LET'S START LAYERING

OUTFITS

Ilmat viilenee ja vaatteiden kerrokset lisääntyy - en siltikään suostu vielä pakkaamaan mekkoja ja ohuita toppeja talvisäilöön. On siis aika ottaa ilo irti vaatteiden kerrostamisesta ja kesävaatteiden stailaamisesta syksyyn.

The weather gets colder and the layers of clothing gets thicker - I still won't pack my summer clothes in a box for the winter. It's still a great chance to get everything out of your summer closet and style the clothes for cold autumn.

Klassinen ja aina toimiva yhdistelmä: liehuva kesämekko ja nahkatakki. Toimii kylmiin kesäiltoihin, mutta saa särmää sukkahousuista ja esimerkiksi nilkkureista, kun kadut ovat sateesta kosteana ja ilma on kolea. Ehdottomasti lemppariyhdistelmä!

A classic combination that always works: a summer dress and a leather jacket. It works for chill summer nights but get's even edgier during fall with tights and boots as the streets are wet from raining and it's overall colder. Definitely my favourite outfit!

Paljaat sääret toimivat vielä syksylläkin, jos on sisukas fashionista. Bikerit saavat uuden lookin pitkävartisista sukista ja jälleen on helppoa heittää nahkatakki ylle lämmittämään. Yksinkertainen muutos, mutta tätä asua ei tulisi käytettyä kesähelteellä, joten olkoot se sopiva syksyyn.

Bare legs work in autumn as well if you're a tough fashionista. The biker shorts get a whole new look by adding a long socks and throwing on a leather jacket again. Simple change but this outfit wouldn't be worn during summer so it's perfect for fall.

Kuka haluaisi vielä luopua ihanista hameista? Onneksi hameet näyttävät ihanan tyttömäisiltä isoihin collegepaitoihin yhdistettynäkin. Ja miksei tähänkin voisi vain kokeilla nahkatakkia ja poolopaitaa? Vaihtoehtoja on loputtomasti!

Why would you want to stop wearing cute skirts just yet? Fortunately skirts looks super good with oversized colleges too. And hey, let's add a leather jacket and a turtleneck shirt. There's endless options to choose from!

Tykkää-merkinnät

KOTI KOHTI SYKSYÄ

INTERIOR

Heading to the autumn at home

Kotona on ollut jälleen inspiraation täyteisiä päiviä, kun oon kuumeisesti muuttanut järjestystä, vaihtanut sisustusesineitä ja siirtänyt huonekaluja syrjään ja takaisin. Tällä hetkellä oon todella tyytyväinen aikaansaannokseeni, koska kerrankin tuntuu, että huonekalut ovat juuri niin kuin haluankin. Siivosin myös terassin vihdoin syksykuntoon, vielä syyskukat kehiin niin sitten ulkonakin on taas viihtyisää.

There have been days filled with inspiration and ideas for organizing my home and making it ready for fall. I've changed the places of small decorations and switched furniture a couple of times but finally I feel like everything is exactly where they are supposed to be. I even cleaned my terrace, threw out dead summer flowers and now it just needs new plants for fall.

Keltainen sai väistyä talviteloille, kun keskustelin äidin kanssa muutoksista ja päädyttiin molemmat hieman neutraalimpaan värimaailmaan. Tälle syksylle pehmeä pellava ja lämmin beige on täydellinen - niimpä ostinkin nämä ihanat verhot and matchaavan tyynynpäällisen Rustasta.

It was finally a time to put yellow aside and bring more neutral tones to my home. I had a talk with my mom and we decided to get warm beige and soft linen for the decoration.

Kyllästyin kontrastin puutteeseen ja koko valkoisiin huonekaluihini, joten pistin hihat heilumaan ja maalasin peilini mustaksi. Tää toi heti enemmän särmää ja kulmikkuutta muuten yksinkertaiseen kotiin.

I got tired of the lack of contrast in my home since every big furniture was white so I decided to paint my big mirror black. It brought so much character to my home, I love it.

Sain vanhemmiltani tuliaiseksi Kreikasta oliivipuusta tehdyn leikkuulaudan, joka toimii myös suloisena tarjoilulautasena. Tää ansaitsi kunniapaikan keittiöstä!

My parents got me this cute cutting board made of olive tree from Greece as a souvenir. It works great as a little tray and definitely deserved a place where everybody can see it.

Mitä tehdä, kun avaimet, kuulokkeet ja lompakko lojuu ruokapöydällä sisääntulon jälkeen? Hakkaa naula seinään ja ripusta siihen söpö kori, jonne käsissä olevat pikkutavarat on helppo heittää kotiin tultaessa. Tää on niin suloinen lisä muuten tyhjään eteiseeni.

What to do when keys, headphones and a wallet are stored on the dining table since there's no place to put them? Take a nail and put it on the wall and add a tiny little basket. It works great and looks so cute!

Paljon pieniä muutoksia, joista oon todella innoissani. Keittiöön on vielä tulossa pieniä juttuja, mutta muuten mulla on todella kotoisa olo täällä. Niin, ja vihreähän ei ole menossa mihinkään! ♥︎

A lot of small changes but they make me too excited. I have something small planned for the kitchen but other than that I feel so cozy here. Oh, and you probably noticed that green is going nowhere! ♥︎

Tykkää-merkinnät

VINKSAHTANUT KEHONKUVA

BEAUTY

Tätä kuvaa katsoessa ihmisten katse kiinnittyy varmasti moneen eri asiaan. Kun toiset katsoo Marimekon laukkua, topin alta pilkahtavaa tatuointia tai hainhampaalla kiinnitettyjä hiuksia, itse kiinnitin samantien huomion käsivarteeni. Ompa se ison näköinen, ajattelin heti. Sama ajatus seurasi kuvasta toiseen niitä selatessani, ja olin jo vaipumassa turhautumisen partaalle, kun kuvat eivät näyttäneet siltä kuin ajattelin.

Nämä samat negatiiviset ajatukset pyörivät mielessä joka kerta, kun päätän ottaa kuvia itsestäni - tarkoittaen siis aika usein. Kun valitsen kuvia, jotka haluan muokata ja sitä kautta ehkä jopa julkaista, huomaan sijoittavani kuvat järjestykseen sen mukaan, miltä kehoni näyttää. Tuossa jalkani ovat hassussa asennossa, tässä vatsani näyttää normaalia turvonneemmalta. Näkyykö kaksoisleuka, ja ovatko nilkkani jotenkin paksummat? Sympatiat kaikille, jotka painivat samojen ajatusten kanssa peiliin katsoessa, saatika että ne olisi ikuistettu valokuviin. Hiton turhauttavaa!

Sosiaalisen median myötä ainakin oma inspiraationi tulee hyvinkin suoraan toisten julkaisemasta sisällöstä. Monet poseerausasennot, ilmeet, kuvauslokaatiot ja ideat juontavat juurensa niihin kuviin, joihin olen törmännyt muun muassa Pinterestissä ja tallentanut inspis-kansioihini. Yllä oleva kuva sai ideansa myös sosiaalisesta mediasta, ja samantyylisiä kuvia on nähty jo monella muullakin - ei siis millään tavalla ainutlaatuinen idea. Ja kun huomasin ihmetteleväni käsivarteni kokoa, tajusin kuvan näyttävän juuri siltä kuin muutkin näkemäni kuvat. Mitä kauemmin kuvaa katselin, sitä selvemmäksi kävi, että sehän on täysin sellainen kuin halusinkin. Kuvassa ei näy mitään, miksi sitä ei voisi julkaista, joten miksi ensimmäinen reaktioni kuvaan piti olla niin negatiivinen? Tekisikö ohuempi tai lihaksikkaampi käsivarsi loppujen lopuksi kuvasta arvokkaamman minulle? Tulisiko siitä enemmän insta-worthy niin kuin tavataan sanoa?

Kriittisyys omaa vartaloa kohtaan ja vinksahtanut kehonkuva ovat hyvinkin turhauttavia ominaisuuksia itsessäni, kun koko muu maailma ja sosiaalinen media yrittää nauttia kehopositiivisuudesta ja puskea läpi ideaa, että jokainen vartalo on hyvä. Tottakai on, mutta ei mun, ajattelen usein. En enää tuijota vaatekokoja, mutta esimerkiksi nuoruuden trendi reisien välisestä raosta raastaa ajatuksia edelleen. Tiedän olevani normaalikokoinen, mutta silti ajattelen aina olevani isompi kuin moni muu. Tiedän, että keho muuttuu kasvaessa, mutta silti huomaan ajattelevani "etten voi pukeutua johonkin vaatteeseen, koska...". Ristiriitaisuus omissa ajatuksissa vaikuttaa niin jokapäiväiseen pukeutumiseen, vaatteiden ostamiseen kuin turhanpäiväisten kuvien julkaisuunkin.

Mutta loppujen lopuksi julkaisin kuvan. Mun mielestä siinä on juuri sitä tunnelmaa kuin halusinkin, mun iho näyttää kivan ruskettuneelta ja olin alun perin halunnut ottaa kuvia uuden laukun kanssa, koska sain sen vihdoinkin käsiini. Kirjoittaessani epävarmuudestani kuvatekstiin, sain viestejä, jotka todistivat, ettei käsivarttani ollut huomannut kukaan muu kuin minä. Ja näin jälkikäteen omat ajatukset käsivarteni koosta tuntuvat naurettavilta. Mun kädet kuitenkin osaavat piirtää, ajaa autoa, meikata ja ommella epämukavat vaatteeni istuvammiksi. Tunne siitä, kun pystyy itse työntää omat huonot ajatukset pois mielestä vaikuttamasta, on kuitenkin ihan mieletön! Tämä pieni voitto on mulle todiste siitä, että olen menossa oikeaan suuntaan oman kehonkuvani parantamisen kanssa. Ja toivon todella, että myös te, jotka joudutte kestämään omia negatiivisia ajatuksianne, pystytte kumoamaan ne samantien ja haistattamaan nillle ajatuksille pitkät. Kukaan ei kuitenkaan nää sitä kuvaa samalla tavalla tai jaksa kiinnittää huomiota toisen vartalon epäkohtiin, siitä oon ihan varma.

Looking at this picture different people tend to focus on different things; some may see my new handbag, others see my tattoo peaking from under the shirt. I on the other hand focused on my arm and thought that it looked big. The same thought followed me as I swiped through the pictures I had taken and it was really frustrating that I thought the pictures looked nothing like I wanted.

These same negative thoughts come and go every time I take pictures of myself - which is pretty often. When I choose the pictures to be edited or published, I rank them based on how good my body looks. In that picture my legs look crooked, in this one my stomach is so bloated. Does my double chin show and do my ankles look chubby? I'll share all my sympathy to those who fight against these thoughts when looking in the mirror or pictures of themselves. Fucking frustrating!

With social media my inspiration comes straight from other people's content. Many poses, faces, shooting locations and ideas are from the pictures that I've saved in my inspiration-folders before. The picture above was also seen on social media so it wasn't an original idea but that isn't the point here; I started to compare the picture to those I took inspiration from and even if I was horrified of the size of my arm at first, I started to realize that the picture is so similar and looks exactly like my inspiration pictures. There's nothing that says the photo couldn't be posted so why was my first reaction so negative? Would a thinner arm or more muscles make this picture more insta-worthy?

The criticism for my own body and body dysmorphia are very hard things to deal with at the same time as others try to embrace body positivity and push out the idea that every body is worthy. Of course they are but not mine, I usually think. I don't stare at the size tags on the clothing I buy anymore but the painful memory of the thigh cap trend still haunts me in my mind. I know I'm normal sized yet I tend to think I'm so much bigger than everybody else. I know that changes of a body are part of growing up but I still sometimes think that "I can't wear something because...". Inconsistency of my thoughts affect my everyday outfits, buying clothes and the publishing of unnecessary instagram pictures.

After all I did posted the photo. I think that it had the right ambiance, my skin looks nicely tanned and I was supposed to take pictures with my new bag because I finally got it. As I wrote about my insecurity on the caption of the photo, I got many messages saying that my arm was the last thing they noticed. And after thinking about it, my negative thoughts about my 'big' arm seem so ridiculous. My arms can draw, drive a car, do a makeup and sew clothes to make them fit better so why would I judge the size of them? Feeling of success when you can push away those negative thoughts was amazing and it proved that I'm going to the direction with improving my body image. I truly hope that everybody that has the same thoughts could make them silent and throw a big F at them. Nobody sees the pictures of you the same as you and honestly nobody has time to focus on other people's flaws, I'm sure about that.

Tykkää-merkinnät