Kaupallinen yhteistyö: Wilfa & Mehuisa

mehuresepti Untitled Export1 Tänään puhutaan itsepuristetuista mehuista ja miksi sunkin kannattaisi kokeilla niitä? Tuskin kukaan on tämän terveellisyyden aikakauden aikana onnistunut välttymään kuulemasta kaiken maailman vihermehuista ja -smoothieista. Itse kiinnostuin kunnolla terveellisemmästä elämäntyylistä ensin Training with Ilona -valmennuksen kautta, joka tutustutti ravinnerikkaan ja terveellisen syömisen pariin. Kuten kuitenkin jo edellisessä postauksessa totesin, noin tavoitteelliselle treenaamiselle minulla ei ole enää antaa sitä 110%:a, mutta syödä nyt ehtii jokainen. Ruokavaliolla on jäätävän iso vaikutus elämänmuutosta tehdessä, joten miksen keskittyisi edes siihen, jos salille ei ole joka ilta aikaa lähteä? mehuresepti-2

Miksi valita itsepuristettu mehu?

1.Jäätävä läjä vihanneksia ja hedelmiä tuottaa yhden lasillisen raikasta mehua, ei kellään tulisi muuten kiireisenä aamuna syötyä niin suurta määrää omenaa, porkkanaa, appelsiinia, pinaattia ja ties mitä. Näin saat yhdessä lasissa jopa enemmän vihanneksia kuin ennen olisit syönyt koko päivän aikana yhteensä. 2.Nestemäisessä muodossa kaikki ravinteet, vitamiinit, aminohapot ja antioksidantit imeytyvät kehoon paljon paremmin ja nopeammin kuin pureskeltu ruoka. Kehosi saa välittömästi kaikki tarvitsemansa aineet esimerkiksi heti aamupalalla! 3.Itsepuristetuissa mehuissa ei ole ollenkaan lisäaineita tai ylimääräistä sokeria. Lisäksi jos valitset kotimaisia satokauden tuotteita, on valintasi myös ympäristöystävällinen. Kaupan mehulitkut tuottavat paitsi pahvijätettä, niissä on myös paljon lisäaineita ja ravintoaineitakaan ei ole enää jäljellä hapettamisen ja pastöroinnin jälkeen. 4.Mehustaminen poistaa vihanneksista kuitumassaa, mikä antaa hieman lepoa ruoansulatuselimistölle, jos muuten söisit niin suuren määrän kasviksia tavalliseen tapaan ruoassa. Näin jäljelle jää vain liukoinen kuitu! 5.Tottakai mehuilla on myös samankaltaisia positiivisia vaikutuksia yleiseen terveyteen, kuin muutenkin suositusten mukaisella ruokavaliolla. Toki mehuissa saattaa saada jopa annoksen vitamiineja ja muita ravintoaineita jopa yli näiden vähittäis suositusten! mehuresepti-4 Sain Wilfalta testiin heidän Largo Slow Juicer mehupuristimensa ja ryhdyin heti tuumasta toimeen. En ollut aiemmin tehnyt mehuja itse ja oltiinkin poikaystävän kanssa vähän sormi suussa ison ruokakaupan vihannesosastolla, että mitäs kaikkea sitä mehuun voisin laittaakaan. Lopulta päädyttiin tekemään yksi vihreä ja yksi oranssi mehu, ja lisäksi yksi punainen tujumpi shotti! Halusin käyttää niin paljon kotimaisia tuotteita kuin mahdollista, sekä valita myös tuotteet syyskuun satokauden mukaan. Ympäristöystävällisyyden nimissä mehuihin valikoituikin mm omenaa, porkkana, punajuurta, pinaattia, avomaankurkkua ja tyrninmarjaa. Ja herranjestas näistä tuli hyviä! Vaikka aivan randomilla lähdin aineita yhdistelemään ja vähän epäilinkin voiko maku oikeasti olla hyvä ilman mitään makeutusaineita, niin kyllä voi! Largo Slow Juicer toimii hitaalla puristustekniikalla, joka säilyttää vihannesten ravinteet sekä luonnollisen ja raikkaan maun. Jaan alla reseptit näihin ja jos innostuit, kannataa tsekata tästä Wilfan muitakin tuotteita, heiltä löytyy todella laaja ja laadukas valikoima! mehuresepti-3
Terveelliset mehureseptit osaksi arkea
mehuresepti2-4 mehuresepti2-6

Vihreä unelma

Puolikas avomaan kurkku 5-6 (pientä) suomalaista omenaa 1 lime iso kourallinen pinaattia muutama oksallinen minttua mehuresepti-6

Pirulaisen shotti

3 punajuurta puolikas sitruuna pala inkivääriä oman maun mukaan, mitä enemmän sen tujumpi shotti! mehuresepti2-5

Syyspäivän aurinko

kaksi kourallista tyrninmarjoja 3-4 isoa porkkanaa 2 appelsiinia pala inkivääriä oman maun mukaan

mehuresepti-5 Me ainakin ihastuttiin mehustamiseen ihan kympillä! Miten helppoa onkaan vain pilkkoa ainekset ja heitellä mehustimeen ja voilá, täydellinen aamupala on valmis. Jos siellä on joku mestari mehustamisessa tai smoothieden teossa, nyt kannataa olla kuulolla! I love me -messuilla 20-22.10 käydään nimittäin mehun ja smoothien SM-kisat, jotka huipentuvat finaaliin launataina 21.10 messulavalla yleisön edessä! Pääpalkintona on 2000€ matkalahjakortti ja aimo annos Wilfan kodinkoneita! Lue täältä lisää kisasta, jos innostuit! Nyt on teidän vuoro jakaa parhaat mehureseptinne, heittäkää kommenttia! xx

Suunnittele blogisi - valitse Nouwin monista malleista tai tee omasi, "osoita ja napsauta" - Napsauta tästä

Likes

Comments

yliopisto Yliopisto, siitä on nyt ensimmäinen viikko takana päin! Tasan viikko sitten sunnuntaina tähän aikaan olin saapunut Hlks:n kerhotilalle ja tavannut tulevat kurssitoverini. Jännitti kauheasti uudet nimet, naamat ja paikat, mutta ihan turhaan! Jo viikossa meille uusille denttareille (eli hammaslääketieteen opiskelijoille) on muotoutunut ihan huippu ryhmähenki! En voi uskoa miten ystävällistä, hauskaa ja samanhenkistä porukkaa meidän vuosikurssi pitää sisällään. Viikon jokaiselle päivälle on riittänyt menoa aamusta iltaan ja kun koitti ensimmäinen vapaa ilta, oli meidän whats up-ryhmässä jo sovittu itsenäisesti oma leffailta kurssikaverin luona! Tänään oltiin piknikillä Suomelinnassa ja oli ihana iltapäivä! Vaikka uusia naamoja onkin miltei 200, pikkuhiljaa alkaa oppia lisää nimiä ja naamoja. En tiedä muista yliopistoista, mutta meillä Helsingissä denttarit ja medisiinarit (eli yleislääketieteen opiskelijat) viettävät prekliinisen vaiheen (eli noin kaksi ensimmäistä vuotta) yhdessä, mikä on musta ihan huippua, että päästään tutustumaan heihinkin! Porukassa hengailessa ei välttämättä edes tajua (ainakaan alkuun), kuka olikaan denttari ja kuka medisiinari :D yliopisto yliopisto Ensimmäisen viikon aikana ei varsinaista opiskelua ole vielä ollut, ainoastaan tiedekuntaan tutustumista, esittelyluentoja, iPadien käyttöönottoa (kaikille meille uusille lääketieteen opiskelijoille jaettiin iPadit yliopiston toimesta!) ja yhdet bileetkin ovat mahtuneet jo mukaan! Ensiviikolla alkavat meidän pienryhmissä tapahtuvat problem based learning (=pbl) opetukset, jolloin päästään toivottavasti jo vähän opiskelun makuun! Tulevat viikot tulevat myös täyttymään legendaariksi mainostetuista opiskelutapahtumista ja ensimmäiset sitsitkin odottavat perjantaina. Olen vain niin uskomattoman kiitollinen ja onnellinen, että olen raivannut tieni tänne ja saan nyt opiskella täällä, en vain vieläkään voi käsittää tätä. Koko viikko on kuljettu hymy korvissa, vaikka väsymys onkin iltaisin kaatanut aina sänkyyn. Ja kamala miten hävettää se aiempi tekstini siitä, että pelkäsin mitä muut ajattelevat minusta kun kirjoitan blogia. Moni on tullut kiinnostuneena kysymään blogista tai kertomaan, että lukevat sitä ja ovat olleet ihan vau, kehuneet kuvia ja halunneet kuulla siitä lisää! Tuntuu pahalta, että edes kuvittelin näiden ihmisten jotenkin tuomitsevan minut siitä. Olen vain niin innoissani kaikesta tulevasta! Älkää koskaan luovuttako unelmienne suhteen, sillä tämä fiilis kun ne saavuttaa, on huikeampi mitä uskalsi edes ajatella! yliopisto yliopisto
Yliopisto, siitä on nyt ensimmäinen viikko takana päin!
yliopisto yliopisto

Kuvat: Marianne Sendenali

Jacket Zara Dress House Of Brandon* Sunnies Ray-Ban Shoes H&M Watch Daniel Wellington

Likes

Comments

kulma-2 Blogi vai lääkis, siinäpä vasta pulma. Parina viime päivänä on tuntunut vähän vaikealta kirjoittaa mitään. Kivoja kuvia olisi varastossa vaikka millä mitalla puoliksi muokattuina ja keskeneräinen videokin pyörii editorissa. Mutta joku tökkii. Voi toki olla, että tämä on vain ihan tavallinen vaihe, kun hetkeen bloggaamisesta ei vain tunnu tulevan mitään. Ehkä ensi viikolla juttu luistaa taas! Toisaalta yliopistoon pääsy on saanut mun aivot raksuttamaan, onko tämä sittenkään ihan sopivaa? Tämä kaikki mistä olen ollut pitkään ylpeä ja mistä olen saanut itselleni jopa työn, on alkanut ahdistaa. Haluanko että minusta on näin paljon näkyvillä kun aloitan uudessa koulussa? Haluanko että kaikki voivat googlettaa nimeni ja tehdä johtopäätökset minusta kuvieni, tekstieni ja videoideni perusteella, ennen kuin ovat edes tavanneet minua. Sisältö mitä tuotan, antaa auttamatta todella pinnallisen kuvan. En tiedä haluanko vaikuttaa siltä. Vai voiko asialle edes mitään? Ehkä se sitten on se, mitä olen. Jotenkin näen itseni ja bloggaamisen nyt ihan uudessa valossa, enkä tiedä onko se hyvä vai huono. Haluaisitko itse, että kun googletat hammaslääkärisi nimen, löytyykin sieltä kulutushysterian kyllästämä muotiblogi trendipohdintoineen ja my day -videoineen. Voiko tällaista ottaa tosissaan? Jodelissakin on alkanut olemaan jotain mainintoja. Minusta ei ole ennen puhuttu missään juorupalstoilla, joten tottakai nämä ensimmäiset kerrat aiheuttavat pahan mielen. Vaikka tiedän ettei muiden (tulevien kurssikavereiden tai potilaiden tai sitten niiden jodlaaajien) mielipiteistä pitäisi välittää, on nyt auttamatta vähän vaikea fiilis. Hävettää. Onko bloggaamisessa mitään järkeä? Se ei auta yhteiskuntaa missään, se vain lisää kuluttajien kulutusta entisestään. Voinko samaan aikaan olla vakavasti otettava hammaslääketieteen opiskelija ja pinnallinen kevytkenkäinen bloggaaja, tuskin? Paljon kysymyksiä, joihin mulla ainakaan tällä hetkellä ei ole vastauksia.Untitled Export4
Blogi vai lääkis, siinäpä vasta pulma.
kulma

Kuvat: Marianne Sendenali

T-shirt House of Brandon*

Likes

Comments

training with ilona1-3 training with ilona Training with Ilona -valmennus on ollut mulla käynnissä nyt kahden viikon ajan, kuten mun Snapchat-seuraajat (@roosamononen) ovat jo saattaneet huomata ahkerista lenkki ja salipäivityksistä, haha! Kerrankin kun sitä liikkuu niin ollaan ihan innoissaan päivittämässä sitä jokapaikkaan.. Mulla on hakannut lukion syömishäiriöistä asti aina takaraivossa se, että pitäisi palata treenin ja tarkan syömisen pariin, mutta tähän päivään mennessä en ole enää osannut aloittaa säännöllistä liikkumista. Tiedä sitten onko se johtunut saamattomuudestani, vai pelosta että kaikki lähteekin taas käsistä. Aina mulla oli joku tekosyy, miksi en ehdi alkaa käymään salilla. Viime kesänä en "ehtinyt", kun halusin nauttia lomasta, ajattelin että syksyllä sitten. Silloin oli kuitenkin liikaa töitä ja ajattelin että sitten lukulomalla on aikaa. Lukulomalla oli niin stressaantunut lukemista, jolloin en "kyennyt" treenaamaan tai ajattelemaan tarkkaa syömistä, pääsykokeen jälkeen sitten! Noh, kokeen jälkeen halusin nauttia vapaasta olosta ja stressittömyydestä. Tässä vaiheessa heräsin, että c'moon tyttö! Jos odottamalla odotat sitä sopivaa hetkeä, ei se tule kyllä koskaan, vaan tekosyyt jatkuvat loputtomiin. On siis otettava itseä niskasta kiinni ja tehtävä juuri tästä hetkestä se oikea! Ja niin mä liityin Ilonan valmennukseen. Untitled Export2
Training with Ilona -valmennus on ollut loistava apu juuri tähän alun kankeuteen!
training with ilona1 Kun joku iskee kouraan tarkat suunnitelmat ja aikataulut, on mun paljon helpompi noudattaa sitä hyvää rytmiä. Ainakin alkuun, kunnes oma mieli tottuu tähän uuteen rutiiniin ja ohjelman noudattamisesta tulee helppoa arkipäivää! Mulle tämä Training with Ilona -valmennus on ollut loistava apu juuri tähän alun kankeuteen! Valmennus sisältää 3-jakoisen treeni ohjelman, sekä kaksi aerobisen suunnitelmaa ja ruokavalion. Lisäksi jokaiseen liikkeeseen löytyy videot, jossa Ilona näyttää miten liike suoritetaan ja mitkä ovat tärkeimmät pääpointit! Tästä olen ollut todella kiitollinen, sillä salitreenistä mulla ei ole ollut niin paljoa kokemusta ja joidenkin laitteiden edessä olen ollut ihan peukalo keskellä kämmentä. Lisänä löytyy myös putkirullaus-, kuminauhatreeni ja -venyttely vinkkejä! Mun viikkoon kuuluu siis 3 salikertaa ja 4 puolen tunnin aerobista. Alkuun kauhistelin tätä määrää, mutta yllättävän hyvin ne ovat jakautuneet viikolle, lepopäivää unohtamatta. training with ilona1-4 Valmennuksen kesto on 8 viikkoa, mutta uskon että tämä jää mulla käyttöön elämäntapana. Olen jo tämän kahden viikon aikana huomannut, miten turvotus on lähtenyt ja mieli on virkeämpi, haluan tämän olon säilyvän aina! Loppuelämääni en sentään ehkä jaksa punnita jokaista ruoka-annostani, mutta tämä antaa hyvän pohjan terveelliseen syömiseen. Olen oikeasti melko yllättänyt, että sain itseni tähän mukaan, mutta veikkaan kouluunpääsyn olleen yksi suuri motivaatiotekijä. Tuntuu että elämässä on alkanut uusi aikakausi, kun yliopisto alkaa. Jos en olisi päässyt kouluun, olisin varmasti niin masentunut, ettei liikkuminen ja terveellisyys kiinnostaisi ollenkaan, hyvä jos pääsisin sängystä ylös. Nyt tuntuu hyvältä herätä aamulla lenkille, kun tietää että tulevaisuudella on suunta ja on motivaatiota pitää huolta itsestä. Olen niin tyytyväinen, että aloitin tämän valmennuksen, en ole pitkään aikaan voinut näin hyvin! Jos säkin kiinnostuit Ilonan valmennuksista, nyt kannattaa kurkata hänen Instagramiin (@siekkinenilona)! Siellä on nimittäin arvonnassa 5 kappaletta hänen valmennuksiaan, joten kaikki kiinnostuneet kipin kapin osallistumaan! Jos teillä herää mitään kysymyksiä ohjelmasta ja muuten vain haluatte jakaa ajatuksia tästä, heittäkää kommenttia tuonne alas! :)

Ihanaa perjantaita just sulle! xx training with ilona1-2 training with ilona-2

Yhteistyössä Ilona Siekkinen ja Fit Club Finland Treenivaatteet saatu: I can I will  Kuvat: Janina Havia, Elahblog

Likes

Comments

lääkikseenMiten pääsin lääkikseen: kaikki muistavat varmasti tuon postauksen, jossa vannoin tulevana kesänä kirjoittavani postauksen tällä kyseisellä otsikolla. Ja niinkin uskomattomalta kuin se tuntuu sanoa, niin tässä sitä vihdoin ollaan. Kuten moni tietää olin lomalla Mallorcalla, kun tulosten oli määrä tulla. Olin ollut suht rennoin mielin ja koko pääsykoe oli ehtinyt miltei unohtua lomaillessa. Kunnes tulosten julkistamispäivä läheni ja kaverit alkoivat pommittaa viesteillä. Alkoi ärysttää ja ahdistaa, olin varma ettei tänä vuonnakaan nappaa. Sitten torstaiaamuna kaikkien hakijoiden pisteet pamahtivat sähköpostiin. Sydän hakkasi ja kädet tärisivät kun vertasin omia pisteitäni muihin ja yritin laskea kuinka monta henkeä ohitseni oli mennyt, aivan liikaa, tämä oli tässä. Opintopolku näytti kuitenkin opiskelijavalinnan olevan edelleen kesken. Sitten hyvältä ystävältäni, joka haki myös samaan paikaan, tuli se maailman onnellisin viesti: mä pääsin. Sydän hyppäsi kurkkuun, miten hänellä jo näkyi se, minulla ei vielä puoli tuntia sitten näkynyt mitään, en varmasti ole päässyt. Syke hakkasi humisten korvissa, kun kävelin makuuhuoneeseen. Kädet eivät varmaan koskaan ole tärisseet niin paljon, kun näpyttelin avainlukulistan numeroita. Sitten opintopolku lataa, tuskallisen hitaasti. Valinnan tulokset lävähtävät näytölle. Käsi lennähtää suulleni ja nostan samantien kyynelten sumentaman katseeni ylös. Juoksen keittöön, halaan poikaystävää ja soperran ne sanat joista olen neljä vuotta haaveillut: mä pääsin kouluun. lääkikseen3
Miten pääsin lääkikseen?
Untitled Export Tuntuu edelleen niin uskomattomalta kirjoittaa tämä, mustaa valkoisella. Varsinkin tarkasteltuani hakijamääriä, minunlaisilleni ei-ensikertalaishakijoille oli varattuna vain 14 paikkaa ja hakijoita oli lähemmäs 300. Ja minä olin yksi niistä!! Mutta tässä sitä ollaan, tuon maagisen rajan toisella puolella. Kun kirjoitin joulukuussa tuon edellisen postauksen, toivoin niin kovasti niiden sanojen olevan totta, mutta silti mieltä painoi se epävarmuus, etten koskaan ole tarpeeksi hyvä. Mutta nyt olen oikeasti näyttänyt kaikille ja ennenkaikkea itselleni, että en ole se tyhmä ja huolimaton tyttö. En ehkä edelleenkään osaa laskea päässä kovin nopeasti ja olen toisinaan aivan pihalla kaikesta, mutta silti sinnikkyydellä ja ahkeruudella pääsen ihan minne vain! En ole koskaan, koskaan ollut näin ylpeä itsestäni. Tämä on ollut suurin unelmani niin pitkään kuin jaksan muistaa. Nyt on melkein tyhjä olo, kun ei ole enää sitä yhtä ja suurta unelmaa, joka koko ajan hakkaisi takaraivossa. Taino onhan tietty valmistuminen ja erikoistuminen ja kaikki, mutta suurin kynnys eli koe on nyt lopullisesti takana päin. Tuleville hakijoille en voi sanoa muuta kuin, että töitä on tehtävä sinnikkäästi. Mafy on ehdoton valmennuskurssi, joka itselläni oli todella suuri osa onnistumisesta. Joka kerta kun katse harhaili kirjasta tai teki mieli kaivaa puhelin laukusta ja selata mieluummin sitä, ajattelin sitä musertavaa oloa, kun viime vuonna en päässyt sisään. Ja sen voimalla sain pakotettua itseni takaisin opiskeluun. Aina kun ei ollut töitä, kävelin aamuseitsemäksi kirjastoon, jossa siivojat ja vartijat oppivat jo tunnistamaan minut. Välillä koin huonoa omatuntoa, jos lähdin kesken päivän käymään blogitapahtumissa, mutta nyt nähtiin että turhaan podin sitä. Sisäänpääsy ei vaadi 10h lukupäivää 7 kertaa viikossa. Minä tein 25 tuntista viikkoa, jolloin aikaa jäi myös rentoutumiseen ja muuhun kivaa. Koin huonoa omatuntoa myös siitä, etten ollut niin rikki lukemisesta kuin edellisenä vuonna, jolloin luin suurempia tuntimääriä. Mutta tässä nähtiin, että levolla ja fiksuilla lukumäärillä saatiin se toivotuin lopputulos! En vain voi vieläkään käsittää tätä onnea!! lääkikseen-2 En ehkä vielä kykene tuottamaan mitään fiksua ja kattavaa postausta lukuvinkeistä tai lukuprosessista. Mutta kertokaa jos sellainen kiinnostaa niin kirjoittelen vielä aiheesta tai voisin puolestaan kuvata myös videon! Innolla alkaisin kirjoittaa myös opiskelustani helsingin hammaslääkiksessä sen alettua (en varmaan koskaan ole odottanut kesäloman päättymistä näin innokkaasti!), kertokaa kiinnostaisiko sellainen sisältö täällä ollenkaan? Kiitos kaikille läheisille, jotka jaksoivat tsempata minua kaikkien hakuvuosien ajan, hurjasti onnea tuleville kollegoille sisäänpääsystä ja maailman eniten tsemppiä niille, jotka eivät ihan vielä saavuttaneet unelmaansa. Mä lupaan, että jos mun unelma toteutui, niin aivan varmasti myös sun on silloin mahdollinen! lääkikseen3-2

Shirt Loavies* Shorts Gina Tricot Sunnies Ray-Ban* Watch Daniel Wellington*

Likes

Comments

kirsikankukkia1-5 Untitled Export7 Kirsikankukkia on varmasti näkynyt jokapaikassa jo aivan riittämiin, mutta vielä halusin minäkin tulla jakamaan oman osuuteni! Ehkä näissä oli vielä jokin kuvakulma esillä, mikä ei kaikista muista blogeista ole vielä sattunut näkymään, haha! Käytiin kuvailemassa Mariannen kanssa tuolla Roihuvuoressa ja itse ainakin petyin kyllä hieman puiston kokoon ja puiden määrään! Some oli sen verran hyvin vääristänyt puistoa, että odotukseni olivat todella korkealla. Olisihan minun pitänyt tämä arvata, kun itse aina kuulutan sen puolesta, ettei some todellakaan anna mistään tai kenestäkään koskaan täysin realistista kuvaa. Ja se on ihan ok, kunhan sen muistaa jokainen itse tiedostaa. Mutta ei hätä ollut tämän näköinen, näppärinä tyttöinä kyykisteltiin puiden lomassa niin, että saatiin luotua oikein kaunis illuusio runsaasta kukkatarhasta! Mitä mieltä olette kuvista? kirsikankukkia1-4
Ne ovat minulle paikkoja toteuttaa itseäni ja luovuuttani, ei tehdä dokumenttia elämästä Roosa Mononen.
kirsikankukkia1-2 Somesta ja sen luomista vääristyneistä mielikuvista vielä muutaman sanan verran. Nykyään monet tuntuvat puhuvan negatiiviseen sävyyn siitä, kuinka blogit ja Instagram antavat niin silotellun ja kaunistellun kuvan ihmisistä. Kuulutetaan rehellisyyteen ja aitouteen ja paheksutaan pintaliitoa. Olen osaksi samaa mieltä, mutta toisaalta kuka on alunperinkään määrittänyt että blogin tai Instan kuuluisi olla sataprosenttisen todellinen toisinto jonkun elämästä. Itse ainakin koen somekanavieni olevan portfoliota työstäni ja nautin kauniin (ja osaksi myös silotellun) sisällön tuottamisesta. En halua antaa valheellista kuvaa elämästäni, mutta blogi tai insta ei ole se paikka missä sitä oikeasti edes jakaisin. Ne ovat minulle paikkoja toteuttaa itseäni ja luovuuttani, ei tehdä dokumenttia elämästä Roosa Mononen. Joillekin se voi toki olla tätä, eikä siinäkään ole mitään huonoa! Toivoisin että varsinkin kaikki nuoremmat tai kuka vaan joka saattaa olla epävarma itsestään ymmärtäisivät, että somen ei välttämättä ole edes tarkoituskaan antaa realistista kuvaa ihmisistä. Toki on niitäkin some-persoonia, joilla on tarina takanaan ja he haluavatkin jakaa rehellisesti kaiken auttaakseen esimerkiksi muita ja arvostan kyllä tällaisia henkilöitä todella paljon! Itse kuitenkin nautin siitä että saan suunnittella instakuviani viimeisen päälle ja muokata kauniit värit blogikuviini, mutta herranen aika eihän minun oikea elämäni todellakaan ole etukäteen suunniteltua toinen toistaan kauniimpaa instakuvaa vaaleanpunaisen filtterin läpi. Esimerkiksi maanantaina se oli sitä, että itkin keittiön lattialla migreenissä, kun en jaksanut tehdä itselleni edes leipää syötäväksi. Tätä ei näkynyt instastoryssa, mutta ei sen tarvitsekaan. Minulle sosiaalinen media on paikka toteuttaa itseäni ja luovuuttani.

Olenko aivan yksin tällaisten ajatusten kanssa vai millaisia ajatuksia tämä teissä herätti? kirsikankukkia-5 Untitled Export8 kirsikankukkia1-3 kirsikankukkia1

Kuvat: Marianne Sendenali

Shirt Gina Tricot* Pants Zara Watch Daniel Wellington*

Likes

Comments

viimeinen viikko ennen pääsykoetta Viimeinen viikko ennen pääsykoetta pyörähti mulla käyntiin tällä viikolla ja ajattelin tulla jakamaan vähän omia vinkkejä ja kokemuksia miten tämä viimeinen viikko kannattaa hyödyntää. Itse olen nimittäin käynyt läpi niin motivaation totaalisen lopahtamisen ensimmäisenä vuonna, kuin jäätävän suorittamisen ja lukemisen vielä viimeisenä iltana (!!!) sängyssä ennen nukkumaanmenoa. Sanomattakin selvää, että kumpikaan näistä ääripäistä ei ole antanut sitä parasta mahdollista valmistautumista kokeeseen. Mutta nyt pari vuotta viisaampana, tässä mun hyväksi kokemat vinkit mitä aion itsekin nyt ryhtyä noudattamaan! vappu
    1. Kevennä lukutunteja. Ihan oikeasti. Kukaan tuskin pystyy lopettamaan lukemista kuin seinään, mutta urakan keventäminen tässä vaiheessa on paljon hyödyllisemää. Vaikka kuinka se sun lopultakin herännyt motivaatiosi tai pakkopäästäsisään -ahdistus nostaisi päätään, et pysty tekemään oppimisen suhteen enää juurikaan mitään. Sen kaiken oppimistyön on täytynyt tapahtua pitkäjänteisesti jo monta kuukautta sitten kun luku-urakka alkoi. Fakta on, että et viimeisellä viikolla pysty enää opettelemaan uusia fysiikan kaavoja, saat vain aivosi ylikierroksille eikä mitään jää päähän. Keventäminen on tärkeää myös siksi, että saat säästettyä itseäsi täyteen iskuun pääsykoepäivää varten.
    2. Kertaa, se on tässä vaiheessa kaikista hyödyllisintä. Käy läpi materiaalien kaavat nopeasti, katso laskuja ja mieti päässäsi miten ja millä kaavoilla sen ratkaisisit. Jos kaikki on mielessä suht hyvin, hyvä! Jos taas ei, saat vielä hyvin aikaa painaa mieleesi ne muutamat jutut mitkä eivät olleet enää niin kirkkaina mielessä.
    3. Huolehdi unirytmi kuntoon viimeistään tässä vaiheessa. Varsinkin jos pelkäät ettet saa viimeisenä iltana unta, on hyvä edellisen viikon aikana kuitata kaikki univelat ja saada itsensä levänneeseen kuntoon. Näin ollen ei ole niin suurta haittaa, jos viimeisenä iltana tulee nukuttua vähän huonommin, kun takana on kuitenkin muuten todella hyvin nukuttu ja levätty viikko.
viimeinen viikko ennen pääsykoetta4. Selvitä kaikki koepäivään tarvittava informaatio. Eli päivitä maanisesti yliopiston sivuja, että milloin ne tiedot viimein julkaistaisiin! Tarkista mitä kyniä saa olla mukana, montako laskinta, millaiset eväät, rannekello, korvatulpat, kokeen paikka ja aika sekä salijako. Jos mahdollista, käy jo aiemmin tsekkaamassa koepaikka, jottei tarvitse sitä stressata sitten koeaamuna! Selvitä kaikki mahdollinen tieto etukäteen ja valmistele tavarat paikoilleen edellisenä päivänä, jottei mitään elintärkeää unohdu matkasta. Tällä saat itsellesi mielenrauhan ja pystyt keskittymään täysillä tulevaan koitokseen, etkä mihinkään muuhun ylimääräiseen. 5. Juttele muiden kanssa. Itse olin suht rauhallisilla fiiliksillä alkuviikosta, mutta kun oponi soitti eilen viimeisen puhelun niin meikäpoika purskahti itkuun! Stressiä on paljon vähemmän kuin viime vuonna, mutta jotain jännitystä sinne sisään oli kuitenkin patoutunut. Pyri minimoimaan kaikki olisi pitänyt sittenkin ja mitä jos -puheet, niistä ei ole mitään hyötyä enää tässä vaiheessa. Kaikki negatiiviset ajatukset ovat sallittuja vasta kokeen jälkeen! Ei kannata jäädä yksin näiden ajatusten kanssa, vaan puhua omien läheisten tai kohtalontoverien kanssa. He saavat varmasti tsempattua ja rauhoiteltua sinua! 6. Usko itseesi! Tämä on se viikko, kun viimeistään on kyllästettävä itsensä uskomattomalla itsevarmuudella. Visioi jo päässäsi, miten hyvin koe tulee menemään ja miten pisteesi tulevat olemaan riittävät. Oma mielesi on saatava siihen moodiin, että sinä osaat tarpeeksi ja tulet pääsemään sisään. Jos ajatukset ovat epävarmoja, et saa puristettua itsestäsi kaikkea kokeessa. Ole ylpeä siitä mitä kaikkea olet oppinut ja saavuttanut tämän hakuprosessin aikana ja mene tekemään parhaasi! Usko itseesi ja onnistumiseesi, koska omalla mielellämme on valtavan suuri vaikutus suorituskykyymme!
"Jotkut onnistuvat, koska niin oli päätetty.
Toiset onnistuvat, koska he päättivät niin."

viimeinen viikko ennen pääsykoetta

Kuvat: Marianne Sendenali

Hurjasti tsemppiä kaikille, keillä kokeet ovat pian edessä päin! Mä uskon just suhun ja niin toivottavasti myös sä itse! xx

Likes

Comments

someyrittäjä someyrittäjä Someyrittäjä, sillä nimellä minua voi nykyään kutsua, en jotenkin vieläkään voi uskoa tätä! Muistan jo yläasteelta asti, kun oli mahdollisuus hakea yrittäjyysluokalle, että en todellakaan halunnut sinne! Paperihommia, vastuuta, työnjakoa, suunnittelua, raha-asioiden hoitoa, riskejä, kaikki nämä aiheuttivat vain ahdistuksen tunteita minussa. Halusin silloin ajankohtaisilta kesätöiltä ainoastaan sitä, että joku kertoo minulle tarkasti mitä teen, jotta voin sitten hoitaa hommani kiltisti ja painua päivän päätteeksi tyytyväisenä kotiin. Kesätöihin jäätelökiskalle harmitti ehkä aamulla mennä, mutta palkka kilahti tilille aina tiettynä päivänä ja elämä saattoi taas jatkua. Aloin kyllä  tiedostamaan, että asenteeni johtajuutta ja vastuunottoa kohtaan olisi muututtava ,jos halusin hakea lääkikseen.röyhelöpaita-2Muutin 19-vuotiaana pois kotoa ja kokopäiväinen duunipaikka oli pakko löytää, kun koulun ovet eivät vielä auenneet. Lähettelin hakemuksia hiki hatussa ja mietin vain että olisipa jo koulussa ja pääsisi pian tekemään oman alan hommia, jotka oikeasti kiinnostaisivat. Päädyin erääseen kahvilaan yli vuoden päiviksi, kunnes jäin vuodenvaihteessa lukulomalle. Olin todella stressaantunut työstä, koska koin sen vievän niin paljon arvokasta aikaa, jonka olisin voinut käyttää johonkin paljon mielekkäämpään. Totesin kuitenkin itselleni, että mielekkäämpi työ valkoinen lääkärin takki päällä ei kuitenkaan vielä ole pariin vuoteen mahdollista, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin vetää essu päälle ja lähteä keittelemään kahvia. Uskon kuitenkin, että melko moni tietää miten hitosti tympii tehdä sellaista työtä, jonka tietää olevan vain väliaikaista ja joka ei aja sinua kohti unelmiasi ollenkaan. Viime kesänä oli kuitenkin vuoroesimiehen paikka auki, jonne päätin omaksi yllätykseksenikin hakea. Ajatus ahdisti ja pelottikin, mutta silti laitoin hakemuksen innoissani menemään ja tulinkin valituksi. Kiltin ja herttaisen luonteeni takia johtavassa asemassa olo oli aluksi melko vaikeaa, kun en uskaltanut määrätä tehtäviä kellekään. Opin kuitenkin kantapään kautta, etten mitenkään saa itse hoidettua kaikkia asioita ja aloin löytää omaa tyyliäni toimia esimiehenä. someyrittäjä
Someyrittäjä, mikä kaikkea se pitää sisällään?
someyrittäjä Lukuloman alettua olin niin onnellinen, ettei tarvinnut enää mennä töihin, vaan sain keskittyä opiskeluun ja blogiinikin paremmin. Työn ja lukemisen ohessa sille ei nimittäin ollut jäänyt lähes lainkaan aikaa. Aloin panostamaan blogiini ja muuhunkin sosiaaliseen mediaani todella järjestelmällisesti ja tuloksiakin alkoi näkymään. Pääsin moniin tapahtumiin verkostoitumaan ja niin siinä kävi, että seura tekee kaltaisekseen. Kun Marianne pyysi minua auttamaan häntä hänen some manageri hommissa, ei mennyt kauaa kun löysin itseni toiminimeä perustamasta. Selkeästikin somessa toimiminen oli minun juttuni, joten miksen auttaisi muita ja jakaisi osaamistani. En ollut nuorempana yrittäjyyttä kammotessani ajatellut, että voin alkuun aivan hyvin itse olla itseni pomo ja vastata itse omasta tekemisestäni. Vaikka onkin vähän pelottavaa olla itse vastuussa kaikesta, on se myös vapauttavaa kun saa tehdä juuri sitä mitä itse haluaa ja ennenkaikkea sitä mistä pitää! Tuntuu ihan uskomattomalta ajatella, että voin jo tämän ikäisenä tehdä "oman alan töitä". Toimin tällähetkellä siis ammattibloggaajana ja sisällöntuottajana, sekä tarjoan some-manageri palveluja niin yrityksille kuin yksityishenkilöille. Lääkis on tietysti ykkösunelmani ja niihin töihin tahdon päästä lopulta, mutta mikä estää minua tekemästä tänä opiskeluaikana sitä toista duunia mistä nautin jo nyt. Sen sijaan että raahautuisin viikonloppuisin jonnekin kaupan kassalle, joka kiinnostaa kuin kilo sitä kuuluisaa. Tiedän että suunnitelmani tulevat olemaan melko kunnianhimoiset oman yrityksen pyörittämisen ja täysipäiväisen opiskelun kanssa, mutta molemmat tulevat olemaan sitä mitä rakastan! Kun ympärillä on inspiroivia ystäviä ja kädestä pitää maailman paras poikaystävä, ei ehkä haittakaan että arki tulee olemaan kiireistä. Aikomukseni on nimittäin nauttia siitä niin paljon, etten edes tarvitse lomaa arjestani ;) Ihanaa viikonloppua kaikille! someyrittäjä someyrittäjä

Photos: Marianne Sendenali

Shirt Shein* Leather pants Hm Shoes Mango Shades Ray-Ban*

Likes

Comments

Verkostoidu citypie
Verkostoidu! Se jäi kirkkaana mieleen meidän kolmannesta bloggaaja workshopista, joka pidettiin viime keskiviikkona meidän ja vakiopaikaksi tulleessa CityPiessa. Tällä kertaa meillä oli uusina osallistujina Visual PR:n Oleg ja Maiju, sekä Linda! Varsinkin Olegilla on huikea tausta muodin ja bloggaamisen parissa ulkomailta kaikenlaisten someprojektien ja työjuttujen kautta. Ensin pohdittiin miksi verkostoituminen ylipäätään on tärkeää ja sen jälkeen Oleg myös jakoi omat parhaat vinkkinsä verkostoitumiseen. Lopuksi saimme myös puhua Olegin ystävän ja Itävallan suosituimman bloggaajan Ilja Jayn kanssa facetimen välityksellä. Ja vaikka kaikki onkin vasta suunnittelu vaiheessa, niin voi hyvinkin olla että näiden verkostoitumisten kautta päästään blogimatkalle Itävaltaan muotinäytöksen merkeissä, we'll see! Alla muutama workshopissa jaettu vinkki, ota ne talteen, verkostoidu, vaikuta ja menesty!
Go fast alone, go far together!

Verkostoidu citypie

Miksi ylipäätään verkostoitua?
Tällä alalla (ja itseasiassa ihan ylipäätään elämässä) verkostoituminen on kaikki kaikessa. Kun oma henkilöbrändi on se, mitä yrität tuoda esille, on äärettömän tärkeää saada paljon kontakteja, sosiaalisessa alalla kun ollaan. Suomessa varsinkin piirit ovat todella pienet, joten verkostoituminen yhden jos toisen kanssa voi avata teitä mitä ihmeellisimpiin asioihin. Kuten ystäväni Camilla sanoi omassa postauksessaan: "Nykypäivänä kukaan ei tule hakemaan sinua kotioveltasi ja taluttamaan kädestä pitäen tilaisuuksiin." Ja miten kukaan voisi koskaan kuulla sinusta ellet itse avaa suutasi? Sosiaalisessa mediassa saa ja pitää olla shameless! Lisäksi koskaan ei voi olla haitaksi omata kunnollinen tukiverkosto, siellä voit jakaa tietojasi ja saada myös itse apua omiin ongelmiisi. Tällä alalla ei koskaan ole haitaksi auttaa toisia ja kertoa vinkkejään, toisen menestyminen ei millään tavalla ole sinulta itseltäsi pois! Verkostoitumisen kautta olen löytänyt myös uskomattoman ihania ja inspiroivia uusia ystäviä. Go fast alone, go far together!

Verkostoidu citypie

Vinkkejä verkostoitumiseen!

1. Ole itse aktiivinen
Ota yhteyttä kiinnostavaan tyyppiin Instassa kuvaustreffien merkeissä, laita viestiä tapahtumiin minne olisit kiinnostunut tulemaan ja meilaa yrityksille joiden kanssa haluaisit työskennellä. Sosiaalinen media on nykyään niin valtava, että vaikka tuottaisit kuinka hyvää sisältöä, on sinut silti melko hankala löytää, varsinkaan jos et itse koskaan ota yhteyttä. Yllättävän moni brändi lähtee yhteistyöhön, kunhan he vain ensin kuulevat sinusta ja pääsevät tutustumaan!

2. Hymyile ja keskustele
Kun saat tilaisuuden päästä esimerkiksi johonkin tapahtumaan, hymyile paljon! Iloiseen ja positiiviseen ihmiseen on paljon mukavampi mennä tutustumaan ja hymy myös vetää muita ihmisiä puoleensa. Lisäksi meidän suomalaisten olisi hyvä harjoittaa small talk -taitojamme. Tuskin jäät kenenkään kollegan tai brändin edustajan mieleen, jos olet koko ajan vain hiljaa. Perinteiset puheet säästä voivat eskaloitua vaikka millä tavalla eteenpäin!

3. Panosta pukeutumiseen
Tämä voi tuntua yksinkertaiselta, mutta ulkoisella olemuksella on valitettavan suuri osa ensivaikutelman luomisessa. Pukeudu tapahtumiin pukukoodin mukaisesti ja muutenkin edustavasti. Omalla tyylillään voi myös jäädä muiden mieleen paremmin tai se voi toimia jopa sen kankean small talkin aloituksena!
citypie-5

4. Mene tapahtumiin myös yksin ja verkostoidu
Aluksi voi jännittää mennä tilaisuuksiin ilman tuttua, mutta silloin myös tulee helpommin mentyä tutustumaan muihin! Vaikka rohkeita mimmejä kaikki varmasti ollaan, on liian helppoa jäädä hengailemaan vain sen oman tutun kanssa, vaikka huone olisi täynnä uusia mahtavia tyyppejä!

5. Be Shameless!
Sosiaalisessa mediassa ja varsinkin työkseen sitä tekevillä täytyy riittää rohkeutta promota itseään. Olet edustamassa brändiä nimeltä SINÄ, joten kerro rohkeasti kuka olet, mitä teet ja miksi juuri sinuun kannattaa tutustua!
Verkostoidu citypie

Likes

Comments

Verkostoidu citypie
Verkostoidu! Se jäi kirkkaana mieleen meidän kolmannesta bloggaaja workshopista, joka pidettiin viime keskiviikkona meidän ja vakiopaikaksi tulleessa CityPiessa. Tällä kertaa meillä oli uusina osallistujina Visual PR:n Oleg ja Maiju, sekä Linda! Varsinkin Olegilla on huikea tausta muodin ja bloggaamisen parissa ulkomailta kaikenlaisten someprojektien ja työjuttujen kautta. Ensin pohdittiin miksi verkostoituminen ylipäätään on tärkeää ja sen jälkeen Oleg myös jakoi omat parhaat vinkkinsä verkostoitumiseen. Lopuksi saimme myös puhua Olegin ystävän ja Itävallan suosituimman bloggaajan Ilja Jayn kanssa facetimen välityksellä. Ja vaikka kaikki onkin vasta suunnittelu vaiheessa, niin voi hyvinkin olla että näiden verkostoitumisten kautta päästään blogimatkalle Itävaltaan muotinäytöksen merkeissä, we'll see! Alla muutama workshopissa jaettu vinkki, ota ne talteen, verkostoidu, vaikuta ja menesty!
Go fast alone, go far together!

Verkostoidu citypie

Miksi ylipäätään verkostoitua?
Tällä alalla (ja itseasiassa ihan ylipäätään elämässä) verkostoituminen on kaikki kaikessa. Kun oma henkilöbrändi on se, mitä yrität tuoda esille, on äärettömän tärkeää saada paljon kontakteja, sosiaalisessa alalla kun ollaan. Suomessa varsinkin piirit ovat todella pienet, joten verkostoituminen yhden jos toisen kanssa voi avata teitä mitä ihmeellisimpiin asioihin. Kuten ystäväni Camilla sanoi omassa postauksessaan: "Nykypäivänä kukaan ei tule hakemaan sinua kotioveltasi ja taluttamaan kädestä pitäen tilaisuuksiin." Ja miten kukaan voisi koskaan kuulla sinusta ellet itse avaa suutasi? Sosiaalisessa mediassa saa ja pitää olla shameless! Lisäksi koskaan ei voi olla haitaksi omata kunnollinen tukiverkosto, siellä voit jakaa tietojasi ja saada myös itse apua omiin ongelmiisi. Tällä alalla ei koskaan ole haitaksi auttaa toisia ja kertoa vinkkejään, toisen menestyminen ei millään tavalla ole sinulta itseltäsi pois! Verkostoitumisen kautta olen löytänyt myös uskomattoman ihania ja inspiroivia uusia ystäviä. Go fast alone, go far together!

Verkostoidu citypie

Vinkkejä verkostoitumiseen!

1. Ole itse aktiivinen
Ota yhteyttä kiinnostavaan tyyppiin Instassa kuvaustreffien merkeissä, laita viestiä tapahtumiin minne olisit kiinnostunut tulemaan ja meilaa yrityksille joiden kanssa haluaisit työskennellä. Sosiaalinen media on nykyään niin valtava, että vaikka tuottaisit kuinka hyvää sisältöä, on sinut silti melko hankala löytää, varsinkaan jos et itse koskaan ota yhteyttä. Yllättävän moni brändi lähtee yhteistyöhön, kunhan he vain ensin kuulevat sinusta ja pääsevät tutustumaan!

2. Hymyile ja keskustele
Kun saat tilaisuuden päästä esimerkiksi johonkin tapahtumaan, hymyile paljon! Iloiseen ja positiiviseen ihmiseen on paljon mukavampi mennä tutustumaan ja hymy myös vetää muita ihmisiä puoleensa. Lisäksi meidän suomalaisten olisi hyvä harjoittaa small talk -taitojamme. Tuskin jäät kenenkään kollegan tai brändin edustajan mieleen, jos olet koko ajan vain hiljaa. Perinteiset puheet säästä voivat eskaloitua vaikka millä tavalla eteenpäin!

3. Panosta pukeutumiseen
Tämä voi tuntua yksinkertaiselta, mutta ulkoisella olemuksella on valitettavan suuri osa ensivaikutelman luomisessa. Pukeudu tapahtumiin pukukoodin mukaisesti ja muutenkin edustavasti. Omalla tyylillään voi myös jäädä muiden mieleen paremmin tai se voi toimia jopa sen kankean small talkin aloituksena!
citypie-5

4. Mene tapahtumiin myös yksin ja verkostoidu
Aluksi voi jännittää mennä tilaisuuksiin ilman tuttua, mutta silloin myös tulee helpommin mentyä tutustumaan muihin! Vaikka rohkeita mimmejä kaikki varmasti ollaan, on liian helppoa jäädä hengailemaan vain sen oman tutun kanssa, vaikka huone olisi täynnä uusia mahtavia tyyppejä!

5. Be Shameless!
Sosiaalisessa mediassa ja varsinkin työkseen sitä tekevillä täytyy riittää rohkeutta promota itseään. Olet edustamassa brändiä nimeltä SINÄ, joten kerro rohkeasti kuka olet, mitä teet ja miksi juuri sinuun kannattaa tutustua!
Verkostoidu citypie

Likes

Comments

Instagram@roosamononen