Hallo!

Nyt on seikkailu virallisesti alkanut ja en vois kyllä onnellisempi sekä kiitollisempi olla! <3 Hyvästien jättäminen oli vaikeaa, mutta tieto siitä, että tuun kuitenkin vielä takaisin helpotti tilannetta. Haikeus jatkui vielä lentokoneeseenkin asti, sillä Selina oli vielä kirjoittanut kirjeenkin nousua varten ja itkeminen alkoi uudestaan. :-D

Pikku hiljaa jännitys kuitenkin alkoi ja syrjäytti surun. Huh! Vitsi, että tuntui vatsassa asti, kun mietti, että kohta näkisi tulevan perheen, jossa asuisin yli 5kk. Matkalaukkujen hakemisessa toivoin, että niiden tulossa menisi kauan (:-D), jotta saisin vähän vielä aikaa valmistella itseä (..lisätä jännitystä?) tapaamiseen. No, laukut tulivatkin sitten heti, hah.

Käytävässä, jota pitkin pääsi pois lentokentältä oli monia kulmia, joita ennen aina jännitin, että joko nyt näkisin perheen, mutta joka kerta käytävä vain jatkui eteenpäin. Lopulta käytävä kuitenkin leveni ja näin kaikki ihmiset odottamassa saapuvia matkustajia. Yritin tietenkin heti paikantaa perhettä ja lopulta silmään osuivat mun ihanat host-siskot kyltin kanssa. Kaikki olivat ihan super innoissaan ja host-äiti, jopa itki. :-DD<3

Eniten tapaamisessa olin jännittänyt sitä, että millä kielellä kommunikointi tapahtuisi ja miten paljon saksaa kykenisin edes käyttämään. No, ei siinä paljon tarvinnut itse sitä jäädä miettimään, sillä perheessä vain isä osaa hyvin englantia (vanhempi siskoista, Fabienne, puhuu myös jonkun verran), joten kaikki kommunikointi käydään käytännössä saksaksi. Tosi hyvä omasta mielestäni, sillä ei sitä kieltä muuten opi ja kuitenkin seitsemän vuotta oon jo saksaa koulussa kerennyt opiskelemaan.

Siinä on myös kuitenkin kääntöpuolensa, sillä monia tilanteita on, missä en kykene aina osallistumaan keskusteluun niin aktiivisesti kuin haluaisin vaan vastaukset jäävät paljon suppeammiksi. Ymmärtämisessä naureskelen myös vähän itsekseni, kun välillä menee puheesta niin paljon ohi. Varsinkin pienempi sisko, Caroline, puhuu aina niin innoissaan, joten välillä saattaa olla vähän vaikea ymmärtää. :-D

Täällä kuitenkin kiirettä pitää ja tätäkin postausta olen joutunut useampina päivinä kirjoittamaan, kun aika ei ole riittänyt. Heti samana iltana kuin saavuin eli lauantaina, oli meillä jo kahdet eri juhlat. Aluksi kävimme yhden pojan läksiäisjuhlissa, sillä hän lähti vaihtoon Brasiliaan. Sitten lähdimme sieltä Fabiennen ja toisen vaihtarin kanssa Göllheimiin kyläjuhliin. Perjaatteessa siellä kaikki tapasi omia kavereita, oli musiikkia ja ihmiset seurustelivat toistensa kanssa. Näin siellä jo paljon ihmisiä keitä on tulossa samaan kouluun, joten se oli tosi kiva!

Sunnuntaina tutustuin vähän perheeseen paremmin. Hypittiin vaikka kuinka kauan Carolinen kanssa trampoliinilla ja näytettiin toisillemme eri temppuja (onneksi on voimistelutausta!!), tehtiin yhdessä ruokaa, mitä sitten grillattiin. Käytiin myös vielä päivällä uimassa tässä lähellä olevassa "maauimalassa" ja illalla vietettiin vielä aikaa siskojen kanssa parvekkeella! Rakastan tän talon ihan jättimäistä parveketta, jossa on ruokapöytä sekä sohva. <3

Maanantaina näin vähän tätä ympäristöä, kun lähdin host-äidin kanssa viemään pienempää siskoa päiväksi tennisleirille, sekä vanhempaa siskoa espanjan tunnille. Käytiin katsomassa viinipelto"vuorta", lähellä olevia eri kyliä sekä hoitamassa eri asioita.

Tiistaina lähdettiin käymään Mannheimissa! Otettiin mun tulevan host-perheen vaihtari mukaan ja mentiin isoon kauppakeskukseen shoppailemaan! Sovitettiin myös saksan kansallispukuja dirndl:eitä päälle. ;-DD Illalla katottiin yhdessä vielä Carolinen sängyssä jotain saksalaista leffaa, missä perhe otti heille asumaan pakolaisen, joka ei osannut ollenkaan saksaa. Tuli jotenkin tosi kotoisa olo. :-DDD Super kiva päivä!

Keskiviikkona mentiin host-äidin, Fabiennen sekä mun tulevan toisen host-perheen äidin, pikkusiskon ja heidän vaihtarin kanssa Wormsiin (ihana paikka!). Vaihdetaan siis tän kyseisen vaihtarin kanssa tammikuussa sitten perheitä, joten ollaan tosi paljon jo nyt tekemisissä toistemme kanssa, mikä on musta ihanaa! Tuntuu, kun oltas vaan kaikki yks iso perhe, hah. Mulla on käynyt ihan älyttömän upea tuuri host-perheiden kanssa, sillä kaikki ovat niin sydämellisiä ja ihania!<3

Tänään, torstaina, hoideltiin taas aamusta vähän asioita ja vietiin Caroline kaverinsa kanssa taas leirille ja Fabienne espanjan tunnille. Nyt oon virallisesti sitten kirjoilla Saksassa vuoden ajaksi. Ruoaksi tekivät host-äiti ja Fabienne saksalaisia dampfnudeleita, tykkäsin, vaikka vähän erikoisia olikin! Kirjat haettiin myös mun tulevasta koulusta ja juteltiin vielä opettajalle tuntisuunnitelmasta yms. Mun alkuperänen ranskan lukeminen vaihtuikin espanjaksi, haha. Lopuksi illalla pidettiin pieni tyttöjen ilta Fabiennen kanssa, kun laitettiin meille kasvonaamiot. ;-)

Älyttömiä tiiliskiviä nää koulukirjat täällä, huh!!

Nyt vielä lomailen tän viikon ja sitten maanantaina alkaakin jo koulu, iik! Vähän jänskättää, mutta yritän vaan ottaa rennosti ja elää täällä päivä kerrallaan. Aina täällä on kuitenkin hymy korvissa ja valmiina nauramaan, vaikka ei aina ihan tajuiskaan mille nauraa. :-DD Ihan syystäkin saa täällä myös nauraa, sillä huumorintaju osuu ihan nappiin tässä perheessä. ;-D

Bis Bald!

-E

Likes

Comments

Moikka vielä täältä Suomesta!

Nyt on viimeinen kokonainen päivä täällä käsillä ja tunteet on kyllä tosi ristiriitaiset. Samaan aikaan oon ihan super innoissani ja kiitollinen tästä mahdollisuudesta lähteä, mutta toisaalta haikeaa, sillä kaikki itselle tärkeet ihmiset jäävät tänne Suomeen. Perhettä ja parasta kaveria Selinaa lukuunottamatta oon kerennyt jo kaikki kuitenkin hyvästelemään.



Pidettiin Selinan kanssa viime perjantaina läksiäiset kavereille! Pukeuduttiin itse tulevien maidemme misseiksi (:-D) ja oltiin koristeltu tarjottavia ruokia teeman mukaan. Oltiin myös suunniteltu erilaisia leikkejä, joita me sitten "juonnettiin". ;-)


Tänään oon enää käynyt ostamassa viimesiä juttuja, viettänyt aikaa Selinan kanssa ja illalla mennään perheen kanssa syömään. Pieniä perhosia vatsassa on kyllä koko ajan, mutta itkemistä on kyllä säästelty. Varmaan lentokentällä purkaantuu koko paketti, haha.


Seuraavan kerran kirjoittelenkin jo Saksasta,

Bis bald!

-E

Likes

Comments

Hallo!

Olen Emilia, 17-vuotias tyttö Etelä-Suomesta, Tuusulasta. Elokuussa 5.8, eli 33 päivän päästä, oon lähdössä Saksaan vaihto-oppilaaksi Rotary:n kautta. Rotary eroaa siis vaihtojärjestönä aika paljon muista järjestöistä, sillä se ei tavoittele minkäänlaista voittoa toiminnallaan ja on maineeltaan tosi luotettava.

Vaihto-oppilaaksi pääseminen ei kuitenkaan ole Rotary:n kautta täysin itsestään selvää, sillä hakuprosessista valitaan haastattelun perusteella yleensä vain yksi ehdokas. Valinnan jälkeen tulee valita neljä kohdemaata, joihin sitoututuu lähtemään. Omat maavalintani olivat lopulta 1. Saksa, 2. Itävalta, 3. Sveitsi ja 4. Ranska. Vaihtovuoden aikana on myös enemmän kuin vain yksi host-perhe. Tän idean takana on se, että näkee enemmän kuin vain yhden perheen elämää vieraassa maassa, mikä tulee varmasti antamaan vielä monipuolisemman näkökulman koko kulttuuriin sekä maantapoihin.



Saksasta tuli mun ensimmäinen maavaihtoehto pitkän pohdinnan jälkeen, mutta päätöksen jälkeen oon kyllä ollu enemmän kuin tyytyväinen mun valintaan! Oon jo pienestä pitäen haaveillut muualla Euroopassa asumisesta ja nyt se on tän vaihtovuoden ansiosta mahdollista. Musta on myös niin upeaa päästä näkemään ja kokemaan toinen kulttuuri mun ikäisen tytön silmin toisessa maassa.

Huhtikuussa tuli sähköposti, jossa selvisi mun tulevan kodin sijainti. Lähden siis vähän yli kahden tuhannen asukkaan(:-D) kylään nimeltä Kerzenheim, joka sijaitsee lounais-Saksassa. Lähellä on kuitenkin toki vähän isompiakin kaupunkeja, esimerkiksi Mannheim, Worms sekä n.100km päässä Frankfurt. Sijainnista oon todella innoissani, sillä mulla oli pienenä toiveena päästä vähän eteläisempään Saksaan. :-)

Mulle tulee Saksassa olemaan kaksi eri host-perhettä ja molemmat vaikuttavat ihan tosi ihanilta sen perusteella mitä ollaan keretty juttelemaan.<3 Ensimmäisessä perheessä on äiti, isä ja kaksi tytärtä 12-vuotias ja 15-vuotias, joista vanhempi lähtee elokuun lopussa Rotary:n kautta myös vaihtoon, Ecuadoriin. Seuraavassa perheessä on myös samalla tavalla, sillä vanhin tyttö (16-vuotta) on vaihdossa. Äidin sekä isän lisäksi perheeseen kuuluu myös 4-vuotias tyttö, 8-vuotias poika sekä kissa.

Nyt vietän kuitenkin vielä mun loppukesän nauttien ihanasta Suomesta ja sit mun seikkailu toisessa maassa voi alkaa! <3

Tschüss!

-E


Likes

Comments