Moi! Aika on mennyt todella nopeesti. Mulla on virallista vaihto-vuotta enää reilu 80 päivää jäljellä joka tuntuu ihan oudolta koska vastahan mä tänne tulin. 9. marraskuuta lennän Queenstowniin ja saman päivänä myös mun vanhemmat saapuvat sinne. Lähden siis matkustelemaan kuukaudeksi mun vanhempien kanssa. Suunnitelmissa olisi siis ensin tsekata etelä-saarta, sitten pohjois-saari. 30.11 meillä on lennot Australiaan Sydneyyn jossa vietetään seuraavat viisi päivää. Seuvaana kohteena on Singapore ja sitten lennetäänkin jo kotiin!

Talvi on ollut huomattavasti lämpimämpi kuin yleensä. Alin lämpötila päivällä on ollut varmaan noin 10 astetta. Sisällä on usein todella kylmä koska talot ei ole niin tiiviitä. Siksi meillä onkin ollut lähes koko talven aina lämmittimet päällä mutta joskus on silti todella kylmä varsinkin öisin. Meillä on koko talven ajan ollu joka sunnuntai erilaisia ratsastuskisoja; kouluratsastus, show jumping ja show hunter. Oon osallistunut show hunter kisoihin ja sain eri luokista 2. ja 4. palkinnon! Viime kisoissa hyppäsin siis luokat 70cm, 80cm ja 90cm (este korkeus siis). Tässä muutama kuva niistä.


Käytiin myös etelä-saarella Dunedinissa mun host perheen kanssa, tässä linkki videoon:

Täytyy kyllä myöntää että välillä on tosi turhauttavaa olla vaihtarina koska kaipaan omia kavereita ja varsinki koulua ja sitä että koulu sijaitsee keskustassa (ja ylipäätään edes kaupungissa)! Ja sitä vapautta mitä julkinen liikenne tuo. Täällä ei tosiaan mitään julkisia ole joten minnekkään ei pääse ellei omista autoa. En muista koska viimeks olisin ollut shoppailemassa, varmaan kesäkuussa kun käytiin host siskojen kanssa Aucklandissa mikä oli tosi kiva! Että välillä vähän turhauttaa kun mun elämä on vaan koulun ja kodin välillä. Ja vaikka mulla on täälläkin kavereita niin on se silti ihan eri kun kaverit Suomesssa joista on ajan mittaan tullu todella läheisiä. Ja kaipaan Puolalan lukiota niin paljon koska se kouluhenki siellä on vaan niin paras ja sinne on aina kiva mennä. Toisaalta koitan nyt nauttia ihan täysillä tästä ajasta mitä mulla vielä on jäljellä jota ei todellakaan ole enää paljon (2,5kk).

Mutta täytyy kyllä myöntää että yks varma asia mitä tuun kaipaamaan on Tully, joka on siis mulla ylläpidossa täällä eli käytännössä ihan mun oma muttei virallisesti. Ratsastan jos en nyt ihan joka päivä mutta ainakin viisi kertaa viikossa. Ja oon huomannu että oon kehittynyt todella paljon ja samoin on Tully. Parhautta on laukata pitkin valkosta hiekka rantaa Tullyn kanssa, sillon tuntuu että niin sanotusti elää!

Tässä kuvia ja niistä siis pieni "tarina":

1. Moni on kysyny multa kuvaa koulupuvusta ja sain vihdoin aikaseksi ottaa kuvan! 2. Kävin just kampaajalla leikkaamassa mun hiukset taas ihan vaan hetken mielijohteesta ja tykkään kyllä vaikka ite sanonkin! Ja kävin ihan siinä Ruakakan keskustassa sellasessa tosi pienessä paikassa ja makso oikeesti vaan 30 dollaria joka on 19€!! 3. Meillä oli elokuun alussa ball eli tanssiaiset. Se oli vähän niinkun ala-asteen disco mutta ihmiset oli pukeutunut hienosti ja käynyt kampaajalla ja meikkaajalla yms ja siihen kuului myös paritanssia. 4. Otin ton kuvan tänään aamulla kun kävelin kouluun ja toi rakennus on siis mun kouluni. 5. Taas yks kissa kuva... 6. Tossa siis vaan sisäänkäynti tähän paikkaan missä asun. Asutaan aikaa sellasessa "raffissa" paikassa niin on ihan hyvä että on toi portti jonka saa auki vaan koodilla tai sitten soittamalla portin kautta mun host äidille joka sitten puhelimensa kautta pystyy avaamaan portin.

​Tässä vielä kuva jonka otin äsken kun kävin ruokkimassa hevoset. Auringonlaskut on parhautta! 

​Eipä tässä varmaan muuta, aika menee todella nopeesti ja tähän asti vuoteen on mahtunut paljon ihania ja ei niin ihania hetkiä mutta se kuuluu elämään! 

Cheers, Helena! 

Siirrä blogisi Nouwiin - nyt voit tuoda vanhat blogisi - napsauta tästä!

Likes

Comments

Moikka! En oo pitkään aikaan kirjotellut mutta ei oo ollut mitään ihmeellistä kerrottavaa. Nyt kun oon tässä hiukan reilut 4kk ollut vaihtarina ja monet lähtee nyt kesällä vaihtoon, niin ajattelin että voisin kertoa jotain vinkkejä tuleville vaihtareille, koska ite luin sellasia enne lähtöä ja niistä oli paljon hyötyä!

Ennen vaihtoa:

1. Älä stressata tuliaisista. Moni miettii todella tarkkaan mitä ostaa tuliaisiksi hostperheelle ja taisin tehdä niin itekkin. Kaikkein paras tuliainen mun mielestä on esimerkiksi karkit. Niinkun kiwit täällä sanoo:"Jos haluat ystäviä, tarjoa heille ruokaa." Ja jos tiedät jotain perheen kiinnostuksen kohteita, niin kannattaa keksiä jotain niihin sopivaa tuliaista. Esimerkiksi kun mun hostisä harrastaa metsästystä, niin ostin sellaisen Pentikin hopeisen porokynttelikön ja musta ainakin tuntuu että he on pitänyt siitä tosi paljon koska se seisoo aina keittiön pöydällä.

2. Älä pakkaa liikaa. Otin ite mukaan kaksi isoa matkalaukkua, ja jouduin sitten toisesta maksamaan 600€ koska Quantasin lentoyhtiö velottaa ylimääräset matkatavarat kiloissa. Ja talvitakki oli todellakin liikaa tänne koska talvi on niinkun lämmin syksy.

3. Älä luo kuvitelmaa päässäsi millainen vuotesi tulee olemaan. Ei kannata luoda ennakkoluuloja hostperheestäsi, koulustasi tai koko vuodestasi, sillä mikään ei kuitenkaan mene niin kuin kuvittelet. Pahimmassa tapauksessa vaan petyt suuresti jos kaikki ei olekkaan niin hienoa ja upeaa mitä kuvittelit sen olevan.

Vaihdossa:

1. Tutustu kulttuuriin rauhassa. Ei kannata kuvitella kulttuurin olevan sitä miltä se vaikuttaa ensimmäisten viikkojen jälkeen. Opit siitä myöhemmin niin paljon joten älä pysy ns. boxin sisällä kuvitellen että tälläinen tämä kulttuuri siis on. Ole avoin näkemään kulttuurista monia puolia, niin hyviä kuin huonojakin. 

2. Hyväksy kulttuurishokki. Kulttuurishokkia voi olla vaikee tunnistaa. Esimerkiksi mun kohdalla kulttuurishokki ilmeni lähinnä niin että kaikki ärsytti ja varsinkin koulu, koska koulusysteemi täällä on vaan niin erillainen ja tuntu niin ärsyttävältä (välillä edelleen) kun tuntuu että olis palannut takaisin yläasteelle. Samoin tuntuu että ihmiset on henkisesti yläastetasolla. Perheen tavoissa ei oikeastaan ollut mitään erillaista, paitsi että ruoka tarjoillaan valmiina lautaselle kun on ruoka-aika. Oon kuullut että tätä tehdään lähes kaikissa kiwi-perheissä ja myös Australiassa. Mulla siis kulttuurishokin aikana kaikki ärsytti ja toivoin niin paljon että olisin saanut tungettua ihmisille järkeä päähän, mutta lopulta tajusin että asiat toimii tässä maassa tällä tavalla, ne on aina toiminutkin ja tulee aina toimimaan. Minä en niitä asioita voi muuttaa eikän mun kuulukkaan. Täytyy tajuta että pitää itse muuttua (Just suck it up). Nykyään en enää välitä ja ajattelen varsinkin koulun suhteen että onneksi tää ei oo mun oikea koulu, ja että onneksi Suomessa on niin paljon parempi koulusysteemi ja opin sen mukaan asioita. Välillä harmittaa kiwien puolesta koska heillä ei oo samanlaisia mahdollisuuksia kuin meillä Suomessa.

3. Hyväksy muiden arvot. Sun ympärillä olevien ihmisten arvot saattaa olla ihan eri kuin sulla. Eli siis he arvostaa, jotain ihan muuta kuin sinä itse, ja saattaa halveksua sitä mitä sä pidät arvokkaana. Kannattaa vaan itse olla avoin muille ajattelutavoille eikä ottaa sitä itteensä jos sun arvoja ei ymmärretä.

4. Älä puhu liikaa omasta maastasi. Kannattaa kertoa omasta maastasi vain jos joku kysyy jotain, koska ketään (yleistän) ei oikeasti kiinnosta sun kulttuurisi tai tavat miten Suomessa toimitaan. Ja siihen kannattaa tottua että ihmiset eivät halua tietää maastasi ellei he sitten itse kysy. Mutta onhan se totta että jos tapaat erimaalaisen ihmisen Suomessa, kysyt häneltä pari kysymystä mutta sinulla ei riitä kiinnostusta kuulla koko maan historiaa tai kulttuuria.

5. Muista että vaihtovuotesi ei ole hukkaan heitettyä aikaa. Välillä saattaa tuntua että sillä aikaa kun teet koulussa jotain täysin turhaa joka ei merkkaa Suomessa mitään, että hukkaat aikaasi ja voisit olla etenemässä koulutuksessasi kotona. Todellisuudessa opit itsestäsi, muista kulttuureista ja saat uusia ajattelutapoja joita et voisi koskaan oppia ja saada ilman vaihto-vuottasi. Plus että kielitaitosi on varmasti ainakin 10 kertaa vahvempi kun palaat kotiin joka on todella iso plussa! Ja muista että vuosi (10kk) on kuitenkin todella lyhyt aika! :)


Likes

Comments

Moikka!

Tulin just kotiin etelä saaren matkalta joka kesti 11 päivää. Matkan järjestäjä oli sellanen yhtiö kun Nzet ja se on siis erillinen yhtiö ettei mikään vaihto-oppilas järjestö. Kokonaisuudessaan matka oli tosi upea ja tutustuin uusiin ihaniin ihmisiin, mutta ensimmäiset viisi päivää olin todella korkeassa kuumeessa ja kurkku niin kipeä etten voinut oikeen syödä. Menin sitten Queenstownissa terveyskeskuksen tapaiseen paikkaan ja sain antibiootti kuurin. Mulla oli siis angiina ja ei olis kyllä huonompi tuuri voinut käydä tän ajotuksen kanssa... No mutta onneksi se on nyt takanapäin!


Tässä taas video minkä tein!

Tässä siis reitti mikä tehtiin ton 11 päivän aikana. Lähdettiin Christchurchista ja palattiin viimeisenä päivänä takaisin sinne. Yövyttiin jokaisessa paikassa yksi yö paitsi Queenstownissa ja Motuekassa kaksi yötä. Oli tavallaan ärsyttävää vaihtaa joka päivä paikkaa missä yövytään ja pakata joka päivä kamat ja raahata ne bussiin.

Tässä kuvia Tekapo järveltä joka oli upea! Otin myös pari yökuvaa pitkällä valotusajalla jolloin saa tähdet näkyviin. Tähtitaivas oli uskomattoman kaunis!

Noissa yökuvissa näyttää että olis aika valoisaa mutta oikeesti oli ihan pilkko pimeää ettei oikeesti edes nähnyt muuta kun vaan tähdet.

Vaikka tossa kartassa lukee että seuraava paikka olisi Milford Sound, niin mentiin kuitenkin Doubtful Soundiin joka on samassa kansallispuistossa ja aika saman näköinen paikka kuin Milford Sound mitä ainakin oon kuvista nähnyt. Ajettiin siis ensin sellaisella moottoriveneellä järven poikki paikkaan mistä lähti bussi seuraavaan paikkaan josta lähti sellanen purjevene alus jossa oltiin siis yötäkin. Se vene meni siis Doubtful Soundissa. Näkymät siellä oli ihan uskomattoman kauniita, tavallaan pelottavaakin koska se oli niin luonnonkeskellä eikä paikanpäälle päässyt mitenkään muuten kuin ensin ylittämällä se järvi ja sitten ajamalla vielä 20km Doubtful Soundiin. Nähtiin Doubtful Soundissa hylkeitä ja jopa kaksi pingviiniä!

Mentiin veneellä yhden vesiputouksen alle ja kaikki hakivat lasit ja keräsivät vettä laseihin. Vesi siellä on niin puhdasta että sitä voi juoda. Myös järven vettä olisi voinut ihan hyvin juoda koska se on niin puhdasta.

Seuraavaksi mentiin Queenstowniin joka oli niin upea! Queenstownissa jokainen sai itse valita mitä aktiviteetteja halusi tehdä. Mä päätin mennä ratsastamaan ja se oli niin upeaa! Maisemat oli ihan uskomattoman kauniit. Siinä alueella missä ratsastettiin oltiin kuvattu monia elokuvia ja esimerkiksi Taylor Swiftin musiikkivideota. Takana oli vuoret mitkä näkyvät Taru Sormusten Herrasta elokuvassa Rautapihan takana. Ratsastus kesti kolme tuntia mutta tuntui ihan lyhyeltä ajalta. Olin itse jonossa toisena ja välillä ensimmäisenä, näissä kuvissa mulla on oranssi takki. Kaverini Isidora otti nämä takaa otetut ratsastuskuvat.

Tässä muita kuvia Queenstownista

Tosi moni hyppäsi Queenstownissa maailman ensimmäisen benjihypyn (43m) tohon alla olevaan jokeen. Joen vesi oli ihan kirkkaan sinistä ja näytti upealta! Myöemmin ajettiin myöstota jokea pitkin sellasilla jet boateilla jotka menee todella kovaa ja on itseasiassa keksitty Uudessa-Seelannissa. Nähtiin myös se kohta jossa on kuvattu Taru Sormusten herrasta jossa Aragorn putoaa jokeen kun he ovat matkalla Helminsyvänteeseen.

Mentiin gondola hissillä ylös ja sieltä näki melkeen koko Queenstownin (joka ei ole kauhean iso). Talvella kuulemma vielä hienomman näköinen kun vuorilla on lunta. Toisaalta näin syksyllä oli ihana ruska joka näytti samanlaiselta kun suomessa ruska parhaimmillaan!

Löydettiin yhdestä kaupasta Marimekon servettejä ja oltiin ihan ihmeissään kahen muun suomalaisen tytön kanssa koska se oli vaan jotenkin niin erikoista!

Länsirannikolla pysähdyttiin tällästen hauskojen kivijuttujen luona ja siellä meni siis sellainen kävelyreitti näitten kivien ympärillä ja oli ihan uskomattoman hienoja!

Tässä kuvassa vasemmalta oikealle Enni suomesta, Iisdora Chilestä ja Delia Sveitsistä.

​Matkalla Kaikouraan pysähdyttiin sellaseen paikkaan missä oli siis sellanen pieni vesiputous ja puro joka johti mereen. Siinä vesiputouksen ympäristössä oli todella paljon vauva hylkeitä ja ne oli ihania ja tossa videolla näkyy niitä muutama! Niiden turkki oli kuivana tosi pehmee ja uhkarohkeana silitin niitä vaikka varoteltiin että ne saattaa purra...

Lennot takaisin ei sitten mennyt ihan niinkuin piti.. Lähdettiin Kaikourasta mun mielestä ihan liian myöhään, noin klo 8 ja ensimmäisillä lähti lennot klo 11 niinkuin mulla. No oltiin lentokentällä noin 10.40 joten ei tietenkään ehditty sitten meiän lennolle. Jouduttiin parin muun ihmisen kanssa sitten maksamaan 100 dollaria että saatiin vaihtaa lennot. Mun mielestä nzet:n olisi kuulunut maksaa se meiän puolesta koska se myöhästyminen ei ollut mitenkään meidän vika. No Sain sitten uuden lennon Aucklandiin joka lähti 12.10 mutta sitten jouduin odottamaan lentokentällä vielä 5 tuntia seuraavaa lentoa Aucklandista Whangareihin joka oli vielä myöhässä joten pääsin kotiin vasta kahdeksan maissa illalla kun alunperin mun piti olla kotona jo kahdelta. Ärsytti hiukan... No mutta ei tässä elämässä ole minnekkään kiire että eipä tuo mitään. :) Kokonaisuudessaan tosi kiva matka! 

Likes

Comments

Tässä kirjotuksessa on lähinnä kuvia viimisen kahden viikon sisältä. Pääsiäislomalla mentiin Poor Knights saarille jonne kesti purjeveneellä noin kolmetuntia. Tässä kirjotuksessa taas uus video joka on kooste tän kahden viikon aikana tapahtumista. Josh täytti 17 joten videolla näkyy miten leivottiin Kristenin kanssa kakku (joka oli hyvää mutta ei ehkä kaikkein kaunein...) Mentiin Maanantai illalla rannalle ja otettiin kuvia siellä. Täällä pääsiäisloma oli siis perjantai-tiistai. Perjantaina meen Aucklandiin AFS orientaatioleirille joka on vähän hassua koska se on tarkotettu alkuun sellaiseksi leiriksi että olis helpompi sopeutua mutta mulla se on vasta nyt vaikka oon ollut täällä jo kaksi kuukautta. Tässä kuitenkin kuvia viimisen kahden viikon ajalta... :)

Likes

Comments

Perjantaina lähdettiin Joannen, Donaldin ja Hudsonin kanssa Rotoruaan jonne kesti ajaa noin viisi tuntia. Rotorua on siis kaupunki pohjois-saaren pohjois osassa. Rotorua on kuuluisa siitä että siellä haisee, ja sen hajun kyllä haistoi heti kun tultiin kaupunkiin. Kaupungissa ja sen lähettyvillä on geotermistä toimintaa esimerkiksi geyshirejä ja kuumia lähteitä josta johtuu siis se haju. (Tässä kirjoituksessa paljon kuvia + lopussa taas uusi video...)

Perjantai 11.3.

Ajettiin Rotorua järvelle ja katseltiin vähän paikkoja. Koska saavuttiin noin ilta seitsemältä niin ei ollut enää aikaa tehdä mitään joten haettiin pizzat ja mentiin nukkumaan.

Lauantai

Mentiin Wai-o-Tapuun jossa oli geyshirejä ja erillaisia sulfaattijärviä joissa suurimmassa osassa neste oli kiehuvan kuumaa. Haju oli kamala mutta siihen kyllä tottui. Oli ihan älyttömän hieno paikka ja upea kokemus, en oo koskaan ennen nähnyt mitään vastaavaa!

Sunnuntai

Lähdettiin sellaiseen eläinpuiston tapaseen paikkaan missä oli siis lintuja enimmäkseen mutta ne sai liikkua käytännössä vapaasti. Nähtiin myös neljä kiwiä joka oli hienoa koska niitä on tosi vaikeaa nähdä päivällä kun ne on nukkumassa.

Iltapäivällä mentiin gondoli hissillä korkealle ison kukkulan päälle mistä näkyi koko Rotorua ja Rotoruan järvi. Nähtiin myös ensimmäistä kertaa Liisan kanssa joka on myös vaihto-oppilaana Uudessa-Seelannissa mutta asuu Rotoruassa. Tullaan molemmat Turusta mutta tavataan ensimmäistä kertaa täällä. Mentiin Liisan ja Joannen kanssa sellaseen isoon keinuun joka pudotetaan tosi korkealta ja vauhtia kertyy noin 150 km/h. Se oli upee kokemus koska samalla näki kaupungin todella hienosti.

Ajettiin sellasilla autontapaisilla koko mäki alas viisi kertaa ja aina jokaisen laskun jälkeen tultiin lasketteluhissillä takaisin ylös. Oli ihan älyttömän hauskaa ja olisin ottanut goprolla videota mutta mulla ei ollut oikeanlaista kiinnitysvälinettä mukana.

Maanantai

Takaisintulomatkalla pysähdyttiin Matamataan jossa sijaitsee Hobbiton! Paikka jossa on siis kuvattu Taru Sormusten Herrasta ja Hobitti elokuvien Hobittila kohtaukset. Se oli sellanen paikka mihin oon halunnut mennä jo niin pitkään ja oli kyllä odottamisen arvoinen kokemus! Meillä oli opas joka kertoi kaikkia mielenkiintoisia juttuja miten elokuvia tehtiin ja miten paikka saatiin näyttämään siltä miltä se nyt näyttää.

Oli ihana kiertää koko Hobittilaa koska tuntui ihan siltä kuin olisi astunut elokuvaan. Ainoa ärsyttävä asia oli Aasialaiset turistit jotka tukki teitä ottamalla kuvia jokaisesta pienestä kivestäkin joka eteen tuli... Mutta ihana päivä kokonaisuudessaan. Alhaalla vielä video jonka tein tästä viikonlopusta!

Likes

Comments

Taas viikko mennyt ja aika kuluu tosi nopeesti. Kerron taas viikonlopun tapahtumista koska viikonloppusin tapahtuu aina kaikkea, toisin kun viikolla ollaan vaan ihan täällä kotona. Perjantaina pestiin Ruby lauantain kisoja varten. Tehtiin letit harjaan, maalasin Rubyn sukat (valkoiset osat jaloissa) valkoisella maalin tapaisella aineella joka teki niistä ihan supervalkoiset! Pesin satulan, suitset ja saappaat satulasaippualla ja katottiin mulle kisa asu valmiiksi ja pakattiin kaikki hevosautoon. Lauantaina herättiin tosi aikasin, laitettiin Ruby hevosautoon ja lähdettiin ajamaan kohti kisoja. Kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, Ruby sai jonkin näköisen paniikkikohtauksen matkalla ja alkoi siis potkimaan ja oli ihan sekaisin. Onneksi ei oltu ehditty ajaa kauas joten käännyttiin takaisin. Ruby sai ison haavan lautaseen ja takajalka oli ihan turvonnut. Ei siis voitu lähteä kisoihin eikä Rubya voi nyt jatkossakaan ottaa kisoihin koska hevonen voi satuttaa itsensä todella pahasti tollaisessa tilanteessa. Oli aika iso pettymys mulle koska odotin kisoja tosi paljon. Päätettiin sitten mennä kiwimuseoon Whangrareihin mutta ei nähny kiwejä mutta päivä oli silti ihan kiva.

Sunnuntaina heräsin taas aikaisin koska lähdettiin Joshin, Kristenin ja Kristenin vanhempien kanssa Goat Islandille. Ajomatka kesti noin 1,5h ja matkalla pysähdyttiin Etelä-Afrikkalaiseen kauppaan ja ostettiin Etelä-Afrikkalaisia tuotteita (lähinnä karkkeja). Kristen on kotoisin Etelä-Afrikasta joten hän oli todella innoissaan kun sai ostaa kaikkia tuttuja karkkeja yms.

Ajettiin Goat Islandin vastapäätä olevalle rannalle koska itse saarelle ei pääse autolla ja saari on muutenkin todella pieni. Välimatka rannan ja saaren välillä on niin pieni että sen voi helposti uida. Ihmiset menevät Goat Islandille snorkaalaamaan ja siksi mekin siis mentiin sinne. Oli upeeta snorklata kirkkaassa vedessä jossa oli kaiken näköisiä kaloja. Sanoin on tosi vaikea kuvailla kuinka hienoa oli snorklata joten tein taas videon (alhaalla).

Tämän viikon viikonloppuna mennään hostisän, -äidin ja Hudsonin kanssa Rotoruaan. Rotorua on todella suosittu matkailukohde koska sen läheisyydessä on geysereitä ja geotermistä toimintaa. Lähdetään perjantaina ja tullaan sunnuntaina takaisin joten saan perjantain vapaaksi koulusta. Mennään myös todennäköisesti Matamataan jossa sijaitsee Hobbitton. Paljon odotettavaa taas tältä viikonlopulta! Ps. videon laatu kannattaa vaihtaa 720p60 HD

Likes

Comments

Kuukausi Uudessa-Seelannissa ja täytyy kyllä sanoa että on tää on ollut upein kuukausi mun elämässä! Oon oppinut niin paljon kaikkia uusia sanoja, nähnyt paikkoja ja tavannu ihania ihmisiä. En oo ainakaan vielä kokenut minkäänlaista kulttuurishokkia. Kulttuurishokissa henkilöä alkaa ärsyttää kohdemaan tavat ja ihmiset johtuen kulttuuri- ja kielieroista. Oon kokenut tosi helpoksi sopeutua Uuteen-Seelantiin. Koulu on ainoa asia mikä ärsytti pari viikkoa sitten kun ei tehty yhtään mitään. Mutta mun kohdemaan valinta meni kyllä ihan nappiin. En haluisi olla missään muualla.

Moni on kysynyt multa että onko mulla jo koti-ikävä ja arvellut että kaipaan varmaan perhettä jne. Täytyy kyllä rehellisesti sanoa ettei ole ollut yhtään koti-ikävääkään. Eikä oo kyllä tullut perhettäkään ikävä. Paria kaveria kylläkin mutta se on pientä.

Ennen lähtöä kuvittelin että kulttuuri eroaisi todella paljon. Yllätyin siitä miten samankaltaista ja yhtä normaalia elämä voi olla kirjaimellisesti toisella puolella maapalloa. Ainoita huomattavia eroja on kieli, vasemmanpuoleinen liikenne ja se että ihmiset ovat täällä paljon rennompia ja avoimempia. Avoimuuden huomaa ihan arkisissa asioissa, kuten kaupan kassalla. Suomessa sanot myyjälle "moi", hän kertoo sinulle hinnan, maksat ja sanot "moikka" tms. Täällä on ihan normaalia ruveta juttelemaan tuntemattomien ihmisten kanssa ja aluksi luulinkin että hostäitini tuntee kaikki ihmiset esimerkiksi kaupassa. Ostettiin juomia bbq:ta varten ja myyjä alkoi juttelemaan että onko meillä isot juhlat yms ja tuntui ihan siltä kuin hän olisi ollut hyväkin tuttu.

Sunnuntaina mentiin yhden AFS-perheen luokse syömään ja sinne tuli mun lisäksi kaksi AFS vaihto-oppilasta ja heidän hostperheet. Toinen oli Panamasta ja toinen Argentinasta. Arvatenkin he puhuivat keskenään espanjaa. Heidän englanti oli todella heikkoa joten mun piti puhua todella hitaasti ja käyttää yksinkertaisia sanoja jotta he ymmärtäisi. Ilta oli tosi mukava!

Lauantain vietin Kristenin ja Joshin kanssa rannalla ja viereisessä metsässä josta tein videonkin (alapuolella). Tän viikon lauantaina meen itse ratsastuskisoihin Rubyn kanssa ja odotan niitä todella paljon! Ennen kisoja Ruby täytyy pestä pariin kertaan, trimmata häntä ja muuta hauskaa. Pelkään vähän että päivä tulee olemaan todella kuuma, koska kisoissa täytyy käyttää takkia. En oo vielä päättänyt mihin luokkiin osallistun mutta ainakin koulu- ja esteratsastus. Olis tosi ihanaa voittaa edes yks ribbon!

Likes

Comments

Vaihdoin blogin osoitteen tänne koska kyllästyin vanhaan. Sain siirrettyä tekstit mutta päivämäärät viikon liian aikaisessa. Tässä tälläinen aika pikaisesti koottu video mun ensimmäisistä viikoista täällä. :)


Likes

Comments

Viime viikonloppu meni aika samalla kaavalla kuin edellinenkin. Perjantaina ajettiin Dargavilleen koska kisat oli siellä. Lauantai meni kokonaan kisoissa. On ihana kun saan istua tuomareiden katoksessa, koska se on keskellä kenttää ja sieltä näkee kaiken. Kisoissa meni taas noin kahdeksan tuntia, ja oli kuuma! Kuvia en valitettavasti jaksanut ottaa mutta aika samanlaista kun edellisviikonloppunakin.

Sunnuntaina lähdettiin taas ajelemaan hostisän kanssa. Hudson ja hostsisko tulivat mukaan. Ajettiin pohjoiseen Waipoua metsään jossa oli älyttömän iso puu, joka oli yli 2000 vuotta vanha. Metsä oli ihan älyttömän iso ja koko kasvusto oli Uuden-Seelannin alkupeläiskasvustoa (Native bush).



Jatkettiin matkaa kohti rantaa ja pysähdyttiin pari kertaa ottamaan kuvia. Lähellä rantaa oli erillaisia kävelyreittejä joissa kerrottiin kuinka pitkä matka on ja kauanko sen käveleminen kestää. Päätettiin käydä viereisellä rannalla. Ei haluttu mennä polkua pitkin joten kiivettiin sellasen ison hiekkakivikallion päälle ja tultiin tosi jyrkkä rinnettä alas ihanalle hiekkarannalle. Tämäkin ranta oli täysin autio, lukuunottamatta yhtä surffaajaa.



Hiekkakivikallio

Mietittiin miten päästään turvallisesti alas




Rannalta löytyi rapu




Tän pienen turistikierroksen jälkeen ajettiin alas rantaan ja käytiin syömässä fish 'n' chips. Oli tosi ihana sunnuntaipäivä! 

Koulun suhteen oon tehnyt vähän muutoksia. Vaihdoin musiikin food technologyyn. Ei siksi, ettenkö tykkäis musiikista, mutta oon varmaan tottunut niin hyvään musiikinopetukseen lukiossa että sellanen perus musiikinopetus tuntuu todella tylsältä. 
Holticulturen vaihdoin matikkaan, koska käytännössä holticulturen tunneilla istutaan ja kuunellaan musiikkia. Olin tosi innoissani kun sain ottaa matikan, kunnes menin tunnille ja käsiteltiin todella yksinkertasta geometriaa, jota on käyty jo joskus ylä-asteella. Mutta matikantunneilla sentään tehdään jotain! 

Koulu on ihan kivaa varsinki nyt kun on ihania kavereita. Mutta erillaista se on. Uudessa-Seelannissa koulu on todella laid-back. Esimerkiksi kirjoja ei käytetä, ja se on ollut aika shokki mulle, enkä oikeen vieläkään ymmärrä miten voi oppia mitään ilman kirjoja. Välillä tuntuu tosi turhauttavalta istua koulussa kun ei oikeastaan tehdä mitään, ja välillä toivookin että kumpa sais taas oikeita koulu- ja kotitehtäviä! 

Englannin puhumisesta on tullut paljon helpompaa eikä tarvii oikeestaan miettiä etukäteen mitä aikoo sanoa. Mua on luultu täällä amerikkalaiseksi, kanadalaiseksi ja jopa irlantilaiseksi, en tiedä miten...
Kaikkein ihanin tunne tuli siitä kun kaverini Kristen sanoi tänään koulussa että mun aksentti alkaa jo kuulostaa ihan kiwiltä... :)





Likes

Comments


Viime viikonloppu oli siis pitkä viikonloppu (maanantai vapaa) koska lauantaina 6. helmikuuta oli Uuden-Seelannin itsenäisyyspäivä (Waitangi). Waitangi ei kirjaimellisesti ole itsenäisyyspäivä, mutta silloin juhlitaan, kun maorit ja englantilaiset tekivät jonkun näköisen sopimuksen.

Lauantai


Koko päivä meni ratsastuskisoissa jotka järjestettiin Paparoassa. Paikka oli täynnä asuntovaunuilta näyttäviä autoja joilla siis kuljetetaan hevoset. Kisoissa hevoset oli jaoteltu poneihin ja hevosiin niin kuin yleensäkin kisoissa tehdään. Kisat alkoivat aamulla yhdeksältä ja lähdettiin kotiin viiden maissa. Hostäitini oli kisoissa tuomarina joten päästiin lähtemään kotiin vasta kun kaikki luokat ja hevoset oli arvosteltu ja palkittu. Päivä oli todella kuuma, ja arvatenkin paloin taas...
Suurin osa kisaajista oli lapsia tai alle 17-vuotiaita koska ponia saa ratsastaa vain alle 17-vuotias.

Kisojen yhteydessä oli myös muita kilpailuja. Ihmiset kilpailivat esimerkiksi kenen kukka on kaunein, kenen vihannekset ovat suurimmat ja kenen hillot ovat parhaan makuisia. Yhdessä rakennuksessa oli suuri sali joka oli täynnä näitä kilpailuja. Tuomarit arvostelevat kaiken ja tuotteen kohdalle laitetaan joko ensimmäinen, toinen tai kolmas palkintolappu missä siis lukee first, second tai third prize.




Luokan voittaja ja tuomarit (vasemman puoleisin hostäitini)





Sunnuntai

Hostäitini jatkoi kisojen tuomarointia. Päätettiin hostisän ja Hudsonin kanssa lähteä hostäitini siskon luokse, joka asuu noin tunnin ajomatkan päässä. Heidän koti sijaitsi kukkulan päällä josta oli upeat näköalat! Hostäitini siskon mies (veljen kaiman siskon isän poika...) oli paikalla ja lähdimme ocean beachille joka oli ihan lähellä. Käveltiin tuulisella rannalla joka oli täysin autio lukuunottamatta yhtä surfaajaa. Koko matkaan meni noin viisi tuntia mutta oli hauskaa ja upeat maisemat! 






Maanantai

Kävin aamulla ratsastamassa Rubylla viereisellä pellolla ennen kuin lähdettiin Dargavilleen. Dargavillessa on tämän viikonlopun kisat, joten mentiin sinne laittamaan paikkoja kuntoon. Tehtiin esteradat valmiiksi ja kannettiin varmaan 50 todella painavaa estettä. Esteiden kantaminen oli fyysisesti todella rankkaa eikä 26 asteen lämpötila ja auringonpolte tehnyt siitä yhtään helpompaa. Koko hommaan meni noin neljä tuntia ja ollaan torstaina menossa jatkamaan.


Tää tiistai päivä on ollu aika rento. Menin koulun jälkeen kaverini Tenikan kanssa rannalle ja illalla hostsiskoni Dana tuli käymään ja mentiin yhdessä ratsastamaan. Kyllä tätä kesää vielä hetken jaksaa... :) 

Likes

Comments