View tracker

Tänään vuorossa on melko perinteinen Milloin viimeksi-postaus joihin törmää aika ajoin blogeissa, mutta jollaista en itse vielä ole koskaan tehnyt, joten let's do this!

Viimeksi minä ilahduin tänään kun minulle tuntematon henkilö kommentoi ottamaani valokuvaa sanoin "Tän Eevan kuvamateriaali on aina tosi siistin ja ammattimaisen näköistä." Työni ja myös työni jälki on minulle suunnattoman tärkeää ja vaikka teen juttuani ensisijaisesti itselleni, on se aina mieletön tunne kun joku antaa positiivista palautetta.

Viimeksi minä nauroin eilen katsoessani Family Guy:ta. Minulla kesti pitkään lämmetä kyseiselle sarjalla, mutta nykyään en haluaisi jättää yhtäkään jaksoa katsomatta. Nuorempana taisin jopa dissata silloista poikaystävääni kyseisen ohjelman fanittamisesta, mutta myöhemmin tajusin että olin luullut hänen tarkoittavan ihan toista ohjelmaa. Pahoittelut väärinkäsityksestä, olit oikeassa, Family Guy on hulvaton.

Viimeksi minä itkin viettäessäni syntymäpäiviäni ystävieni kanssa. Juttelin läheisen ja rakkaan ystäväni Sadun kanssa ystävyydestämme ja hänen perheestään ja mongersin kyynelten läpi kuinka onnellinen olen siitä että hän on elämässäni ja siitä kuinka kaikkien näiden vuosien jälkeen olemme läheisempiä kuin koskaan ennen. Kyseessä ei ollut mikään pienimuotoinen nyyhkytys vaan kunnon räkä lentää parkuminen.

Viimeksi minä suutuin kun ymmärsin että eräs ihminen pitää minua täysin itsestäänselvyytenä ja arvottaa itsensä korkeammalle, huolimatta siitä että olen ollut hänelle aina hyvä ja tukenut häntä kaikin tavoin mitä olen pystynyt, vaikka hän ei ole. Minulla on hyvä sydän ja olen lojaali, mutta kukaan ei ole täällä toista parempi tai korkeampi, statuksesta tai varallisuudesta riippumatta.

Hupparin ostajalle -10% alennus koodilla "EEVA"

Viimeksi minä häkellyin eilen Taru Kalenovin kauneudesta.

Viimeksi minä kokeilin jotain uutta toissapäivänä kihartaessani kaikki hiukseni JA jatkeeni pienelle kiharalle. Olen aiemmin testannut pieniä kiharoita ainoastaan omiin hiuksiini, enkä koskaan täyteen mittaan. Kuvissa kyseiset kiharat, jotka ovat valitettavasti kosteudesta ja tuulesta hieman lössähtäneet. P.S. Kiharrin on Poze hair styler, jossa on viisi erilaista vaihtopäätä.

Viimeksi minä urheilin... en edes muista milloin. Taisi olla kesän puolella! Tällä hetkellä odottelen kovasti lumen lähtöä ja kuivan asfaltin ilmestymistä, jotta pääsen taas kiinni kunnon lenkkeilyyn. Yleensä pysyn kohtuullisessa kunnossa hyötyliikunnan avulla, mutta tähän vuodenaikaan olen aina eniten turvoksissa, ja siitä haluan päästä eroon.

Viimeksi minä luin omia blogitekstejäni.

Viimeksi minä herkuttelin eilen illalla sokeriliemessä lilluvilla purkkimandariineilla. Nam! Tänä iltana on vuorossa iso kasa kiivilohkoja. Yritän korvata iltaiset sipsienmussutukset asteen terveemmillä vaihtoehdoilla ja jättää sipsien syönnin vaikkapa pelkästään viikonloppuun. Pienetkin asiat vaikuttavat!

Viimeksi minä ostin eilen lipaston perältä löytämilläni kolikoilla ruokaa. Kanahampurilaisen, kahvia, kermaa ja vihreää teetä. En nykyään pysty juomaan kahvia lainkaan ilman kermaa ja kulutankin kahvia 4-5 kuppia päivässä. Nyt päätin yrittää korvata joka toisen kupin vihreällä teellä, sillä kahvi kuivattaa kehoani, turvottaa liikaa nautittuna ja vaikuttaa negatiivisesti ruokahaluuni, jälleen liikaa nautittuna.

Viimeksi minä tapasin Tarun eilen. Mutta sitä edeltävänä iltana tapasin pitkästä aikaa kaverini Antin, jonka kanssa oli mukavaa vaihtaa kuulumisia!

Viimeksi minä päätin alkaa juomaan vihreää teetä ja että menen pian Kallioon avattuun Rivieraan nauttimaan mahtavasta leffankatseluelämyksestä! Rivierassa on isot mukavat penkit ja omat pöydät, ja siellä voi nauttia leffan katselun ohessa vaikkapa hyvästä viinistä, ja ihan oikea popcorn-kone löytyy myös salista! Riviera on ehdoton suosikkipaikkani Kalliosta ja ehkäpä koko Helsingin keskustasta ja aion vielä tehdä siitä toisen olohuoneeni. Riviera; "Valkokangas, baari, ravintola. Elokuvat, ruoka ja juoma. Elämän parhaita juttuja." P.S. Kuka veisi mut treffeille sinne?

Viimeksi minä inspiroiduin eilisistä kuvauksista. Oikeastaan minulla on jatkuva inspiraatiotila päällä tällä hetkellä, enkä malttaisi päästä kuvaamaan lisää, ihan k-o-k-o a-j-a-n.

Viimeksi minä kuuntelin Chisun Sama nainen-kappaleen Spotifysta, sillä se alkoi soimaan päässäni koiraa ulkoilluttaessani. Ja onhan se muuten aivan upea kipale edelleen!

Kertokaapas mulle jotain mitä TE olette viimeksi tehneet, mille nuaraneet ja mikä on saanut teidät vaikka hurmioon?

Rokrok! / Eeva

Likes

Comments

Olin yli kaksi kuukautta tekemättä yksiäkään kuvauksia ja se kyllä tuntui. Minun piti ottaa hetki aikaa pelkästään itselleni, mutta lopulta se kaipuu niiden asioiden pariin joita rakastan vei voiton, ja hyvä niin, sillä olen tällä uudella palolla saanut toteutettua aivan huikeita kuvauksia- ainakin omasta mielestäni, ja sehän on se mikä merkitsee eniten, siihen omaan juttuunsa uskominen! Motivaatiota minulta ei ole koskaan uupunut, mutta inspiraatio minulta oli kyllä hukassa tovin, ja tauko teki myös siksi hyvää, sillä ideoita kasautui sen verran että olen tällä hetkellä varsinainen ideapankki! Oujeah. Olen ennen tuntenut olevani eniten elossa rokkikeikoilla, mutta nykyään murskavoiton vie kameran takana työskentely. Sieluni herää siinä sillä tavalla eloon jota en osaa pukea sanoiksi.

Tämän uuden inspiraation innoittamana olen hakenut myös uusia malleja totetuttamaan kuvauksia kanssani alkuvuodelle TFCD-periaatteella. TFCD-kuvausten idea on ympäripyöreästi se että malli ja kuvaaja sopivat keskenään kuvauksista, joissa raha ei vaihda omistajaa, eikä kuvauksia toteuteta kaupallisiin tarkoituksiin. Kuvauksissa valokuvaaja saa treenata kuvaustaitojaan, toteuttaa visioitaan ja saa kaipaamaansa täytettä portfolioonsa. Malli saa samoin lisää kokemusta kameran edessä olemisesta, uuden kuvaajan kanssa työskentelystä ja kuvat omaan käyttöönsä. Koska olen myös stylisti niin minulle iso osa kuvauksista on sekin että saan suunnitella lookit kuvauksiin, ne ovat iso osa työni jälkeä, mutta toki malli saa itsekin TFCD-projekteissa ideoita ja toteuttaa itseään, se on sopimisesta kiinni! Älkää siis pelätkö minua, vahvoista visioistani huolimatta en ole mikään tyranni vaan täysin yhteistyökykyinen kiva tyyppi :)

Sain varsinaisen vyöryn yhteydenottoja kuvattavia hakiessani ja rehellisesti sanottuna se yllätti minut täysin - ja yllätys oli hyvin mieluinen. Sain paljon perusteltuja "hakemuksia" ja kosolti hyvää palautetta työstäni niin kuvien kuin stailauksien suhteen, ja lisäksi suuren hakijamäärän vuoksi pystyin valikoimaan joukosta kuvattavaksi sellaisia henkilöitä joiden koen sopivan kevään visiohini hyvin. Ideani ovat melko tarkkoja tällä hetkellä, joten on todella mieluisaa kun voi yhdelle henkilölle kerrallaan räätälöidä tietynlaiset ja -näköiset kuvaukset!

Tänään kuvausvuorossa oli yksi hands down Suomen kauneimpia naisia, (ellei jopa kaunein), personal trainer ja malli Taru Kalenov. Valitettavasti Taru on juuri muuttamassa Dubaihin ja minulle valokuvaajana tämä on suuri menetys, mutta onneksi Tarua voi jatkossakin seurata hänen bloginsa kautta: http://fitnet.fi/blog/taru/

Olin nähnyt joitain kuvia Tarusta ja oli hyvin selvää että hän on kaunis nainen, mutta vasta kasvotusten hänet kohdattuani ymmärsin kuinka kaunis hän todellisuudessa onkaan. Hyvä ettei lähtenyt silmät päästä, heh, mutta niin saattaa monella muullakin lähteä näitä kuvia katsoessa! Olen superiloinen että ehdimme kuvata yhdessä Tarun kanssa ja mikäli hän ei olisi juuri lähdössä niin rukoilisin ehdottomasti polvillani lisää yhteisiä sessioita, niin hyvin meillä pelasi yhteen jo näin ensitapaamisella! Toivottavasti päivän aikaansaannokset miellyttävät myös teidän silmiänne!

Rokrok! / Eeva

Likes

Comments

Olen elämässäni saanut aivan liian vähän apua ja tukea muilta ihmisiltä, varsinkin kun on kyse asioista joita haluat elämässäsi tehdä, tarkoittaen siis työelämää ja uraa. Vinkit ja konkreettiset neuvot ovat laskettavissa yhdellä kädellä, ja se on minusta todella surullista. Tsemppipuheita, kauniita sanoja ja hyvää palautetta olen myöhemmässä iässä kuullut jonkin verran, ja vaikka se auttaa sinua uskomaan itseesi, ei siitä kuitenkaan ole aina konkreettista apua. Toisinaan neuvojen ja avun puute johtuu siitä että ne ihmiset jotka mahdollisesti haluaisivat sinua auttaa eivät tiedä toimialastasi tarpeeksi ja toisinaan taas siitä että ne ihmiset jotka tuntevat toimialaasi mahdollisesti myös tunnistavat osaamisesi ja potentiaalisi eivätkä siitä syystä tahdo olla avuksi. Koen tärkeäksi osata antaa arvoa jokaiselle kannustuksen sanalle ja auttavalle teolle, ja myös kyvylle osata tunnistaa ne ihmiset jotka vilpittömästi toivovat menestystäsi. Lähes yhtä tärkeäksi koen osata tunnistaa ne henkilöt jotka eivät halua sinun menestyvän, ja sitä että osaa pistää merkille tekemättömät teot ja sanomattomat sanat. Joskus hiljaisuus kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

En ole koskaan ymmärtänyt tai ainakaan pystynyt samaistumaan ajatukseen että pitäisit vain omia puoliasi tai vaikkapa auttaisit vain itseäsi eteenpäin, ja todellisuudessa ihmisten itsekeskeisyys, itsekkyys ja ahneus ovat asioita jotka pelottavat minua. Osaksi varmasti siitä syystä etten ole itse saanut tukea koen niin vahvasti tarvetta olla muille avuksi. Monilla ihmisillä vastaavat kokemukset voisivat pistää vihaksi ja katkeroittaa, sitäkin olen nähnyt, mutta itse uskon siihen ettei meistä kukaan pärjää täällä aivan yksin ja haluan kohdella ihmisiä kuten toivoisin itseänikin kohdeltavan. Olla reilu, ystävällinen ja pistää myös hyvää kiertämään.

Siihenkin törmää ajoittain että vaikka kuinka yrittäisit auttaa toista ihmistä niin viesti ei mene perille. Lopulta kyse on kuitenkin siitä kuka täällä tekee ja kuka ei. Unelmat ovat vain unelmia siihen hetkeen asti kunnes niiden eteen alkaa tekemään jotain konkreettista. Uskon että monella olisi valmius toteuttaa itseään ja unelmiaan, mutta ehkäpä rohkeus ei riitä tai aika ei ole kypsä, mutta pahinta ovat tekosyyt, joille itse olen ainakin allerginen. Tällaisissa tilanteissa astun itsekin taka-alalle, en hyvin mielin, mutta päätökseeni luottaen, sillä kukaan ei voi täällä unelmia toteuttaa tai rakentaa toisen puolesta. Ihmisessä voi olla suurta potentiaalia tunnistettavissa, mutta mikäli hän ei itse vaivaudu selvittämään asioita, yrittämään, likaamaan käsiään ja ahertamaan, ei kenenkään muunkaan ole järkeä sitä hänen puolestaan tehdä.

Pitäkää kuitenkin mielessä että hyvä todella kiertää. Ette välttämättä saa takaisin samalla mitalla ettekä välittömästi, ettekä välttämättä samalta ihmiseltä kuin jolle itse annatte, mutta jonkun mutkan kautta hyvät teot kyllä palkitaan. Auttaminen ei ole sinulta itseltäsi pois ja se kannattaakin pyrkiä näkemään voimaannuttavana asiana sekä itsesi kohdalla kuin myös niiden ihmisten joiden elämän suuntaan saatat vaikuttaa positiivisesti. Sydämellä tehdyt teot kantavat ja kannattelevat sekä sinua että muita ympärilläsi, ja sehän ei todellakaan voi olla väärin. Pistäkää hyvä kiertämään!

Rokrok! / Eeva

Likes

Comments

Johan tässä on ehtinyt viikko vierähtääkin syntymäpäiväjuhlistani, ja kappas kun vasta nyt ehdin paneutua viikon takaiseen kampaamokäyntiini Bella Pelo:ssa jossa sain juhliani varten upeat kiharat!

Olimme Bella Pelo:n omistajan Maijan kanssa jo jonkin aikaa miettineet mieleistä yhteistyöprojektia kampauksista värjäyksiin, mutta joka kerta aikataulumme ovat menneet hieman ristiin, hänen ollessa ymmärrettävästi kiireinen ja minun tarpeeni ilmaantuessa aina muutaman päivän varoitusajalla, heh. Nyt olimme kuitenkin sopineet hyvissä ajoin että hän laittaisi hiukseni kuntoon syntymäpäiväjuhliani varten, joten otin aamulla suunnaksi kauppakeskus Kaaren! Sää ei ollut puolellamme sitten millään tavalla, sillä ulkona oli kova pakkanen ja vielä kovempi lumimyräkkä. Selviydyin nipin napin ehjin nahoin Bella Pelo-liikeeseen asti, mutta huolena oli tietysti kuinka hiukseni tulisivat pysymään kauniina kotiin asti, puhumattakaan kestämään illan riennot..

Maija lähti hiustenpesusta liikkeelle ja pesun yhteydessä sain hieman viileää sävyä tyveeni, jota on muuten melkoisen hankala saada pidettyä kylmän sävyisenä, kuten moni ehkä tietääkin. Itselläni on ainakin sen verran punapigmenttiä hiuksissa että kylmien sävyjen ylläpito vaatii exrtatyötä - ja vaivaa. (HUOM! Kuvissa näkyvä lilan vivahde ei tullut pesusta vaan on käyttämäni voimakkaan hopeashampoon epätoivottua aikaansaannosta.) Pesun jälkeen päästiin asian ytimeen eli kiharoiden väkertämiseen, joista toivoin yksinkertaisesti isoja, mieluummin laineenomaisia kuin korkkiruuvityyppisiä. Maija tiesikin jo valmiiksi etten ole prinsessa-tyyppiä vaan enemmän rokkihenkinen tapaus, joten kiharoiden teosta ja tyylistä ei tarvinnut sen enempää neuvotellakaan! Lopputulos olikin aivan ihana ja säilyi myös läpi lumimyräkän ja seuraavaan aamuun asti vallan mainiosti! Woop! Iso kiitos Maija ja Bella pelo synttärihemmottelusta :) P.S. Bella Pelo tekee myös pikakampauksia 20 min hintaan 25 euroa!

Rokrok! / Eeva

Tutustu Bella Pelo:on ja varaa oma aikasi taitavan tiimin käsittelyyn: http://bellapelo.fi/

Bella Pelo, Kauppakeskus Kaari toinen kerros, Kantelettarentie 1.

Likes

Comments

Aight! Vuoden toinen photoshoot takana ja vaikka jokainen shoot on erilainen kuin edellinen, eikä siksi verrattavissa täysin keskenään, niin rohkenen kuitenkin sanoa että tämä kyseinen setti on kaikkien aikojen lempisettini. No joke. Näitä kuvauksia odotin myös todella malttamattomana, sillä rakastuin kyseisen mallin lookiin ensimmäisen kuvan hänestä nähtyäni. Painakaa tämä mieleen; Sofia Etholén on syntynyt tähdeksi kameran eteen ja koen suureksi kunniaksi päästä tekemään hänen kanssaan yhteistyötä, joka onnekseni tulee saamaan myös jatkoa.

En ole koskaan aiemmin kuvannut naisen kanssa jolla olisi näin lyhyet hiukset ja se oli suoraan sanottuna myös yksi (monista) houkuttimista tässä projektissa. Pyrin työssäni välttämään ilmeisen ja perinteisen seksikkäitä stailauksia ja otoksia sisältäen vaatteet, asennot ja ilmeet, jättämään vähintään joitain näistä elementeistä pois, ja siksikään lyhyet hiukset eivät tuntuneet haasteelta, eivätkä varsinkaan esteeltä. Oikeastaan päinvastoin, näen Sofiassa niin paljon kauneutta ja seksikkyyttä tavalla jota ei tarvitse tuoda erikseen esille kurvikkailla asennoilla tai mutruhuulilla - ja mielelläni lähdenkin työstämään usein asentoja ja ilmeitä päinvastaiseen suuntaan. Fitness-pimuilta pyrin riisumaan kisa-asennot ja jenkkihymyt, misseiltä tiputtamaan ryhtiä ja paljon meikkiä arkisin käyttävältä vähentämään meikin määrää jotta kuvaan saisi napattua ripauksen enemmän aitoutta. Pidän kontrasteista, rajojen rikkomisesta ja sen ei niin ilmeisen tyylin toteuttamisesta.

Sofian kanssa oli lähestulkoon selvää jo heti alkuun mihin suuntaan kuvauksissa tullaan lähtemään, mutta lookit ja asettelut katsoimme yhdessä kasaan luonani. Haasteena stailauksessa on välillä sekin että et voi tietää mitä mallilta itseltään löytyisi kaapin perältä ja tässä tapauksessa Sofian aiempiin kuviin hieman tutustuttuani rohkenin kuitenkin kysäistä löytyisikö häneltä a) vöitä, b) karvatakkia tai muuta kiinnostavaa takkia. Näillä eväillä Sofia toi mukanaan pitkän vyön, oversize mokkatakin ja sulkapuuhkan. Tällä kertaa stailauksen sai siis lähes kokonaan kasaan mallin omilla vaatteilla ja asusteilla, ja se on aina mukavaa vaihtelua myös minulle jolla ei kuitenkaan aivan koko maailman vaatevarastoa ole stailauksissa käytettävissäni vaikka paljon kaikkea löytyykin ;) Olen supertyytyväinen rakentamiimme lookkeihin, jotka mielestäni sopivat mallinurasta haaveilevalle Sofialle todella hyvin!

Final words: Sofia on kiinnostavan näköinen, klassisen kauniilla kasvoilla ja pistävällä katseella varustettu, ja upealla vartalolla siunattu nuori nainen. Hän on kiinnostunut muodista, valokuvauksesta ja mallin töistä tositarkoituksella, ja tokaisenkin tähän että mikäli hänenlaisensa nainen ei tule työllistymään mallirintamalla niin maailmankirjat ovat minun nähdäkseni sekaisin. Who's with me on this one?!

Sofian löydät Instagramista nimellä @sofiaetholen ja minun töitäni on lisää katsottavissa nettisivuiltani: http://www.eevarootsphotography.com/

Rokrok! / Eeva

Likes

Comments

Minulta kysellään alati mistä mikäkin hupparini on, ja usein juuri niiden kohdalla jotka ovat cropattuja. Minulla on huppareita ja college-paitoja paljon eri brändeiltä, mutta paljon myös kirpputoreilta hankittuja, ja ainakn 9/10 olen saksinut itse poikki haluamaani mittaan. Olen huomannut että useimmiten sillä ei niinkään ole merkitystä minä värinen paita on kyseessä, minkä brändin, ja onko paidassa logoa tai muuta tekstiä. Enemmän merkitystä on sillä miltä paita näyttää kantajan päällä, ja tämän vuoksi tärkein huomioitava asia on mistä kohdasta saksit paitasi poikki.

Tämän rakkaan Timberlandin college-paidan löysin kirpputorilta suunnilleen vuosi sitten, ja sitä on tuunattu pikkasen isommalla kädellä, sillä sitä on sekä kavennettu että lyhennetty. Usein en jaksa nähdä niin suurta vaivaa hupparin vuoksi, mutta malli oli tässä aivan vääränlainen pelkästään lyhennettynä. Huomioitava asia on myös kankaan paksuus, sillä se tulee vaikuttamaan paljon siihen miten paita asettuu ja laskeutuu yllesi leikkaamisen jälkeen. Tämä Timberland toimii siinä hyvänä esimerkkinä, että se on hieman paksumpaa kangasta, ja sen vuoksi minun olisi ollut parempi jättää se hieman pidemmäksi helmasta. Hyvä tapa testata oikeaa pituutta on pukea paita päälle ja taittaa se toivomastaan kohdasta. Kun löydät taitekohdan jossa paita näyttää mielestäsi juuri passelin mittaiselta leikkaa se muutaman sentin verran pidemmäksi. Näin pääset käytännössä testaamaan kankaan laskeutuvuutta ennen kuin teet lopullisen päätöksen mitasta, eli voit tuon ensimmäisen leikkauksen jälkeen ottaa pituutta vielä sen muutaman sentin verran lisää pois jos tahdot. Pituutta et kuitenkaan saa enää takaisin, ja vaikka kyseessä olisi vanhakin huppari tai kirpputorilöytö josta olet pulittanut vaivaiset kaksi euroa niin mikäli pidät paidasta ja haluaisit ottaa sen käyttöön niin kannattaa testata pituus maltillisesti. Muilta osin homma on hyvin yksinkertainen ja vie vain muutaman minuutin aikaasi, eli voit huoletta lakata etsimästä kaupoista juuri sitä mieleistä ja itsellesi sopivan mittaista cropattua hupparia ja tarttua itse toimeen!

Yksi huomioitava asia vielä; paitaa ei kannata lyhentää siihen kohtaan vyötäröäsi josta olet "paksuin", vaan suosi mieluummin vyötärän kapeaa kohtaa!

Henkilökohtaisesti pidän siitä että voin näyttää paidan alta toppia ja housujen alta boksereita tai sukkiksia, ja siihen tämä Timberland onkin omiaan, suurilta osin siitä syystä että siitä tuli himpun verran lyhyempi kuin monista muista huppareistani. Tämä onkin huppareistani se ainoa tällä hetkellä jonka kanssa vilautan sekä toppia että boksereita, yleensä pelkät bokserit saavat riittää. Yleisestikin kannattaa miettiä erilaisia yhdistelmiä ja leikkauksia vaatteissa mikäli toivoo lookkeihinsa jotain maustetta tai vaihtelua. Pelkästään housujen ja paidan väriä vaihtamalla eri päivinä ei välttämättä tuo vaihtelunhimo saa tarpeeksi tyydytystä, ainakaan itselleni se ei riitä.

Tämän asun kruunasi sukkiin survotut verkkareiden lahkeet, jotka toivat lookiin lisää sporttisuutta sekä kavensivat mukavasti housujen lahkeita nilkkojen kohdalta, luoden housuihin astetta enemmän siluettia. Näissä kyseisissä verkkareissa on metalliset soljet lahkeissa kiristämistä varten, mutta koska nilkkani ovat todella sirot ei soljista ollut minun kohdallani lainkaan hyötyä, heh.

Rokrok ja saksimaan siitä! / Eeva

HOODIE: Timberland / Thrift store

MESH TOP: Bik Bok

UNDIES: Miss Pap

JOGGER PANTS: Zara

BOOTS: Fila

SOCKS: Fiorella Shop

EYEWEAR: Lasula

Likes

Comments

Ainoa asia jota toivoin tänä vuonna syntymäpäivälahjaksi oli uusi tatuointi. Kahta viikkoa ennen syntyämäpäivääni varmistui että tulisin kuin tulisinkin saamaan uutta kuvaa, Paradise Tattoo:n Emmin käsialaa, ja Paradise Tattoo:n Jussin pienellä avustuksella. I was soooo ecstatic!

Vatsan pohjassa jännitti reippaasti tämäkin tatuointikerta jo ennalta. H-hetken lähestyessä tekee mieli perua koko juttu ja leikkiä kuin ei olisi koskaan aikonutkaan ottaa uutta leimaa. Sama jännittävä fiilis minulla on joka kerta ollut uudessa työpaikassa aloittaessani, ensimmäisen työpäivän aamuna tekisi mieli vain soittaa töihin että emmä tuukaan ja palata kotiin! :D Kuitenkin tatuoinneista pitäen ja varsinkin omien tatuointien merkityksellisyyden vuoksi oli tälläkin kertaa pakko niellä pelkonsa ja lähteä surinan äärellä.

Olin varautunut pahimpaan mahdolliseen kipuun, sillä vaikka edellisen tatuointini ottamisesta on jo vierähtänyt neljä vuotta oli varsinkin kuvan värityksen tuottama tuska tuoreena mielessäni, ja tuolloin neljä vuotta sitten mietinkin että jos ei olisi oman mamin kuva kyseessä niin jättäisin leikin kesken. Kuitenkin tällä kertaa aloittaessamme huomasin ettei kipua oikeastaan tuntunut eikä korvan juurella tapahtuva surinakaan haitannut, ja olin huojentunut. Oikeastaan niin huojentunut että olin osan ajasta typerä virne naamallani ja yritin pyrkiä nauttimaan prosessista siihen kivuliaaseen väritykseen asti. Sinne asti selvisinkin kunnialla, ja osan värityksestäkin (tarkoitan siis tietysti varjostuksia ja sävyjä). Mutta sitten minulla tuli oikeasti sietoraja vastaan. Kroppa meni jännitystilaan ja mietin että pitikö nyt Eeva todella pyytää oikein tumma kuva, pilkkahan osuu siinä omaan nilkkaan - tai tässä tapauksssa kaulaan, auts. Mietin siinä hetkessä että ajattele Eeva hetki jotain mukavaa, kuten vaikka uusia kenkiäsi, seksiä tai pastaa. Näiden ajatusten vallassa meinasin purskahtaa nauruun, onhan kyseessä varsinainen elämän pyhä kolminaisuus! Pastaa, hah. Tatuoijani Emmi kysyi hetken päästä kestänkö vielä ja vastasin spontaanisti että en. Tietenkin tarkoitin että en helpolla, mutta eihän prosessia kesken jätetä! Noin kaksi ja puoli tuntia Emmi tatuoi kotkaani, ja viimeisen kahdenkymmenen minuutin ajaksi oli laitettava puudutusta. Loppuminuutit sujuivatkin sitten kuin tanssi ja olin niiiiiin tyytyväinen, sillä en ollut edes tietoinen moisesta pikapuudutuksen mahdollisuudesta, edes olemassaolosta! Se oli kuin lahja taivaasta, siitäkin erillinen kiitos vielä Emmille.

Miksi sitten juuri kotka? Halusin leiman joka kuvastaa Rootsin matkaa, joka on ollut yksittäinen merkityksillisin asia elämässäni, oma yritys ja yrittäjyys. Tämä tatuointi on kuin henkilökohtainen ansiomerkkini, tunnustus jonka halusin antaa itselleni kaikesta kovasta työstä ja rohkeudesta jota matkani yrittäjänä vaati jo vuosien ajan ennen yrityksen perustamista kuten myös joka ikinen päivä työskennellessäni yrittäjänä omassa yrityksessäni. Tästä hetkestä eteenpäin se edustaa myös Eeva Rootsin matkaa, joka on jatkumoa yrittäjyydelleni monella tavalla. Kotka edustaa minulle henkilökohtaisesti voimaa, vapautta, rohkeutta ja viisautta. Tunnistan nämä elementit itsessäni, ja myös toivon kaikkia niitä lisää elämäni varrelle.

Lisäksi olen oppinut hyväksymään sen että olen eräänlainen oman tieni kulkija. En kenties tule koskaan löytämään ihmistä tai ihmisiä elämääni jotka voisivat täysin ymmärtää minua, samaistua ajatusmaailmaani tai periaatteellisiin toimintatapoihini. Mutta se on ihan okei. Olen ottanut osumaa elämässäni niin itseni kuin muidenkin puolesta ja taistellut vääryyksiä vastaan. Koskaan en ole naarmuitta selvinnyt, mutta en myöskään palannut heikompana. Minulle ei ole koskaan ollut tärkeämpää olla pidetty (lue: suosittu) kuin periaatteen ihminen, ja se tulee tekemään minusta oman tieni kulkijan ja myös yksinäisen välillä, varmasti hamaan loppuun asti. Mutta minä tunnistan oman voimani, enkä anna kenenkään koskaan viedä sitä minulta, enkä antaudu osaksi lammaslaumaa muiden mieliksi. Eagles fly alone, pigeons flock together.

Vasta nyt tätä kirjoittaeassani googletin kotkan symboliikkaa ja jos jotain haluan kanssanne jakaa on se tämä: "Kotka on elämänkokemusta saatuaan useille ihmisille hyvä mentori, sillä hän kykenee katsomaan asioita laajemmasta perspektiivistä kuin moni muu. Hän osaa etäännyttää ongelmat tarkkailun kohteeksi ja pyöritellä niitä useammasta näkökulmasta. Silti hän on sisimmässään erakko. Hän tarvitsee yksinäisyyttä ja omaa tilaa voidakseen kohota todelliseen ajatusten tai luovuuden virtaukseen. Kotkan ominaisuuksien hyödyntäminen vaatii rohkeutta ja uskallusta. Kun uskaltaa lähteä liitoon, huomaa siipiensä alla vapauden ja viisauden voiman." Say no more, tämä selitys kertoo enemmän kuin mikään muu koskaan voisi.

(Teksti on alunperin julkaistu Lehto - Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n Seita-lehden numerossa 3/2008.)

Itse tatuoinnin halusin olevan oldschool, vahvoilla varjostuksilla / kontrasteilla. Koko, mitta ja asettelu olivat todella suuressa osassa varsinkin sijainnin vuoksi ja vaativat Emmiltä paljon huomiotavaa. Samoin itse design, sillä useimmiten kotkatauoinnit ovat jokseenkin hyökkääviä ja vihaisen oloisia, ja minä halusin omastani enemmän sellaisen joka edustaa vapautta ja viisautta, eikä missään nimessä saisi olla hyökkäävässä asennossa. Ensimmäisessä vedoksessa kotkan jalat olivat pikkasen ristissä siten että omaan silmääni näytti kuin sillä olisi ollut kova pissahätä, mikä olisikin tavallaan sopinut pienirakkoiselle Eevalle, heh, mutta se oli tietysti helposti muutettavissa, ja lopullinen layout oli silmääni sanalla sanoen TÄYDELLINEN. Vaikka kuinka kuvia lähettäisi ja ideoita selittäisi niin ei se silti ole aivan itsestäänselvää että tatuointiartisti saisi ideastasi kiinni juuri siten kuten olet sen tarkoittanut, mutta näin kävi kyllä tällä kertaa! Olen ikuisesti kiitollinen tästä upeasta syntymäpäivälahjasta, jota saan kunnialla kantaa mukanani lopun elämääni. En ole yhtäkään viidestä tatuoinnistani ottanut samalla tekijällä, mutta jos jotain vielä rohkenen ottaa niin palaan Emmin luokse satavarmasti. KIITOS JA KUMARRUS EMMI! You are the best! P.S. Lisää kuvia ja close upia tulossa kunhan leima on täysin parantunut :)

Rokrok/ Eeva

Instagramista löydät Emmin töitä nimellä @emmikoitattooer

Varaa oma aikasi tatuointiin tai vaikkapa lävistykselle: http://paradise.fi/

Paradise Tattoo & Piercing, Kalevankatu 4, 3. kerros

Likes

Comments

Vuoden ensimmäinen photoshoot takana, ja monen monta vielä edessä! Mutta keskitytään nyt hetki tähän hetkeen ja tähän kyseiseen kuvaukseen, jonka toteutin kauniin ja kerrassaan hurmaavan vuoden 2016 Miss Helsingin, Hannaleena Laaksamon kanssa!

Emme olleet tavanneet Hannaleenan kanssa aiemmin ja verekseltään kuvaaminen uuden tuttavuuden kanssa on aina pikkasen jännittävämpää kuin jonkun tutun. Et tiedä mittoja, vartalon mallia, toimivia kuvakulmia, tyyliä, jne. ennen kuin tapaat henkilön. Otimme pienen hetken minun luonani ennen kuvauksiin lähtemistä, jutustellen ja tutustuen, sekä vaatteita läpi käyden. Minä olen sellainen kuvaaja/stylisti-yhdistelmä etten pysty aloittamaan kuvaamista ellen saa fiilistä ja visiota päähäni lookista, kuvaaminen sellaisessa tilanteessa tuntuu todella väkinäiseltä, ja siksi pyrin aina siihen että kuvaukset aloittaessa on vahva fiilis siitä mitä lähdetään hakemaan. Tuon fiiliksen avulla ja sen innoittamana saan paljon parempia otoksia, näin siis ainakin minun kohdallani. Siksi esimerkiksi hyvin klassiset kuvaukset tai esimerkiksi perhepotrettien ottaminen ei oikein sovi minulle, mutta eipä tuo haittaakaan, sillä se ei olekaan se suunta jota toteutan kuvauksissani!

Persoonallisuus on myös yksi seikka josta haluan saada pikkasen tuntumaa ennen kuvauksia. En haluaisi koskaan yrittää laittaa ketään kuvattavaani mihinkään muottiin johon hän ei halua tai kuulu, ja vaikka saan usein vapaat kädet kuvausten toteutuksen suhteen niin tietysti haluan ottaa myös mallin toiveet ja ideat huomioon. Tästäkin syystä olen todella tyytyväinen että juttelimme aikamme alkuun Hannaleenan kanssa, sillä minulle kävi hyvin nopeasti selväksi että hän ei ole tyypillinen kauneuskisaaja luonteeltaan, oikeastaan hyvinkin päinvastainen. Hannaleena sulatti minut persoonallaan, ollen hyvin maanläheinen, avoin, rento ja positiivinen, ja tunnelma välillämme oli todella vilpitön ja luonteva. Näillä eväillä oli hyvä lähteä napsimaan otoksia, ja henkilökohtaisesti olen todella tyytyväinen myös lopputulokseen!

Tänään 5.1. kruunataan vuoden 2017 Miss Helsinki ja sen kunniaksi haluan vielä lainata muutamia Hannaleenan omia sanoja tältä päivältä: "Muistakaa tytöt, että tämä kilpailu oli vain osa tätä elämänvaihetta, ja sitä muistelee jälkikäteen lämmöllä. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää se, että me kaikki olemme paljon muutakin kuin Miss Helsinki voittajia tai finalisteja. Minussa ja myös jokaisessa uudessa finalistissa on tuhansia muita, vielä mielenkiintoisempia, asioita ja piirteitä kuin Miss Helsinki titteli. Kehittäkää itseänne urallanne ylöspäin, oppikaa uusia asioita, löytäkää itsestänne uusia puolia ja rakastakaa omaa luonnettanne. Sanokaa mielipiteenne ääneen, olkaa hyviä muille ihmisille. Pitäkää jalat maassa ja nöyryys mukana kaikessa tekemisessä, itsevarmuus ei ole sama asia kuin kusipäisyys. Kilpailun jälkeen elämä jatkuu ja edessä on satoja uusia seikkailuita, jotka odottavat. Arvostakaa ulkonäköänne enemmän etenkin luonnettanne ja aivojanne, ne vievät loppupeleissä teitä elämässänne eteenpäin. Haastakaa itseänne, niin minäkin teen, ja siten saavutan elämässäni asioita, joihin tähtään."

Kiitos vielä ihanalle Hannaleenalle, ja kaikkea mahtavaa sinulle vuoteen 2017! You rok!

Rokrok! / Eeva

Likes

Comments

Sain vihdoin käsiini, tai sanotaanko jalkoihini, sellaiset buutsit joita olen jo vuosikaudet halunnut! Rehellisesti olen arviolta kymmenen vuoden ajan etsinyt tällaisia, ja vasta nyt tuli prikulleen oikeanlaiset vastaan. Monet vaatteet, kengät ja asusteet ovat sellaisia että mikäli et saa niitä ajoissa verrattuna siihen hetkeen josta alkaen olet sellaisen halunnut, niin joko kasvat niistä yli tai et muuten vain enää halua tehdä tuota hankintaa sillä hetki on jotenkin vain mennyt jo ohi ja opit tyytymään kohtaloosi. Nämä kengät eivät kuulu siihen sarjaan, vaan ovat olleet minulle niin sanotusti ikuisuusprojekti ja toivelistalla niin pitkään, että tiedän pitäväni niitä vielä kymmenen vuodenkin päästä. Kuinka monesta vaatteesta tai kenkäparista voi sanoa samaa? (Joillain merkkilaukut saattavat kuulua tähän kategoriaan, mutta koska itse lähestulkoon inhoan merkkilaukkuja, niin en voi siihen samaistua.)

Varpaat syyhyävät jo innostuksesta päästä napsimaan näiden kaunokaisten kanssa asukuvia, mutta odotetaan nyt pahimman pakkasen yli ;)

Kengät löydät täältä: http://www.zaful.com/chunky-heel-tie-up-platform-short-boots-p_204234.html

Rokrok! Eeva

Likes

Comments

Kerrankin kun saa pikkasen leveillä niin pakkohan se on. Mun ikioma siskoni on hands down Suomen PARAS ripsiteknikko! Olen seurannut hänen matkaansa ja ripsitaikojansa alusta alkaen tiiviisti ja arviolta jokaisen asiakkaan kuvia katsoessa olen ollut suu ammollaan. Joka kerta olen myös ollut ymmälläni siitä miten siskoni ei näe kuinka huima ero hänen työnsä jäljellä ja laadulla on moniin, moniin ja moniin muihin verrattuna. Tiedän että siskoni on nöyrä ja vaatii itseltään kaikessa korkeaa tasoa, ja osittain juuri siksi työn jälki onkin niin upeaa; kun haastaa itseään koko ajan parempaan ja pitää standardit korkealla. Toinen puoli on se että siskoni on aina ollut ahkera ja taitava näpertämään kaiken pikkutarkan kanssa ja jos jossain tulee meidän eroavaisuutemme vastaan niin siinä, minä kun olen niin suurpiirteinen monissa tekemisissäni. Tasan eivät mene nallekarkit, mutta onneksi olemme molemmat löytäneet jotain mitä teemme suurella intohimolla ja antaumuksella! Siskoni on vihdoin myös lupautunut kouluttamaan muita ripsiteknikoita pitkän harkinnan jälkeen ja se onkin askel oikeaan suuntaan. Hyvä kannattaa pistää kiertämään!

Siskoni teki minulle joululahjaksi ripsienpidennyksen. Yleensä olen ollut ilman mitään tai käyttänyt irtoripsiä niiden helppouden vuoksi. Mutta onhan se aika ihana tunne ruveta meikkaamaan kun ei tarvitse huolehtia ripsistä tippakaan, eikä välttämättä mistään muustakaan silmämeikistä, näin näyttävät ripset hoitavat jo asiansa! Iso kiitos vielä siskorakas!

Siskoni on aloittanut vuoden alussa työskentelyn Karhupuiston Amelie-kauneushoitolassa, joka tarjoaa ripsienpidennysten lisäksi muutkin kosmetologipalvelut. Lisäksi hän tekee töitä osittain kotona, Itä-Helsingin Kurkimäessä.

Kurkimäen ajat varataan Amenen oman sähköisen varausjärjestelmän Timman kautta;
https://timma.fi/amene
Ja Amelieen heidän varaa.comin kautta;
https://m.facebook.com/ameliekarhupuisto/

Käy ihastelemassa upeita ripsienpidennyksiä ja tutustu Amenén hinnastoon tarkemmin Amenén Facebook sivuilla: https://www.facebook.com/amene.tmi/?fref=ts ja Instassa @amene.beauty

Rokrok! / Eeva

Likes

Comments