HENKISESTÄ TERVEYDESTÄ

LIFESTYLE
Ihanaa sunnuntaita En voi ylistää tarpeeksi näitä syksyn ihania viileitä ilmoja ja tunnelmallista auringonpaistetta sekä värikästä ruska-aikaa - parasta! Oon yrittänyt ottaa ilon irti hyvistä keleistä ja viettää ne ulkona Zeron kanssa lenkkeillen. Silloin tällöin poikaystäväkin on päässyt mukaan, mutta oon koukussa yksin lenkkeilyyn podcastit mun seuranani (niin ja Zero, tottakai). 
Vasta vähän aikaa sitten oon tajunnut, miten turvaudun näihin mun rauhallisiin lenkkihetkiin, jolloin pääsee yksin ajattelemaan, rauhoittumaan ja selvittämään vähän päätään. Alkuvuodesta unohdin kokonaan huolehtia omasta itsestäni, kun koulu ja kirjoitukset painoi päälle ja sen jälkeen piti kuumeisesti keksiä, mitä tekee tulevaisuudellaan (ja vastata niihin miljooniin kysymyksiin siihen liittyen). Ei ihme, että työnsin kaiken vastuun taka-alalle, en koskenut blogiin enää samalla innokkuudella enkä halunnut alkaa työstää mitään energiaa kuluttavaa - ikään kuin jäin paikalleni pyörimään kaikessa siinä ahdistuksessa ja epätietoisuudessa.    Nykyään näistä lenkeistä on tullut enemmänkin rutiini ja normi kuin poikkeus. Mä rehellisesti vaadin päästä ulos happihyppelyille pari kertaa päivässä, vapaapäivinä tartun Zeron talutushihnaan useamminkin. Miten hassua onkaan huomata, kuinka sitä tulee äreäksi, päätä alkaa särkeä ja kaikki tuntuu hankalalta, jos aikatauluihin ei saa mahdutettua edes puolen tunnin taukoa metsässä kävellen. Näistä hetkistä on tullut henkireikä, joiden avulla jaksan tsempata henkisesti raskaassa asiakaspalvelutyössä ja koulussa - virkistävä ja maailman puhtaimmaksi tutkittu ilma, happirikkaus ja varsinkin auringon D-vitamiini tekee ihmeitänsä Introverttinä yksin olo ei ole koskaan ollut mulle ongelma ja itseasiassa nykyään arvostankin omaa aikaa hurjan paljon, ja priorisoin sitä kaiken kiireen keskelle. Joskus mulle on vaan parempi selvittää asioita itse kuin esimerkiksi jollekin kahvikupin ääressä puhuen - lenkkihetket sopiikin siihen just passelisti!
Mä en suinkaan lähde hiljaisuuteen kävelemään ja miettimään maailman vaikeita kysymyksiä, vaan tartun aina puhelimesta löytyviin podcasteihin sekä kuulokkeisiin. Aikoinaan tein nopeatempoisia kävelylenkkejä musiikin tahtiin, mutta tää meidän koiravanhus ei jaksa enää juosta mun perässä - piti siis keksiä jotain muuta. Me mennään siis Zeron tahtiin joskus nopeammin ja joskus rauhallisemmin, mutta korvissa pyörii aina esimerkiksi Suomipopin Aamulypsyn koko shitit, Alexan ja Lindan Nonsense, Mariannan, Saran ja Elisan Yksillä, Lindan, Janinan ja Roosan Pyjamabileet, Valtterin ja Jannen Olohuone (kiitos muuten lukijalle, joka näitä suositteli!) tai jokin ihan random podcast, kuten Suplasta löytyvä Teinitytön päiväkirja.      Kaikissa näissä podcasteissa aiheet vaihtuvat laidasta laitaan viihteestä vakaviikin keskusteluihin, jolloin tylsää hetkeä ei tule. Joskus oon vaihtanut kävelytiet metsäpolkuihin, koska kommentit naurattaa ihan liikaa ja joskus puolet asioista on mennyt ihan ohi, koska oon tarttunut yhteen juttuun ja jäänyt miettimään sitä loppulenkin ajaksi. Vaikka mulla pyörisikin korvissa esimerkiksi julkkiksiin liittyvä keskustelu, saatan alkaa työstää jotain blogipostausta tai koulujuttua aivan yhtäkkiä, ja sillä tavalla saan multitaskattua - mikään ei tunnu paremmalta kuin lenkiltä palaaminen kristallin  kirkkailla suunnitelmilla ja luonnoksilla (ja tää ei muuten onnistu koneella istuen). Kivat maisemat, raikas ilma, hyvät podcastit ja Zeron seura saa mun inspiraation ehdottomasti rullaamaan!    Olisi myös ihan huippua kuunnella esimerkiksi podcasteja ruotsiksi, mutta toisaalta mun kielitaidolla en pysyisi millään perässä (kehittävää varmasti toki). En myöskään haluaisi mun espanjan taidon ruostuvan (vaikka se sitä jo on), joten täytyy ehdottomasti keksiä keino, jolla pääsisi opettelemaan kieltä, selvittää ajatuksia, liikkumaan ja pissattaa Zero kaikkia samaan aikaan! Jos te kuuntelette esimerkiksi ruotsinkielisiä podcasteja niin kertokaa ihmeessä alle. Ja ottakaa säännölliseen kuunteluun mun mainitsemia podcasteja, oon kaikkiin ihan koukussa. 
Oranssi takki Adidas 
Sellaista ajatuksen virtaa tänään. Mulle tärkeä aihe, mutta jotenkin hankala kirjoittaa, koska tuntuu niin itsestäänselvyydeltä pitää psyykkeestään huolta, mutta toivottavasti tekstissä on teidänkin mielestä jotain järkeä! :)

Tykkää-merkinnät

Kommentit