaikka ilmoittaa heille, jotta tietävät menettäneensä asiakkaan. Meillä on kuitenkin oikeus tietää, mitä laitamme päällemme, koska me olemme niitä, jotka rahaa yrityksille antavat.

I love how people's awareness of sustainable development is increasing all the time. We are the ones who can pressure the brands for better production and taking action. I want to encourage everyone to send an email - for example - to brands to ask about their production, materials and ethical choices. The more and louder we speak, the more brands have to take responsibility. We have a right to know what we are wearing.

coat Stradivarius || pants Vero Moda || boots thrifted || bag Mango

Mä olen vielä matkalla kohti omaa, eettisempää kuluttamista, jonka vuoksi en kokisi omantunnon tuskia. Vaikken mitään uuden vuoden lupauksia tehnytkään, oon ottanut asiakseni kiinnittää yhä enemmän huomiota muodin kuluttamiseeni tänä vuonna. Haluan kuitenkin ennen kaikkea olla ylpeä omistamistani vaatteista sekä kulutustottumuksistani, joita lupaan jakaa yhä enemmän myös täällä blogin puolella.

Ja vinkkinä kaikille, joita tää aihe kiinnostaa. Netflixistä löytyy dokkari fast fashionista nimeltä True Cost. Koulukaveri vinkkasi tästä, joten tää löytyy mun agendalta tänä iltana!

Ihanaa viikkoa ♥︎

I am still on my journey to more ethical consumption without any pangs of conscience. I didn't do any New Year's resolution but this year I'm going to pay more attention to my fashion consumption. After all I want to be proud of my clothes and spending habits - I'll continue sharing more about this subject here on my blog.

Have a nice week ♥︎

  • OUTFITS

Tykkää-merkinnät

Kommentit