Vihdoinkin tää asia on varmistunut ja voin kertoa siitä ihan julkisesti! Oon jo hetken aikaa etsinyt itselleni asuntoa ja vaikka mulla ei oikeastaan ole mitään kiirettä muuttaa, niin halusin löytää asunnon asap. Asunnon löytäminen ei onneksi ollu kovinkaan hankalaa, täällä päin ja tähän aikaan vuokralaisehdokkaita ei varmastikkaan ole paljoa. Varmasti olisi eri asia esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. En voi uskoa vieläkään, että musta tulee raumalainen!

Oon niin innoissani tästä muutosta, että en malttais millään odottaa helmikuun alkua, sillä sillon mulla alkaa soppari. Onneksi muuttoon on kuitenkin enää alle viikko, joten enköhän mä pärjää, haha. Muutama varmaan ainakin tietää, että käyn Raumalla koulua ja oon aiemmin ajellut kouluun n. 50 kilometriä joka päivä. Eniten innoissani oonkin nyt siitä, että mun ei tarvi enää ajella kouluun tuntia, vaan mä pääsen kävellen kymmenessä minuutissa kouluun! Ja lähinnä koulupaikan takia Rauma valikoituikin kaupungiksi. On kyllä niin ihanaa päästä asumaan lähelle koulua ja opiskelukavereita. Vitsit mitä kaikkea me keksitäänkään nyt kun mäkin asun ihan lähellä!

Vaikka oonkin erittäin innoissani tästä muutosta, onhan tää myös jännitävää. Mä en oo ikinä, siis ikinä, asunut yksin. Mulla ei oo siitä mitään kokemusta enkä tiedä miltä se tulee tuntumaan ja miten tuun sopeutumaan siihen. Ei mulla kyllä oo epäilystäkään ettenkö pärjäisi, mutta mä harvoin viihdyn yksi joten katotaan miten tää lähtee käyntiin. Ehkä mä opinkin jopa nauttimaan yksinolosta! Tai sitten häiriköin mun kaikkia kavereita, josko ne voisi vaikka tehä mun kanssa jotain.. :D Ja ehkä on aikakin näin 21-vuotiaana kokeilla yksin asumista. Oon tästäkin siis ihan positiivisilla fiiliksillä!

Tietysti mulla tulee varmasti myös ikävä Nakkilaa, kaikkia kavereita jotka siellä päin asuu ja perhettä ja muutenkin ylipäätään kaikkea sieltä (16-vuotias Aino ei olisi ikinä uskonut et kirjoitan näin). Onneksi Rauman ja Nakkilan välillä on edelleenkin vain se noin 50 kilometriä, joten helposti kaverit voi tulla tänne tai mä sinne. Ja varmasti aika usein viikonloput vietänkin Nakkilassa. Eipä tässä siis mitään maailmanloppua oo tapahtumassa! Rauma on muutenkin tosi ihana kaupunkin, joten uskon että kotiudun sinne oikein hyvin.

Ootan myös niin paljon sitä, että pääsen sisustamaan ja laittamaan mun tulevan kämpän kodiksi. Mä niin rakastan sisustamista ja kaikkia pieniä, ihania yksityiskohtia! Mulla ei oo nyt valitettavasti vielä näyttää teille kuvia tästä kyseisestä kämpästä johon muutan, mutta varmasti kun oon saanut muutettua ja asetuttua aloilleen, niin alan teillekkin postailemaan sisustusjuttuja ja kuvia mun uudesta kodista.

Lyhyesti kuvailtuna mun tuleva kämppä on siis yksiö, josta löytyy 35 neliötä. Toi koko oli mulle juuri sopiva ja saan hyvin mun kaikki tavarat mahdutettua sinne! Keittiö on vielä erikseen oma huoneensa, joka on musta tosi kiva juttu. Mikä parasta, siellä on aivan ihana punainen jääkaappi johon rakastuin heti!! Pohjaratkasu tossa kämpässä on myös tosi hyvä ja se tuntuu tosi tilavalta. Ja säilytystilaakin löytyy hyvin. Nyt ei sitten muuta kun noin viikon päästä muuttohommiin!

Mutta se niistä muuttohälinöistä ainakin hetkeksi aikaa! Tänään me juhlitaan kaveriporukalla mun parhaan ystävän 22-vuotissyntymäpäiviä, joten hauska ilta on siis tiedossa. Tuleva viikko meneekin sitten taas töissä, koulussa ja muutohommissa. Eipä siis mitään kummempaa, ihan perus viikko tulossa ellei tota muuttoa nyt lasketa, haha. Mä rupeankin tästä valmistautumaan iltaa varten, palaillaan taas ♥

Moikka! Katsoin juuri ennen kun aloin tänne kirjoittamaan tätä postausta, että koska olen viimeksi postannut. En voinut itsekään uskoa kun tajusin että oon kirjoittanut tänne viimeksi marraskuun lopussa! Tahaton blogiloma todellakin venyi ihan liian pitkäksi. Monet bloggaajat ovat viime aikoina kirjoittaneet jonkinlaisesta someähkystä, mutta tuntuu että mun kohdalla kyse ei ollut kuitenkaan siitä. Tuntuu vaan että omassa elämässä tapahtui niin paljon kaikkea, etten edes halunnut saati sitten ehtinyt miettimään blogia. No mutta nyt ollaan taas täällä blogin parissa, en tiedä kuinka säännöllisesti mutta jollain tavalla ainakin! Tän postauksen ideana olisi vähän kerrata mitä kaikkea sitä onkaan ehtinyt tapahtua sitten marraskuun lopun. Toivottavasti siellä on vielä joku joka lukee mun juttuja!

Koulu mulla loppui jo heti joulukuun alussa, ellei lasketa yhtä tenttiä jonka kävin tekemässä 18. päivä joulukuuta. Oon siis saanut lomailla oikein kunnolla ja pitkään! Tosin tän loman aikana oon tehnyt aika paljon töitä tuossa läheisessä koulussa, kun sijaisia on tarvittu. En todellakaan valita, oli aivan ihanaa olla luokanopettajan sijaisena, se on vaan niin mun juttu! Ja vaikka teinkin töitä, ehdein lomailla ihan tarpeeksi. Loma tuli kyllä myös erittäin tarpeeseen enkä kyllä juurikaan koulujuttuja ajatellut loman aikana, eli siinä mielessä onnistunut loma.

Joulukin tuli ja meni. Vietettiin se perheen kesken perinteisesti. Käytiin joulukirkossa, syötiin jouluruokaa ja illalla sitten melkeimpä koko suku kokoontui mummulaan, jonne saapui tietty joululpukki! Tänä vuonna multa jotenkin puuttui joulufiilistä, mutta jouluaatto ja sen jälkeiset päivät olivat kuitenkin kivat ja nautein olostani. Ehkä ensivuonna oon vähän enemmän taas joulufiiliksellä.

Suurin osa lomasta joulun jälkeen kului niinkuin lähes aina mun kaikki vapaa-aika: kavereiden kanssa. Vietin ihana uuden vuoden mun parhaan ystävän kanssa, kävin kahvittelemassa ystävien kanssa, ajeltiin ihan ilman määränpäätä tuntikausia ja niin edelleen! Tätä mun arkista elämää pääset seuraamaan ihan instagramista (@ainoraitanen], sillä päivittelen sinne tosi usein kaikennäköistä, mitä ei ehkä täällä bloginpuolella näy. Kommentoikaan muuten alas, jos haluaisitte nähdä tarkemman kuulumispostauksen kuvien kera!

Mun loman kohokohta oli kyllä reissu Tukholmaan Sofian kanssa, josta nämä postauksen kuvatkin on räpsitty. Jo oli aikakin lähteä, sillä en ole ikinä käynyt Tukholmassa saati sitten Ruotsissa ihan maissa. Meillä oli tuolla kaksi kokonaista päivää aikaa seikkailla ja ehdittiin kyllä paljon, vaikka ihan älyttömästi jäi varmasti vielä näkemättäkin. Ensimmäinen päivä kuluikin melkein kokonaan kauppoja kierrellessä. Tuolla oli kyllä niin paljon paremmat alennukset kuin Suomessa! Tein kyllä tuolta niin ihania löytöjä, kuten kuvissa näkyvän neuleen ja tuon mekon, en tiedä miksi sitä sanotaan, haha.

Toinen päivä kulutettiin vanhassa kaupungissa, kierreltiin kapeita kujia, otettiin kuvia, istuttiin ihanassa pikkukahvilassa ja vaan ihasteltiin niitä rakennuksia. Eksyttiin myös kuninkaanlinnaan, vaikka meidän ei ollut tarkoitus mennä sinne. Kannatti kuitenkin! Opiskelijat pääsivät ensinäkin todella halpaan hintaan sisään ja se oli kyllä kiva kokemus, parasta oli päästä näkemään niitä huoneita ja sisustusta. Syötiin myös reissun aikana niin hyvää ruokaa ja varsinkin pizzaa!

Reissun jälkeen alkoikin sitten heti koulu ja arki, jota ollaan tässä nyt viikon verran elelty. Ihanaa että on jälleen viikonloppu, sillä tuntui vähän raskaalta palata pitkän loman jälkeen arkeen. Toisaalta on kyllä hyvä vaan että taas on rutiineita, joiden mukaan mennä ja elää. Koulukin tosin alkaa erittäin rennosti, joten ei siinä mitään! Hermoni ehdin kuitenkin jo menettää yhden koulutyön kanssa :D Parasta oli kuitenkin nähdä taas pitkästä aikaa kaikki koulukaverit! Kyllä se arkikin vaan on kivaa, menee hetki vain totutella siihen.

Ensi viikolla koulu jatkuu todella rentona, meillä o vain kaksi tuntia viikossa. Mulla onkin sitten onneksi aikaa tehdä töitä ja sijaisuuksia taas. Niin kivaa! Tammikuussa on tiedossa myös parin ystävän synttärit, joka on aina kivaa ja tuo piristystä mihin tahansa kuukauteen. Muuten tammikuussa ei taidakkaan mitään ihmeellistä tapahtua. Onneksi meillä on vihdoin kunnolla lunta, se nostattaa mielialaa niin paljon!

Rehellisesti sanottuna mulla oli loppuvuodesta vähän huonompi elämänvaihe menossa ja siksi tämä blogikaan ei kiinnostanut ollenkaan. Välillä tuntui niin tyhjältä, siltä ettei mikään tunnu miltään tai ettei mikään kiinnosta. Koin aika isoja muutoksia juuri ennen joulua ja siksi se joulufiiliskin taisi olla vähän kateissa. Tuntuu, ettei mun elämä oo koskaan muuttunut niin paljoin kuin nyt. Tosin, en hirveästi oo mun elämässäni ehtinyt kohdata isoja vastoinkäymisiä, joten kerta se on ensimmäinenkin. Edelleen kuitenkin muutoksia on tulossa niin blogin kuin munkin elämän kannalta. Ja niistä oon tällä kertaa onneksi innoissani! En malta odottaa että pääsen kertomaan teille mun seuraavista suunnitelmista ja muutoksista. Toivottavasti tää tapahtuu mahd pian!!

Kaikesta loppuvuoden surusta huolimatta, mä alotin mun vuoden 2019 onnellisena. Kaikelle on tarkoitus ja oli vain hyvä, että mun elämä muuttui aika radikaalisti, sillä nyt oon onnellinen. Toivon, että mun ei tarvi enää ikinä tuntea sitä tyhjyyden tunnetta mitä aiemmin tunsin. Ihanaa päästä elämään elämää, tekemään ihan mitä vaan ikinä haluaa, tuntuu kuin saisi alottaa puhtaalta pöydältä. Ja vitsi mulla on kyllä aivan ihania ystäviä, sen oon kyllä jälleen kerran saanut todeta ♥ Ja ehkä pääsen kohta lähettelemään heille osoitteenvaihdoskortteja, ken tietää ;)