Eläketurvakeskus: Miehen työeläke keskimäärin 600 euroa korkeampi kuin naisen

Maanantai 29.5.2017 klo 10.55

Suomalaisilla miehillä on selkeästi paremmat eläkkeet kuin suomalaisilla naisilla.

  • Keskimääräinen eläke Suomessa oli viime vuonna 1771 euroa.
  • Miesten keskimääräinen eläke oli 2036 euroa.
  • Naisten keskimääräinen eläke oli 1520 euroa.
Työeläkemeno kasvoi 700 miljoonaa euroa eli kolme prosenttia edellisestä vuodesta.
Työeläkemeno kasvoi 700 miljoonaa euroa eli kolme prosenttia edellisestä vuodesta.

Eläketurvakeskuksen mukaan viime vuonna työeläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen eläke oli 1771 euroa kuukaudessa. Miehillä se oli 2 036 euroa, naisilla 1520 euroa kuukaudessa.

Eläketurvakeskuksen mukaan siirtyneiden keskimääräinen eläke oli selvästi suurempi kuin jo eläkkeellä olevien (1508 euroa kuukaudessa).

Työeläkkeelle siirtyneiden miesten keskimääräinen vanhuuseläke oli yli 500 euroa suurempi kuin naisilla. Ero eläkkeellä olevien miesten ja naisten välillä oli yli 600 euroa.

- Sukupuolten väliset työeläke-erot ovat suuret, mutta ne ovat kaventuneet. Kymmenen vuotta sitten vanhuuseläkkeelle siirtyneiden miesten työeläke oli keskimäärin 700 euroa suurempi kuin naisten. Eron kaventuminen johtuu naisten työurien pidentymisestä, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino.

Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen (ETK) eläkerekisteriin. Luvut eivät sisällä Kela- ja perhe-eläkkeitä.

Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden mediaanieläke oli 1634 euroa. Vanhuuseläkkeellä olevien mediaanieläke oli 1375 euroa.

26 miljardia maksuun

Eläketurvakeskuksen mukaan viime vuonna maksettiin 26 miljardia euroa työeläkkeitä. Määrä kasvoi 700 miljoonaa edellisestä vuodesta

Työeläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeelle siirtyi 57 000 ihmistä, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Miesten ja naisten eläke-ero on kaventunut, mutta edelleen suuri.

Työeläkkeitä suurin osa, 22,2 miljardia euroa, oli vanhuuseläkemenoa. Työkyvyttömyyseläkemenon osuus oli 1,9 miljardia ja perhe-eläkemenon osuus 1,7 miljardia euroa.

Työeläkemeno kasvoi 700 miljoonaa euroa eli kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Tärkeimmät syyt kasvuun olivat työeläkkeensaajien määrän lisääntyminen ja alkavien vanhuuseläkkeiden tason nousu.

Vuoden 2016 lopussa työeläkettä sai yhteensä 1457000 henkilöä, mikä oli 19 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

MIKA KOSKINEN
mika.koskinen@iltalehti.fi



http://www.iltalehti.fi/talous/201705292200169386_ta.shtml

-Aino

Bloggaa matkapuhelimesta - Nouwilla on ehkä Ruotsin paras blogi-sovellus - napsauta tästä!

Likes

Comments

Ketä haastateltu: 82-vuotiasta eläkeläistä Hilkkaa, joka ollut jo pitkään eläkkeellä. Hilkka on aikoinaan tehnyt pitkän työuran päiväkodin johtajana. Hänen mies menehtyi kaksi vuotta takaperin. Liitosta on kolme lasta ja useita lapsen lapsia. Matkustaminen on ollut aina lähellä sydäntä.

Mitä sana eläkeläinen sinulle merkitsee?
Sana eläkeläinen merkitsee minulle henkilöä, jonka työura on jo takanapäin. Syynä voi olla joko riittävän ’’kypsä ikä’’ tai sairauden/ vamman aiheuttama este työkykyyn.

Millaista oli jäädä eläkkeelle?
Eläkkeelle jääminen oli kohdallani jopa odotettua, mutta toisaalta oli haikeaa jättää pitkä työura taakse. Olimme mieheni kanssa suunnitelleet pitkää ulkomaan reissua, jonka toteutimme, kun jäin töistä pois. Eläkkeelle jääminen toi aluksi vapauden tunteen, sillä aikaisemmin tuntui, että aika ei oikein riitä kaikkeen mihin olisin halunnut.
Mieheni menehdyttyä pari vuotta takaperin, elämäni on ollut kieltämättä melko tyhjää. Välillä toivoisin, että voisin viettää päiväni töiden parissa, jotta ne menisivät nopeammin ja saisin päiviini enemmän sisältöä. Onneksi minulla on hyvä tukiverkko joka auttaa minua jaksamaan ja näkemään valon pilkahduksia arjen keskellä.

Mitä hyviä sekä huonoja puolia koet eläkeläisyydessä olevan?
Eläkeläisyydessä on molemmat puolensa. On vapaus käyttää aikansa juuri siihen mihin haluaa; mahdollisuus matkustaa enemmän ja auttaa aktiivisemmin lasten lapsien hoidossa. Eläkeläisenä ei tarvitse myöskään kantaa enää stressiä juurikaan mistään, tai näin ainakin itse koen.
Mutta nykyään koen aikani välillä pitkäksi. Lapsen lapsetkin ovat jo sen verran isoja, että eivät tarvitse koko ajan perään katsojaa. Välillä minut valtaa yksinäisyyden ja hyödyttömyyden tunne.

Likes

Comments

Hyvinvointi, mitä se oikeastaan tarkoittaa? Onko olemassa yhtä ja oikeaa määritelmää sanalle hyvinvointi? Olen sitä mieltä ei ole. Jokainen ihminen itse määrittää, mitä se tarkoittaa ja mitä asioita se sisältää. Itselleni hyvinvointi tarkoittaa, että olen terve, perhe, ystäviä, koti ja rahaa arjen menoihin. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläkeläiselle? Onko se sitä, että on joku, joka kuuntelee ja, jolle puhua. Vai onko se sitä, että saa vaan nauttia ja olla.

Suuria ikäluokkia siirtyy eläkkeelle ja nuori sukupolvi ottaa heidän paikkansa, kuinka moni eläkeläinen jää täysin ulkopuoliseksi maailman menosta? Olen työni kautta kohdannut paljon eläkkeellä olevia naisia ja miehiä, jotka ovat sitä mieltä, ettei yhteiskunta pidä huolta heistä ja heidän hyvinvoinnista tarpeeksi. On paljon eläkeläisiä, jotka ovat syrjäytyneitä, yksinäisiä, taloudellisesti vaikeuksissa sekä masennusta sairastavia.

Yksinäisyydestä kärsivät eläkeläiset eivät osaa hakeutua ihmisten ilmoille tai ottamaan yhteyttä lähipiiriin, vaan he vetäytyvät entisestään. Minusta on erittäin surullista se, että kuinka paljon meillä on yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä. Yksinäinen ihminen ei välttämättä aina tarvitse kovinkaan suurta apua rohkaistuakseen ja hakemaan itselleen ystäviä ympärille.


-Aino


Likes

Comments

​Sana eläkeiläinen on ilmaisu työelämästä pois jääneelle. Eläkeläinen sanana tuo mieleen iäkkäämmän ihmisen, koska usein eläkkeelle jäädään vanhemmalla iällä. Euroopassa eläkkeelle jäämisen ikä vaihtelee 60 - 65 vuoden välillä. Eläkkeelle voi myös jäädä silti muistakin syistä, joista yksi suurin normaalista eläkkeelle jäännistä poikkeava on terveydelliset syyt, eli sairaseläke.

​Eläke taas, on sanana tuloa, jota on kertynyt työuran aikana tai silloin, kun hän on kykenemätön ansaitsemaan elantoaan vamman tai sairauden takia. Tietynlaisia eläkkeitä voi myös saada, vaikkei olisi koskaan ollut työelämässä. Niistä on lisää blogimme osioissa Eläkkeen eri muodot, sekä Eläkkeen edut.


Lähteet

Sähköiset lähteet

Kela, 2017

http://www.kela.fi/documents/10180/0/Elakkeelle_esite_Kela.pdf/97e2d6c0-9520-41b7-99c4-87240a45b186

Turun Sanomat, 2015

Viitattu: 25.04.2017

http://hyvinvointi.ts.fi/ammattina-elakelainen/mita-tanaan-tehtaisiin/

Ollikainen, Marja-Leena

Viitattu: 25.04.2017

http://www.nordsoc.org/fi/Suomi/Elakkeet/

POHJOISMAINEN SOSIAALITURVAPORTAALI

Viitattu: 09.05.2017

Helsingin Sanomat, 2016

http://www.hs.fi/elama/art-2000002899599.html


Osa lähteistä on tekstissä tai tekstin alla.


Tervetuloa lukemaan !

Likes

Comments

Nykyään Suomessa on useita erilaisia eläkeläisille suunnattua toimintaa, joita he voivat vapaasti toteuttaa. Eläkeläis toiminnan tarkoituksena on tarjota eläkkeellä oleville henkilöille ajanvietettä, mieluisaa tekemistä yhdessä sekä heidän oikeuksien ylläpitäminen. Osa järjestöistä on maksullisia ja osa taas täysin maksuttomia. Internetistä on helposti löydettävissä erilaisia vaihtoehtoja, ja niihin pystyy tutustumaan esitteiden sekä kertomusten avulla. Kerron seuraavaksi tekstissäni hieman näistä erilaisista mahdollisuuksista, joita on olemassa.


1.) Eläkeläiset ry: on Suomen vanhin eläkeläisjärjestö, joka toimii laajasti ympäri Suomea, esimerkiksi Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla jne. Järjestön tarkoituksena on ajaa eläkeläisten oikeuksia ja järjestää erilaisia viriketoimintoja heille. Eläkeläiset ry on puolueisiin sitoutumaton. Järjestö on maksullinen, jäsenmaksuna heillä on tällä hetkellä 16€, johon sisältyy muun muassa retket, matkat sekä koulutukset.

https://elakelaiset.fi

2.) Vapaaehtoistyö: henkilön jäätyä eläkkeelle hän saattaa huomata jonkun ajan kuluttua sen, että aikaa onkin enemmän kuin aiemmin, henkilöllä on aikaa miettiä rauhassa oman elämänsä tarkoitusta ja sitä, että haluaako auttaa muita avun ja tuen tarpeessa olevia ihmisiä. Vapaaehtoistyö on loistava tapa auttaa muita ja tuntea olevansa hyödyksi muille. Vapaaehtoistyötä tehdessä auttava osapuoli saattaa itse oppia uusia asioita ja kokea uutta, ja hän voi myös luoda uusia sosiaalisia suhteita. Vapaaehtoistyöstä saa itselleen erittäin hyvän mielen, kun huomaa tehneensä niin sanotusti " päivän hyvän työn". Ilon jakaminen toisen kanssa on hyvin ainutlaatuinen ja mieluisa kokemus.

http://www.vapaaehtoiseksi.fi/seniorina-vapaaehtoiseksi/mita-tehda/

3.) Työväenopistot ja kansalaisopistot: Näiden järjestöjen tehtävänä on tarjota erilaisia kursseja sekä opetustunteja. Eläkeläinen pystyy yhdistämään kaksi asiaa yhdessä: uuden harrastuksen sekä uuden asian oppimisen. Kurssit ovat maksullia, mutta huomioitavaa on olemassa oleva eläkeläisalennus. Tälläisiä kursseja ovat esimerkiksi ATK-kurssi, älypuhelimen käytön kurssi, erilaiset kielikurssit sekä liikunnalliset kurssit. Kursseilla pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja olemaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

http://www.vakkaopisto.fi/ajankohtaista/elakelaisten-atk-kurssit-kertauskurssi-ja-alypuhelimiin-tutustuminen/

4.) Seniorimatkat: ​Tämän järjestön tarkoituksena on mahdollistaa sekä ylläpitää varttuneempien ihmisten matkustamista. Eläkkeelle jäävien henkilöiden vapaa-aika lisääntyy ja tämä mahdollistaa heille erilaisten harrastusten sekä matkojen mahdollistumisen. Seniorimatkat tekevät valmispakettimatkoja varttuneemmille ihmisille, jossa matkasta pääsee nauttimaan täysin mielen, eikä tarvitse murehtia onko hotelli liian kaukana kaikesta. Matkoja on tarjolla monipuolisesti ympäri Eurooppaa. Lisäksi eläkeläisille on luotu oma verkkosivusto, jossa on vinkkejä sekä apuja reissaajille, sivuston nimi on "Matkalla Maailmalla".

https://travelbird.fi/seniorimatkat/

http://www.matkallamaailmalla.fi/9.Seniorit.html


-Aino

Likes

Comments

Suomessa on oma eläkejärjestelmä, jonka avulla eläkkeet määräytyvät kansalaisille. Eläkkeiden tehtävän on turvata taloudellisesti vanhuksen, ikääntyneen henkilön työttömyys tilannetta sekä työkyvyttömänä olevan henkilön elämää. Maksajina eläkkeille ovat KELA ja työeläkelaitos. Eläkkeistä maksetaan veroja Suomessa.

Suomen eläkejärjestelmä koostuu kahdesta eri osa-alueesta, jotka ovat työeläke sekä kansaneläke ja takuueläke. Työeläke on omalla palkkatyöllä sekä yrittämisellä ansaittua. Työnantajalla on vastuu siitä, että hän ottaa kaikille työntekijöille eläkevakuutuksen ja näin ollen työnantaja maksaa vakuutusmaksut. Yrittäjänä toimivat henkilöt hoita itse omat vakuutusmaksunsa. Kun taas kansaneläke sekä takuueläke kuuluu eläkeläisille, jotka eivät saa työeläkettä ja heidän eläkkeen suuruus on erittäin minimaalinen.

Kansaneläkkeen täysi määrä on 628,85€/kk, mutta mikäli asut avo/avio tai rekisteröidyssä parisuhteessa määrä 557,79€. Varhennettu vanhuuseläke on pienempi, ja se pienenee 0,4% jokaiselta varhennuskuukaudelta. Takuueläkkeen summa on 760,26€/kk ja sen voi saada vain silloin, kun henkilöllä ei ole muita eläkkeitä. Siitä vähennetään kaikki muut eläketulot bruttomääränä eli veroja vähentämättä. Mikäli takuueläkkeen määrä jää pienemmäksi kuin 6,,68€/kk sitä ei makseta lainkaan.

Kansaneläke on jaotetultu eri ryhmiin. Ensimmäinen eläkkeen saaja ryhmä on työkyvyttömyyseläke, joka on tarkoitettu 16-64-vuotiaille. Toisena on vanhuuseläke pitkäaikaistyöttömille, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1958. Kolmantena on varhennettu vanhuuseläke, jota maksetaan 63-vuotta täyttäneelle ennen vuotta 1958 syntynille sekä 64-vuotiaille, jotka ovat syntyneet vuosina 1958-1961. Viimeisenä on vanhuuseläke, jota maksetaan 65-vuotta täytäneille.

Kansaneläkettä voi saada Kelasta, kun henkilö täyttää tietyt ehdot. Ehtoina ovat se, että henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvaan sekä on asunut Suomessa 3 vuotta sen jälkeen, kun on täyttänyt 16-vuotta ja muut eläkkeet ja korvaukset jäävät alle kansaneläkkeen tulorajan.

Kela maksaa myös muita erilaisia tukia eläkkeelle oleville henkilöille. Henkilön tulee täyttää Kelan järjestelmään kuuluvat ehdot, jotta henkilölle voidaan tiettyä tukea maksaa.Tälläisiä ovat esimerkiksi eläketuki ikääntyvälle pitkäaikaistyöttömälle, asumistukea sekä rintamalisä veteraaneille. Eläketukea voi saada, mikäli asut Suomessa, olet syntynyt ennen 01.09.1956 eli täyttänyt 60- vuotta ennen 01.01.2016., ollut oikeutettuna työmarkkinatukeen sekä tietyn määrän työmarkkinatukea. Eläkkeensaajan asumistukea voi hakea, mikäli asut yksin, asut puolison kanssa tai, että muutkin asunnossa asuvat saa eläkettä, joka oikeuttaa asumistukeen.Rintamalisää maksetaan henkilölle, jolla on rintamasotilastunnus, naisille myönnetty rintamapalvelustunnus, rintamatunnus, veteraanitunnus tai todistus osallistumisesta miinanraivaustehtäviin vuosina 1945-1952. Lisän suuruus on 49,56€/kk. Henkilön omat tulot sekä omaisuus eivät vaikuta rintamalisän määrään. Ritamalisä on täysin verotonta ja se maksetaan kuun 7. päivä samana päivänä kuten myös kansaneläke.


-lähteet:

http://www.kela.fi/elaketuki-maara-ja-maksaminen

http://www.infopankki.fi/fi/elama-suomessa/tyo-ja-yrittajyys/elake

-kuvan tiedot : http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article9190587.ece/ALTERNATES/w960/Vanhus%20raha%20lompakko%20euro.jpg

​-Aino

Likes

Comments

Ketä haastateltu: 70-vuotiasta eläkeläis miestä, joka ollut kolme vuotta eläkkeellä. Mies, joka on ollut pitkään työelämässä ja on hyvin käytännönläheinen sekä kova tekemään asioita. Hänellä on vaimo sekä neljä lasta. Vapaa-aika kuluu kansalaisopiston järjestämissä kielikursseissa, matkustelun sekä purjehduksen parissa. Kiinnostuksen kohteina hänellä ovat pihatyöt, metsätyöt, autot, matkustelu sekä veneet.

Mitä sana eläkeläinen sinulle merkitsee? Se merkitsee minulle yhtä elämän uutta vaihetta, jolloin työt on tehty ja ne ovat nyt takanapäin. Eläkeläisellä on aikaa toteuttaa itseään. Saa nauttia omasta uurtamisesta ja vaihtaa vapaalle. Nyt alkaa se aikakausi, jossa saa toteuttaa ja tehdä itselle tärkeitä asioita. Eläkeläis-sana itsessään on melko vanhoillinen, sillä helposti siitä sanasta tulee mieleen "ikäloppu".

Millaista oli jäädä eläkkeelle? Se oli aluksi melko suuri muutos elämässäni. Sen myöntäminen sekä sisäistäminen vei aikansa. Tai ehkäpä siihen ei ole vieläkään täysin tottunut, kuvittelee olevansa niin sanotusti pitkällä lomalla töistä. Perheeni on tottunut siihen, että isä on eläkkeellä eikä enää työelämässä, vaikka tämä isä touhuu jatkuvasti yhtä sun toista asiaa. Eläkkeelle jääminen on myös merkki siitä, että on tuonut oman kortensa kekoon tässä yhteiskunnassa.

Mitä hyviä sekä huonoja puolia koet eläkeläisyydessä olevan? Hyvinä puolina eläkeläisyydessä koen lisääntyneen ajankäytön tehdä itselleni mieluisia asioita. Voin rytmittää itse päivien kulun ja nukkua välillä päiväunetkin " hahaha". Huonoina puolina koen sen, että todella nopeasti putoaa arjen rytmistä sekä niin sanotusta maailman kulusta. Työelämässä pysyi hyvin kärryillä kaikista asioista, kun oli vuorovaikutuksissa päivittäin useiden kymmenien työntekijöiden kanssa. Koen myöskin sen hieman negatiivisena puolena, että eläkkeellä olevalla henkilöllä ei ole mitään sisältöä enää elämässä, kun hän ei käy enää työelämässä. Olen saanut matkustaa yhä enemmän eläkkeelle jäämisen jälkeen.






Likes

Comments

​Ikääntyneiden syrjäytyneisyydessä on pohjimmiltaan kyse samoista asioista kuin muiden kansalaisten syrjäytymisessä, kuten esimerkiksi työelämästä jättäytymisestä ja sosiaalisten kontaktien ulkopuolelle jäämisestä. Monille eläkkeelle jääminen aiheuttaa tekemisen puutetta, rahaongelmia, yksinäisyyttä ja hyödyttömyyden tuntemuksia.

Isoissa muutoksissa monet kokevat herkästi kielteistä yksinäisyyttä, mutta usein yksinäisyys helpottaa ajan myötä. Elämänmuutoksiin voi myös valmistautua etukäteen. On hyvä pohtia jo töissä ollessa, miten löytää itselleen mielekästä tekemistä ja hyviä ihmissuhteita sitten kun on aika siirtyä eläkkeelle.

Arvion mukaan joka kolmas yli 65-vuotias tuntee itsensä ajoittain yksinäiseksi, mutta vain 4–5 prosenttia kokee jatkuvampaa yksinäisyyttä. Koettuna tunteena yksinäisyys heikentää mielenterveyden voimavaroja ja aiheuttaa univaikeuksia, masennusta ja surua.

Ikääntyessä mahdolliset liikkumisen rajoitteet, pitkät välimatkat läheisiin, syrjäinen kodin sijainti, huono toimeentulo tai esimerkiksi heikentynyt kuulo, näkö tai muisti voivat johtaa eristäytymiseen. Monet hyvin tavallisilta ja arkisilta tuntuvat asiat voivat jäädä tekemättä, jos niihin tarvitaan rahaa tai jos niihin ei saa tarvittavaa apua.

Voimakastakin yksinäisyyttä voi kokea myös ihmisten keskellä, jos ihmissuhteet eivät tunnu merkityksellisiltä. Esimerkiksi palvelutalossa asuminen ei sinällään suojaa yksinäisyydeltä. On tärkeää huomata, että yksin oleminen ja yksinäisyys eivät ole yksi ja sama asia. Yksin oleminen voi merkitä myös mielenrauhaa. Tällöin se on positiivista ja antaa omaa tilaa. Yksinäisyys on aina yksilöllinen kokemus, jonka jokainen kokee eri tavalla.

Ikäihmisten hyvinvointiin, syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen on monia hankkeita. Eloisa ikä –ohjelma kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen eri hankkeita, joilla edistetään ikääntyneiden ihmisten hyvää arkea. Ohjelma on suunnattu yli 60-vuotiaille, jotka haluavat ylläpitää toimintakykyään ja antaa osaamistaan muiden hyväksi. Eloisa ikä -ohjelman tavoitteina on luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle, kehittää paikallisia yhteistyömalleja sekä vaikuttaa yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi.

Lopuksi liite ajatuksia herättävästä artikkelista, jonka Hanna Syrjälä Helsingin Sanomista on julkaissut 5.52016. Artikkelissa käsitellään eläkkeelle jäämistä ja sen herättämiä tuntemuksia.

http://www.hs.fi/elama/art-2000002899599.html 

Likes

Comments

Eläkkeen eri muodot

Työeläkettä kertyy jokaiselle Suomessa työskentelevälle. Työntekijöille alkaa karttua eläkettä 17 vuoden iässä ja yrittäjille 18 vuoden iässä. Työeläkettä ja kansaneläkettä maksetaan vanhuuseläkkeenä, eli kun työntekijä täyttää 65-vuotta. Työeläkettä ja kansaneläkettä maksetaan myös työkyvyttömyyseläkkeenä, kuntoutustukena ja perhe-eläkkeenä.

Kansaneläkettä saavat ne, joiden työeläke jää pieneksi tai eivät ole olleet ollenkaan työssä. Kansaneläke perustuu asumiseen.

Perhe-eläkettä maksetaan leskelle ja alle 18-vuotiaille lapsille. Kela maksaa lapseneläkettä myös alle 21-vuotiaille, kokopäiväisesti opiskeleville lapsille. Suomessa vakuutettuna olleen edunjättäjän kuoleman jälkeen voidaan perhe-eläkettä maksaa leskelle ja lapsille myös, jos nämä asuvat ulkomailla.

Työeläkevakuutus

Työnantaja ja työntekijä keräävät työeläkettä työntekijälle ja se lähtee työntekijän palkasta, josta se tilitetään työeläkelaitokselle. Eläkettä kerätään jonnekin vakuutettuun työeläkelaitokseen. Työeläkelaitoksia ovat työeläkevakuutusyhtiöt, eläkekassat, eläkesäätiöt ja joillakin aloilla toimivat erityiseläkelaitokset. Yrittäjät maksavat työeläkemaksunsa itse.

Koko työeläke tulee työntekijälle samasta työeläkelaitoksesta, vaikka työuran aikana olisi työskennelty useilla eri aloilla ja ura olisi ollut vakuutettu useissa eri työeläkelaitoksissa. Työeläkejärjestelmällä on yhteiset eläkeasioiden hoitoon tarvittavat rekisterit.

Työkyvyttömyyseläke myönnetään pysyvän työkyvyttömyyden perusteella. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Kuntoutus on aina ensisijainen vaihtoehto.

Työuraeläke voidaan myöntää henkilöille, jotka ovat syntyneet vuonna 1955 tai sen jälkeen, jotka ovat täyttäneet 63 vuotta. Heillä tulee olla vähintään 38 vuoden rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava työura takanaan ja hieman alentunut työkyky.

Vanhuuseläkettä eli kansaneläkettä maksetaan, kun työntekijä täyttää 65-vuotta. Osittaisen vanhuuseläkkeen voi ottaa maksuun varhennettuna, omassa alimmassa eläkeiässä tai vasta myöhemmin. Varhennettuna sen saa aikaisintaan 61-vuotiaana. Jos osittaisen eläkkeen ottaa alimmassa vanhuuseläkeiässä, eläkkeeseen ei tehdä vähennystä. Jos osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa vasta alimman eläkeiän jälkeen, eläkkeeseen tulee lykkäyskorotus, eli kun jää eläkkeelle myöhemmin, kuin eläke alkaisi.

Takuueläkettä voidaan maksaa ainoastaan Suomessa asuville. Takuueläkkeen myöntäminen edellyttää, että hakija on hakenut kaikkia muita eläkkeitä, joihin hänellä voi olla oikeus. Takuueläkkeen voi saada, jos muut eläkkeet yhteensä ovat vähemmän kuin takuueläkkeen täysi määrä, ja hakija on asunut Suomessa vähintään 3 vuotta 16 vuotta täytettyään. Asumisaikavaatimus koskee myös maahanmuuttajia.

Silloin eläke lasketaan ns. pro rata -eläkkeenä, joka usein on pienempi kuin niin sanottu kansallinen eläke, joka myönnetään Suomessa asuville.

Ulkomaille muutto eläkeläisenä

Työeläkettä ja kansaneläkettä maksetaan saman suuruisena eläkkeen saajalle, kun hän muuttaa Suomesta ulkomaille. Ulkomailla ei voi kuitenkaan enään saada Suomesta asumistukea.

Takuueläkettä voidaan maksaa ainoastaan Suomessa asuville. Takuueläkkeen saaja voi kuitenkin oleskella ulkomailla tilapäisesti menettämättä oikeuttaan takuueläkkeeseen.

Likes

Comments

Eläkeläisen etuudet

Eläkkeet turvaavat toimeentuloa vanhuuden, työkyvyttömyyden tai ikääntyneen ihmisen työttömyyden aikana.

Kelan eläkkeitä ja tukia voi saada, jos kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Siihen kuuluvat tavallisesti kaikki, jotka asuvat Suomessa vakinaisesti. Myös Suomessa asuneet tai työskennelleet voivat saada eläkettä Suomesta. Lisäksi on kolme eläkettä, joita Kela ei maksa. Ne ovat osatyökyvyttömyyseläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke.

Kun olet jäänyt eläkkeelle, voit saada eläkeläisalennuksia. Voit saada alennusta junamatkoista, linja-automatkoista ja lentomatkoista Suomessa. Joissakin kaupungeissa alennusta saa paikallisliikenteen lipuista. Voit saada alennusta myös pääsymaksuista esimerkiksi kunnan liikuntapaikkoihin ja moniin tapahtumiin. 65 vuotta täyttänyt saa usein eläkeläisalennuksia esittämällä henkilötodistuksensa. Nuorempi eläkeläinen voi saada alennuksia esittämällä henkilötodistuksensa ja työeläkekortin. Jos sinulla ei ole työeläkettä ja olet alle 65-vuotias, saat Kelasta kansaneläkkeensaajan kortin.

Kansaneläke

Kela maksaa kansaneläkettä, joka voi olla työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä. Työkyvyttömyys tarkoittaa sitä, että et pysty työhön tai opiskelemaan sairauden tai vamman takia. Kela voi maksaa myös takuueläkettä, jos kansaneläke jää pieneksi. Puolison tulot eivät vaikuta eläkkeeseen ja eläkkeen lisäksi Kela voi maksaa muita tukia, kuten asumistukea ja hoidontukea. Kelan eläkkeisiin kuuluu myös perhe-eläke, kun aviopuoliso tai lapsen vanhempi on kuollut. Kelan eläkkeitä voi hakea sellainen eläkeläinen, jolla muut eläkkeet tai korvaukset eivät ylitä kansaneläkkeen tai takuueläkkeen tulorajaa tai ei ole kertynyt työeläkettä ollenkaan. Täysimääräisen kansaneläkkeen voi saada vain, kun eläkeläisellä ei ole lainkaan työeläkkeitä.

Työeläke

Pääosa eläkkeistä on työeläkkeitä. Työeläke ansaitaan omalla palkkatyöllä. Yrittäjän työeläke on yrittäjäeläkettä. Työeläkkeitä hoitavat työeläkelaitokset, joita on useita. Eläkkeen suuruus riippuu siitä, kuinka kauan on ollut työelämässä ja kuinka paljon on ansainnut. Yksityinen yrittäjä on maksanut eläkemaksuja valitsemaansa eläkeyhtiöön.

Takuueläke

Takuueläke kuuluu vain Suomessa asuvalle eläkeläiselle. Sen voi saada, kun on asunut vähintään 3 vuotta Suomessa. Sen saa myös 65 vuotta täyttänyt tai työkyvytön maahanmuuttaja 3 vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Jos et saa mitään muita eläkkeitä, sinulle kuuluu täysi takuueläke. Takuueläkettä pienentävät kansaneläke, työeläkkeet, leskeneläkkeet ja muutkin eläkkeet. Ne vähennetään kokonaan täydestä takuueläkkeestä. Sen sijaan hoitotukea, asumistukea, työtuloja, omaisuutta tai puolison tuloja ei vähennetä.

Vanhuuseläke, eläkkeen varhentaminen ja lykkääminen

Vanhuuseläkkeelle jäädään yleensä 63–68-vuotiaana. Eläkeläisen toimeentuloa ovat eläke ja mahdolliset Kelan maksamat muut tuet eläkkeensaajalle. Vanhuuseläke voi olla työeläkettä, kansaneläkettä tai molempia. Kansaneläkkeenä vanhuuseläke alkaa 65 vuoden iässä.

Varhennettu eläke on pysyvästi pienempi kuin 65 vuoden iässä alkava kansaneläke. Eläke pienenee 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla varhennat sitä. Kannattaa ottaa etukäteen selville, minkä suuruinen varhennettu vanhuuseläke olisi. Voit lykätä eläkkeen alkamista. Se korottaa eläkettä. Sinun ei siis tarvitse hakea eläkettä vielä 65-vuotiaana. Eläke korottuu 0,6 % jokaiselta kuukaudelta, jolla lykkäät sitä. Jos olet pitkään työttömänä ja syntynyt ennen vuotta 1958, sinulla voi olla oikeus hakea 62-vuotiaana vanhuuseläkettä. Tässä tapauksessa eläke ei pienene. Muuten saat työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea 65-vuotiaaksi saakka.

Työkyvyttömyyseläke

Voit saada työkyvyttömyyseläkettä, jos olet 16–64-vuotias ja sinulla on sairaus tai vamma, joka estää sinua tekemästä työtä. 60 vuotta täyttänyt voi saada eläkkeen lievemmin perustein. Sokea tai liikuntakyvytön saa aina työkyvyttömyyseläkettä, vaikka hän tekisi työtä. Kun täytät 65 vuotta, Kela muuttaa työkyvyttömyyseläkkeesi vanhuuseläkkeeksi. Työkyvyttömyyseläke voi olla sekä työeläkettä että kansaneläkettä. Voit hakea niitä samalla hakemuksella ja lääkärinlausunnolla. Jos olet pitkän aikaa sairaana, saat yleensä ensin sairauspäivärahaa. Kun olet saanut sairauspäivärahaa 150 arkipäivää, Kela lähettää kotiin kirjeen, jossa kerrotaan kuntoutuksesta ja eläkkeestä. Voit saada kutsun Kelaan neuvottelemaan työkykysi parantamisesta. Työkyvyttömyyseläkettä saat yleensä vasta sitten, kun olet saanut sairauspäivärahaa noin vuoden.

Nuori saa kuntoutusrahaa. Jos olet tullut työkyvyttömäksi ennen kuin olet täyttänyt 15 vuotta, voit saada työkyvyttömyyseläkkeen heti 16 vuoden iästä alkaen. Yleensä sitä ei saa ennen 20 vuoden ikää, vaan ensin tutkitaan, voiko saada ammatillista kuntoutusta. Kotikunnassa tehdään henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Se tehdään yhdessä huoltajan ja asiantuntijoiden kanssa. Kuntouttamisen tavoitteena on auttaa pääsemään työelämään. Kuntoutusrahan lisäksi voi saada vammaistukea.

Kuntoutustuki

Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada määräaikaisena. Tällöin sen nimi on kuntoutustuki. Sitä maksetaan hoidon tai kuntoutumisen ajalta. Edellytyksenä on, että sinulle on laadittu kuntoutus- tai hoitosuunnitelma. Kuntoutustuki on yhtä suuri kuin työkyvyttömyyseläke, ja sitä maksetaan samoilla perusteilla. Työnteko työkyvyttömyyseläkkeellä. Vaikka olet työkyvyttömyyseläkkeellä, voit tehdä jonkin verran ansiotyötä. Jos teet työtä, ilmoita siitä Kelaan ja työeläkelaitokseesi.

Eläkkeen saajan muut tuet

lapsikorotus, eläkkeensaajan asumistuki, eläkettä saavan hoitotuki, rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä ja toimeentulotuki

Lapsikorotus tarkoittaa, että jos olet eläkkeellä ja kotonasi asuu alle 16-vuotias lapsi, voit hakea Kelasta lapsikorotusta. Lapsikorotusta saa omista ja puolison lapsista. Lapsikorotuksen voit saada, vaikka et saisi kansaneläkettä. Siihen oikeuttavat myös muut eläkkeet.

Eläkkeensaajan asumistukea voit saada Kelasta, jos olet eläkkeellä ja tulosi ovat pienet. Kela voi maksaa tuen myös vuokranantajalle.

Eläkkeen saajan hoitotuella korvataan sairaudesta tai vammasta aiheutuvia kustannuksia. Edellytys hoitotuen saamiselle on, että kykysi huolehtia itsestäsi on ollut heikentynyt vuoden ajan.

Kuvake: Kela.fi, 2017

Likes

Comments