Header

Seitsemän (!) kuukauden raja meni rikki muutama päivä sitten. Samalla Suomeen paluuseen on 100 päivää. Huomenna maanantaina kouluakin on täällä kaikilla kuudensilla jäljellä 100 päivää, joten meillä on hieman spesiaalimpi päivä tulossa. Ollaan tehty luokan kanssa tanssi ja pukeudutaan teeman mukaisesti. Mulla tulee olemaan hurjasti kaikkea tehtävää, tiistaina lähden mun kaverin ja hänen hostperheensä kanssa Saksaan ja sitä seuraavan viikon maanantaina lähdetään kaikkien kuudensien kanssa vähän pidemmälle reissulle.

Viime viikkoina ilmat ovat olleet huikeat (yhdessä välissä kylläkin viikko pelkkää sadetta), lämpömittari on käynyt melkein 20:ssä asteessa. Kaikki kukkii ja ulkona voi helposti olla pelkällä t-paidalla. Allergioista mulla ei ole tällä hetkellä tietoakaan, todella suuri ero Suomeen verrattuna. Hypärit mulla on kulunut nurmikolla istuessa ja tänäänkin istuin ulkona tekemässä milloin mitäkin melkein koko päivän.

Välillä nää lämpötilat tuntuu ihan Suomen kesältä, tuntuu niin hullulta että maaliskuun puolessavälissä jo oli ihanat ilmat. Auringonvaloa oon saanut kunnon annoksen, tänään siirrettiin vielä kellojakin! Energiaa on myös hirveästi, ihan mieluusti lähden juoksemaan vielä illalla eikä tarvitse edes pakolla yrittää. Myös mun ranska on kehittynyt entistä enemmän. Oon pitänyt esitelmän antiikin kreikkalaisten teatterista ja ymmärrän Belgian kulttuurista jo paljon. Enää sitä puhumista ja kirjoittamista ei edes tule paljoa mietittyä, se on niin normaalia elämää seitsemän kuukauden jälkeen.

Eilen olin Brysselissä muutaman muun kanssa katsomassa Manneken Pis -näyttelyä. Olin yllättynyt siitä, kuinka pieni se näyttelytila olikaan. Löysin sieltä myös ukkelille tehdyn Suomi-puvun! Jälleen oli lämmin päivä, jäin vielä hetkeksi katsomaan mulle asua huomiseksi. Kaksi viimeistä päivää ovat myös olleet täynnä teatteria, eilisen Brysselin reissun jälkeen käytiin katsomassa mun koulun abinäytelmä. Ihan superhauskaa, kun tuntee ne ihmiset jotka siellä näyttelee. Perjantaina illalla oltiin katsomassa puolen tunnin päässä olevassa teatterissa Molièren näytelmää.

Muutamat vanhat kuvat Sveitsistä. Kyllä nyt tajuaa, kuinka paljon aikaa on kulunut! Just yksi päivä mieleen tuli se paluu takaisin. Täällä on nyt kaikki asiat mallillaan, kaverit, harrastukset ja perhe. Tulee niin paljon harmittamaan se lähtö, kuitenkin vuosi on pitkä aika ja varmasti kotonakin asiat ovat muuttuneet. En ikinä olisi vaikka pari vuotta sitten kuvitellut että pystyn lähtemään "yksin" vuodeksi ulkomaille, enkä mitenkään olisi ajatellut mun vaihtovuotta tällaiseksi kuin se nyt tähän mennessä on ollut. Mun pitää tosissaan ottaa joka ikisestä hetkestä kaikki ilo irti ja muistaa olla kiitollinen. Jännää nähdä, millaista mun elämä tulee olemaan tasan kolmen kuukauden kuluttua.

Karu totuus: ei todellakaan ollut hyvä idea jättää kurssivalintoja vaihtovuodelle, ne olis kannattanut tehdä ennen. Tässä kahden viikon sisällä pitäisi täyttää lomake niitä vallintoja varten, ne valinnat ei silti ole yhtään sen selvempiä kuin vuosi sitten. Tän vuoden aikana on ollut mahdollisuus kuitenkin miettiä rauhassa, mikä sitten olisi se mun juttu.

Parin viikon sisään on mahtunut myös paljon. Lukuisia reissuja Belgian rajojen sisäpuolella (mm. Oostende), Rhéto trophéen karsinnat (laitan kuvaa myöhemmin), sekä lomaa edeltävät kokeet. Tuloksista olen aivan yhtä yllättynyt kuin viime kerralla. Jouduttiin muun muassa eräs päivä kirjoittamaan muiden belgialaisten kanssa essee, johon oli siis aikaa noin kolme tuntia. Oltiin jo kysytty, että onko aivan pakko ja selitetty, että eihän se nyt ole mitenkään mahdollista. Myöskään en olisi uskonut että saisin ikinä kirjoitettua kahden ja puolen sivun esseen ranskaksi vain sanakirja mun mukana! Niin siinä vain käy, kun ihmiset pakotetaan tekemään asioita. En tahdo millään uskoa, että siitä vaihtovuodesta, johon noin vuosi sitten laskin hulluna päiviä, on jäljellä vaivaiset kolme kuukautta.

Ollaan jo ehditty käymään piknikillä Namurin keskustassa muiden vaihto-oppilaiden kanssa. Ylhäällä voitte nähdä yhden mun suurimmista heikkouksista: vohvelit. Viime viikolla meillä oli yötä kaksi eteläamerikkalaista vaihto-oppilasta, päätettiin tehdä iltapalaksi tortilloja. Kyllä huomasi että kulttuurista sekin on kiinni, ei ollut yhtään samantapaista kuin Suomessa. Siihen päälle vielä lattarimusiikkia!

Vielä muutama kollaasi:

1. Iltalenkillä Twistin kanssa, ihanan valoisaa ja ihana Twist / 2. Tää taisikin olla samalta reissulta, en jaksa ymmärtää miten niin usein taivas on täynnä värejä! / 3. Tykkään tästä myös niin paljon, että kaikki kukkii. Vielä ihanampaa että ehkä ensimmäistä kertaa piiiiiitkään aikaan se ei vaikkuta muhun mitenkään. / 4. Torstaina pääsin koulusta vielä tuntia aikaisemmin, 11:15! Otin bussin kaupunkiin ja yritin lukea kokeeseen.

1. Taas kerran yksi kaunis auringonlasku <3 / 2. Kappas, mikäs se siinä hahah / 3. Aamulla kahvilla ennen kouluun lähtöä, hyvä aloitus päivälle. / 4. Ajoittain Belgian säästä tulee mulle mieleen rakas Suomi <3 Satoi kaatamalla, jonka jälkeen paistoikin täysillä. Viiden minuutin jälkeen alkoikin taas sataa kaatamalla.

1. Bryssel iltapäivällä. Aukio oli täynnä hyväntuulisia ihmisiä ja saippuakuplia. / 2. Yksi kuumimmista päivistä tältä kuulta. Saatiin todella huippu idea ripustaa riippumatto tuolle samalle paikalle. / 3. Kahviriippuvainen(ko?) / 4. Huhhuh en kyllä oikeesti ikinä totu, tuolla samalla hetkellä Suomessa satoi lunta :D

Paljonpaljonpaljon haleja ja terveisiä kaikille <3

Saara

Suunnittele blogisi - valitse Nouwin monista malleista tai tee omasi, "osoita ja napsauta" - napsauta tästä!

Likes

Comments

Tässä vihdoin viimeinen osa Pariisin reissusta! Kuvia on ihan hirveä määrä, toivon että kestätte sen. Kolmas päivä oli siis täynnä turistikohteita, Eiffel-torni, Riemukaari... Sain nyt myös muiden ottamat kuvat samaan kasaan. Näitä kuvia katsellessa tulee monta hyvää muistoa mieleen jo nyt.

JOUR 3

Alemmissa kuvissa siis Riemukaari. Me päästiin kiipeämään ihan tuonne ylätasanteelle, näkymät olivat hienot. Siinäkin tosin oli pientä säätöä. Huomasin selkeän eron turvatoimissa. Viimeksi kun Pariisissa kävin, ei paljoa tarvinnut mistään sen kummallisemmasta huolehtia. Nyt ollaan tosi tarkkoja siitä mitä minnekin viedään ja melkein jokaisessa kaupassa on paljastimia, laukun joutuu näyttämään joka kerta.

Huipulla tuuli ihan hurjasti, pieniä sadekuurojakin saatiin ajoittain. Se ei silti pilannut fiilistä.

Mun blondit <3

Näitä ryhmäkuvia on ihana katsella, varsinkin Riemukaaren alta otettua. Ollaan kaikki tultu erilaisista kulttuureista ja jotenkin päädytty kaikki vuodeksi Belgiaan! Kyllä tulee monta ihmistä tuolta ikävä, kun se lähtö koittaa kolmen kuukauden päästä.

Riemukaaren jälkeen meillä oli noin neljä tuntia vapaa-aikaa Champs Elyséellä, joka mun mielestä oli ihan järkyttävästi. Me kierrettiin kaikki tarpeellinen läpi, mutta eihän siihen kauaa mennyt. Käytiin nopeasti syömässä, jonka jälkeen tytöt halusivat löytää jonkun tietyn kaupan. Juuri tällä hetkellä alkoi sataa kaatamalla, noh ei haittaa me mennään silti! Ei tajuttu ollenkaan missä mennään, eikä edes löydetty sitä kauppaa ahah. Jossain vaiheessa sitten huomattiin, että ollaan kävelty tosi kauas. Sieltä otettiin metro takaisin. En ikinä elämässäni ole ollut yhtä läpimärkä. Käytiin nopeasti kahvilla ennen tapaamista. Jälleen kerran juuri siihen kohtaan sattui kauhea kuuro, joka aiheutti sen että oltiin vielä myöhässäkin. Voi ei, mikä reissu :D

Hassua nyt kun on hetken pärjäillyt hetken vieraalla kielellä, esimerkiksi tuolla Pariisissa kun käveltiin me siinä neljästään, kielet sekoittuu niin pahasti. Kaikista hassuinta on, ettei sillä oikeastaan ole edes väliä kun lähes kaikki puhuvat ranskaa ja englantia.

Tämän kaiken jälkeen alettiin kävellen lähestyä Eiffel-tornia. Oli hauskaa nähdä Pariisissa ekaa kertaa olevien reaktiot, Eiffel on se nähtävyys jonka lähes kaikki tunnistavat.

Meillä oli mahdollisuus kiivetä ylös, siinä vaiheessa oli niin kylmää ja tuulista että meidän porukan kanssa jätettiin välistä. Me lähdettin kävelemään ympäriinsä ja etsimään kivaa kahvilaa. Tälläkin kertaa käveltiin tooooodella kauas ennen kuin paikka löytyi. Ainoa miinus on, että tolta paikalta mistään ei löydy esimerkiksi kaakaota alle kuudella tai seitsemällä eurolla. Hetken istuskeltuamme lähdettiin kävelemään takaisin kaupan kautta.

Meille oli paikat Paris by night -ajelulle sellaisella keskikokoisella laivalla. Seine-joki, kaverit ja kaupungin valot, mikä voisi olla parempaa? Meillä oli mahdollisuus ottaa kuulokkeet ja valita sellaisesta pienestä koneesta opastuksen kieli. Tykkäsin tästä kierroksesta todella paljon. Nähtiin monia nähtävyyksiä ja saatiin kuulla paljon kaikennäköisiä tarinoita ja historiaa näihin liittyen.

JOUR 4

Lähtö oli hieman myöhemmin kuin aikaisempina päivinä. Me lähdettiin heti kohti Panthéonia, joka sijaitsee latinalaiskorttelissa. Myös Panthéonissa suosittelen käymään. Tämä rakennus on sisältä aivan upean näköinen, aluksi ei huomattu että voidaan laskeutua portaita toiseenkin kerrokseen.

Notre Dame ei ilmeisesti ole kovin kaukana Panthéonista, sinne me suunnattiin seuraavaksi. Saatiin taas pieniä sadekuuroja ja odotettiin ulkona jonkin aikaa. Seuraava haaste oli ainakin miljoona porrasta. Ensimmäisellä tasanteella päästiin katsomaan Notre Damen kelloja. Jälleen sen jälkeen paaaaaljon portaita. Ylhäältä näkymä oli hieno, kyllä oli sen kiipeämisen arvoista.

Tän käynnin jälkeen meillä oli ruokatauko. Istahdettiin patsaan juurelle ja aurinkokin pilkahti hetkeksi. Pistettiin ihan sattumalta Merin kanssa samanlaiset pipot ja joku kysykin että onkohan tää joku suomalaisten perinnehattu haha. Meillä piti olla vielä käynti jonnekkin, mutta meille sattui niin huono ilma että aikuiset päättivät ettei me lähdetä ollenkaan vaan mennään suoraan hotellille. Meillä oli siis koko iltapäivä vapaata, pieni tauko tohon paikkaan tekikin ihan hyvää.

Päätettiin pienen porukan kanssa lähteä Montmartreen kävelemään ja katselemaan paikkoja. Otettiin matkalta crêpet ja jatkettiin. Käytiin vielä kerran katsomassa Sacré-Coeuria, taivas oli ihan pinkki ja kaikki kaupungin valot näkyivät. Meidän piti olla hotellilla kahdeksalta, siinä tuli pieni kiire. Käytiin ravintolassa koko järjestön voimin, saatiin valita juotavat (kahvit, limsat yms). Loppuillan järjestelin ja pakkasin mun kamat lähtöä varten. Sen tiesin, että seuraava aamu tulee olemaan kiireinen.

Tykkäsin myös todella paljon aukiosta, jolta löytyivät kaikki taiteilijat. Telineet olivat täynnä maalauksia, en tajua miten jotkut ihmiset voivat olla noin taitavia!

Seuraavana aamuna lähdettiin museoon, josta löytyi vahanukkeja. Sieltä pystyi bongaamaan monia julkkiksia, harmi että keskityttiin todella paljon ranskalaisiin tunnettuihin ihmisiin joista mulla ei välillä ollut hajuakaan. Paras hetki oli kun sai istua the Voice of Fracen tuoleissa, bongasin myös Ronaldon. Me saatiin vapaa-aikaa syömiselle, käytiin aluksi jossain perus marketissa. Ranskan hinnat järkytti välillä aika pahasti, tuollapäin esimerkiksi oli älyttömän halpaa. Päätettiin etsiä meksikolainen ravintola, se oli mun eka kerta kun söin ulkona meksikolaista. Tosin nää aidot meksikolaiset meidän mukana sanoivat, että heillä päin tuota ei välttämättä luokiteltaisi meksikolaiseksi. Käytiin hakemassa laukut hotellilta ja käveltiin bussille, bye Paris!

Oli kyllä yksi mahtavimmista kokemuksista tähän mennessä. Oon niin tyytyväinen, että kaikki yfulta pääsivät lähtemään. Nimenomaan meidän porukka tosta reissusta teki vielä paremman.

Terkkuja Suomeen <3

Saara


Likes

Comments

Tässä vielä viime postauksesta puuttuvia kuvia, jotka sain tässä lähiaikoina muilta! Luulen, että tästä koko Pariisin matkasta tulee olemaan kyllästymiseen saakka postauksia. Kirjaimellisesti muiden kanssa kuvattiin jokaikinen hieno hetki hahah. Huomasin taas laskea näitä päiviä, voitteko kuvitella että enää 108 päivää!? Nyt täällä olen siis ollut 204 päivää.

Ylhäällä näitä vaihtareiden perus lippukuvia. Fiilisteltiin hotellilla, jäätiin siksi pieneksi hetkeksi ihailemaan maisemia meidän pikkuparvekkeelta. Kaiken lisäksi oli vielä tosi lämmin päivä.

Tässä ollaan jälleen rakkausseinällä, ihania ihmisiä <3

Alhaalla olevat kuvat on otettu sisältä Louvresta. Olin kyllä todella järkyttynyt siitä, minkä kokoinen se paikka oikeasti oli. Sieltä löytyi kaikennäköisiä teoksia ja niiiiiiiiiin monelta aikakaudelta.

Tyttöjen kanssa lepuuttelemassa jalkoja ihan vaan hetken :D

Seuraavaan kertaan,

Saara

Likes

Comments

Lauantaina otettiin suunnaksi yfun väen kanssa Pariisi. Tämä reissu on suurin, mitä tehdään vaihto-oppilaiden kanssa vaihtovuoden aikana. Olin just ennen tätä ollut kolme päivää farmilla koulua varten muiden mun luokkalaisten kanssa, eikä kyllä paljoa tullut nukuttua. Kyllähän sitä ehdin sitten olemaan yhden yön kotona ja lähdin taas. Tunnelmat olivat melko innostuneet, osalle tämä oli ensimmäinen kerta Pariisissa. On myös erilaista lähteä matkaan näin suuren porukan kanssa. En ole ikinä ottanut yhtä paljon kuvia kuin näiden viiden päivän aikana olen ottanut, joten sen takia teen tämän kahdessa osassa. Näiden kaikkien kuvien lisäksi multa puuttuu vielä muiden ottamat kuvat, sekä puhelimella otetut.

JOUR 1

Saavuttiin Pariisiin neljän tunnin bussissa istumisen jälkeen, kyllä oli aikakin! Meidän hotelliin olin tyytyväinen ja ensivaikutelma oli todella hyvä. Myöhemmin todettiin tyttöjen kanssa, että kyllä kaksi huonetta yhdeksälle ihmiselle oli hieman liian vähän :D

Lähdettiin kävelemään Montmartreen päin, joka on siis melko tunnettu artistikortteli. Pysähdyttiin matkalla kuvassa näkyvälle rakkausseinälle, jolta pitäisi löytyä ainakin lähes kaikilla maailman kielillä 'rakastan sinua'.

Tässä kuvia Sacré-Coeurin lähettyviltä. Lähtiessä vaikutti tooooosi hyvältä idealta lähteä matkaan pelkästään villatakilla ja tuossa vaiheessahan se kostautui. Maisemat olivat aivan huikeat ja pysähdyttiin näköalapaikalle napsimaan kuvia.

Tästä päivästä (kuten monista muistakin päivistä) suurin osa meni kävelemiseen, jaloissa alkoi tuntua että liikkeellä ollaan oltu pitkään! Pysähdyttiin syömään ilmeisesti italialaiseen ravintolaan pikaisesti ja sitten jatkettiin matkaa hotellille. Matkalla nähtiin Moulin rouge, mutta mitään muuta nähtävää ei noilta kaduilta löytynyt. Onnellisena nukkumaan ja pirteänä sitten uuteen päivään!

JOUR 2

Toisena päivänä oli ohjelmassa vaikka ja mitä. Aamulla otettiin metro Louvreen, aikaisin heräämisestä ei ollut hirveästi hyötyä kaiken sen lippujen kanssa säätämisen kanssa. Sitten kun vihdoin päästiin sisälle, oli tavoitteena tietenkin nähdä Mona Lisa. Haahuiltiin todellakin missä sattuu ehkäpä tunnin ajan, kunnes tajuttiin lähteä oikeaan suuntaan. Haluttiin myös käydä ulkona lasipyramidilla katselemassa.

Louvren jälkeen otettiin suunnaksi Hard Rock Cafe. Meillä oli järjestön kanssa tämä lounas, mutta meillä oli myös monta kertaa vapaa-aikaa käydä syömässä missä haluttiin.

Seuraava nähtävyys oli Opéra Garnier, jossa meillä oli opastettu kierros. Oppaan suhteen kävi hyvä tuuri, meillä oli superhyvä opas ja ainakin itse sain tosi paljon tästä kierroksesta irti. Rakennus oli oikeastaan joka puolelta enemmän tai vähemmän koristeltu. Suosittelen käymään, itse en ikinä ollut vielä nähnyt tätä.

Meidän reissuun sisältyi paljon historiaan ja kaupunkiin tutustumista. Aikataulut olivat todella tiukat, mutta nautin kyllä täysillä! Viimeiset pari viikkoa ovat olleet tooooodella kiireiset, mutta myös tapahtumarikkaat. Nyt mulla tulee olemaan hieman rauhallisemmat pari viikkoa, joten todennäköisesti kirjoittelenkin aktiivisemmin.

Haleja kaikille,

Saara

Likes

Comments

Moikka, kyllä nyt järkyttää nimittäin tänään tuli täällä 180 päivää täyteen ja Suomeen paluuseen 132! Viikot ja päivät kuluu lentäen, kokoajan löytyy menoa joten kiire on kova. Mun to do -listalta löytyy vaikka kuinka asioita, joita vielä en ole ehtinyt tehdä. Viime viikkoina oon sivistänyt itseäni enemmän kuin normaalisti. Käytiin esimerkiksi Tintti-museossa, sieltä oli mahdollisuus ostaa näitä kirjoja myös Suomeksi. Myös muissa näyttelyissä on tullut käytyä ja La La Landin olen käynyt katsomassa jo toisenkin kerran! Täällä mulle on todella outoa, ettei talvi ole ollenkaan kylmä. Meiltä löytyy kasvihuoneen säilöstä täältä vieläkin omenoita, kyllä kelpaa Suomen talven omeniin verrattuina. Mulla on edelleen vähintään kerran viikossa treenit Rhéto Trophée:ta varten, eräskin päivä ulkona paistoi aurinko ja 16 astetta lämmintä. Hyvin tarkeni juosta t-paidalla. Sää vaihtelee kuitenkin paljon, viikko sitten tuli lunta alas.

Kuva otettu kahdeksalta aamulla. Täällä ihanaa, kun aamuista tulee niin paljon nopeammin valoisia kuin Suomessa. Päivässä on niin monta tuntia enemmän aurinkoa. Itse oon ainakin huomannut, että olo on paljon energisempi kuin tähän aikaan Suomessa.

Viime viikolla yritin tehdä vielä joulutorttuja, eihän siinä oltu kun pari kuukautta myöhässä :D Näiden kanssa kuitenkin kävi sama juttu kun syksyllä korvapuustien kanssa. Taikina ei noussut, eikä lopputulos ollut todellakaan tyydyttävä. Nää tortut sentään oli vielä syötäviä, kun sitten taas niitä korvapuusteja en kehtaisi ikinä tarjota kellekään. Hahah ehkä mä vielä joskus opin.

Mun hostäidillä oli tällä viikolla synttärit. Syötiin keskiviikkona kotona vähän hienommin kuin normaalisti, meillä oli vadelma-marenkikakkua muutaman kynttilän kera. Seuraavana päivänä lähdettiin Brysseliin ravintolaan syömään koko perheen voimin. Oli todella kiva ilta! Brysseliin kestää ajaa tunti ja mulla oli kuitenkin koulua, takaisin kotiin tuolta ravintolasta päästiin vähän ennen kahta aamuyöllä. Seuraavana aamuna lähdettiin koulun kanssa keskitysleirille Breendonkiin, lähdettiin koululle sinä aamuna noin kello 7.00. Voin sanoa, että neljän tunnin yöunilla oli hiukan vaikea päästä ylös.

Seuraavat pari kuvaa ovat sitten sieltä keskitysleiriltä. Tää kokemus oli yksi mun elämän hirveimmistä tunnetasolla. Aluksi meillä oli pieni museokierros (meille kerrottiin toisesta maailmansodasta, Hitleristä ja niiden juutalaisten kohtelusta), jonka jälkeen saavuttiin sinne itse keskitysleirille. Meidän oppailla oli todella vahva accent flamand, joten piti keskittyä superpaljon enkä silti saanut kaikesta selvää. Mun korva ei todellakaan ollut tottunut tohon aksenttiin. Kaiken lisäksi olin ihan törkeän väsynyt. Mulla jäi monta juttua mun mieleen, päälimmäisenä ehkä kaikki aivan hirveät faktat ja kuvat. Sisällä tuolla leirillä oli kylmä ja me nähtiin muun muassa niitä koukkuja, joihin ihmisiä ripustettiin kitumaan. Tunnelma oli surullinen, eikä oikein ollut mitään muuta mielessä.

Kaiken tämän jälkeen odotti matka takaisin, joka ei todellakaan mennyt nappiin. Meillä meni kolme tuntia normaalisti yhden tunnin matkaan, kaksi onnettomuutta ja ruuhkia. Ei ollut ehkä se mun elämän parhain päivä :D

Tääkin kuva on otettu kahdeksalta aamulla, taivas oli täynnä värejä. Tätä jaksan aina ihastella!

Seuraavat neljä kuvaa ovat niistä näyttelyistä.

Alla näette pienen palan mun arkea. Nyt voin sanoa, että oon täysin tottunut tähän elämään eikä enää kaikki ole samalla tavalla niin uutta ja hienoa. Myös jotkut tavat, joita täällä teen, ovat täysin normaalia arkea. Välillä jopa unohtuu miten erilaista mun elämä Suomessa olikaan. Kesällä, kun tuun takaisin, ei enää kavereiden kanssa vaihdeta poskisuukkoja, syödä päivän aikana lämpimiä aterioita vaan kerran, tai olla yhtä uteliaita ja puheliaita kaikista asioista. Nyt oikeastaan vasta ymmärtää kuinka isoja muutoksia liittyy myös siihen kotiinpaluuseen.

"You build a life for 16 years and leave it for 10 months. You build a life for 10 months and leave it forever. Which one is harder?"

1. Nopea selfie ennen yhtä soirée:ta / 2. Leffassa käymiseenkään en tule ikinä kyllästymään, Suomessa vaan tulee käytyä todella harvoin :( / 3. Jos nyt sitten vielä yksi kuva näistä jälkkäreistä / 4. Keskiviikot ja torstait on ehdottomasti mun lempipäiviä, pääsen koulusta kahdeltatoista joten mulla on runsaasti aikaa koko loppuiltapäivä tehdä kaikenlaista.

1. Kuva sieltä Tintti-näyttelystä. Itse tykkäsin paljon ja voisin mennä uudestaankin / 2. Tämä kuva otettu iltapäivällä ehkä kuuden aikaan.. kelpaa / 3. Kaverilla yötä, aamupalaksi pain au chocolat ja cappuccino jee / 4. Näkymät bussipysäkiltä, mulla saattaa välillä osua vielä pitkän päivän päätteeksi pitkät odotukset

Pariisiin lähtöön enää 6 päivää!<3 Lähdetään kaikkien yfun vaihto-oppilaiden kanssa, järjestön kanssa tää on suurin matka mitä tullaan tekemään vaihtovuoden aikana.

Eilen näin ehkä sadoittain kuvia Suomen vanhoista, toivottavasti kaikilla oli mahtava päivä (ja ilta)!<3 Mulla on meneillään mekon metsästys mun bal des rhétos varten, joka pidetään vasta huhtikuun lopussa.

Kaikille paljon terveisiä ja haleja täältä <3

Likes

Comments