Kuvasimme tällä viikolla toisen yhteisen settimme Sofia Etholenin kanssa. Olin jo pitkään halunnut kuvata jotakin verkkoaiheista ja uskoin kauniskasvoisen Sofian sopivan kyseiseen kuvaukseen parhaalla mahdollisella tavalla. Olin aivan oikeassa, vaikka itse sanonkin, joten olen todella tyytyväinen että odotin verkkoprojektiin juuri Sofiaa kamerani eteen.

Sofian klassiset mutta ah niin edgyt kasvonpiirteet, ilmeet ja kaiken kruunava katse ovat minulle kuin hunaja Nalle Puhille - en vain saa niistä tarpeekseni. Palavin silmin tälläkin kertaa ikuistin näitä kuvia, melkein kuullen enkelien laulavan taustalla. Sofia on myös kaikista kuvaamistani henkilöistä eniten mallimainen ja sopii mielestäni laidasta laitaan erilaisiin kuvauksiin. Kyse ei ole ainoastaan hänen lookista vaan tasapuolisesti hänen ammattimaisuudestaan ja osaamisestaan kameran edessä. Seuraava yhteinen askeleemme onkin jo astetta haastavampi kuvaus, ja aiemmista projekteistamme poikkeva, enkä malta odottaa että pääsemme jälleen työn touhuun.

Tämänkertainen kuvauslokaatiomme löytyi hieman yllättäen, sillä spotti oli aivan paikan vieressä jossa olin suunnitellut kuvaavamme. Matkalla huomasin kuitenkin tämän kontin enkä voinut vastustaa kiusausta. Kuvani ovat usein street-henkisiä joko suoremmin tai vihjailevasti, mutta nyrkkisääntönä minulla on ollut että en käytä graffitteja kuvissani. Kun ajattelee street-tyylistä valokuvausta yleisellä tasolla tulee monelle ensimmäisenä mieleen graffitit ja juuri siitä syystä olen niitä vältellyt - se on niin clishe. Nyt kun olen kuitenkin kuvannut puolitoista vuotta ilman noita graffitteja tunsin että voin hyvin tehdä sen suhteen poikkeuksen leimaantumatta. Mitä mieltä te olette, eikö kokonaisuus olekin todella toimiva?

Kuvauksen nimesin Mad Maxina:ksi, sillä sain vahvoja Mad Max-viboja kuvaustilanteessa paikan tunnelmasta, stailauksesta ja Sofian asenteesta.

Rokrok kuten sanonta jo kuuluu! / Eeva

STYLE AND PHOTOS EEVA ROOTS

MODEL AND MUA SOFIA ETHOLEN

edgy portrait photography valokuvaus muotokuvas helsinki fishnets on a photoshoot
beautiful portrtait photography black and white photography muotokuvaus helsinki
stylisti valokuvaaja helsinki street style photography urban photography
photography art portrait mesh fishnets portrait beauty portrait
urbaani valokuvaus helsinki stylisti eeva roots valokuvaaja sofia etholen editorial model

Siirrä blogisi Nouwiin - nyt voit tuoda vanhat blogisi - napsauta tästä!

Likes

Comments

pink hair pinkki tukka colorful hair hair inspiration

"Ihminen tuntee joka hetki jotakin. Jokainen meistä kokee tunnetiloja, jotka aiheuttavat sen, että välitämme ympäristöömme joko myönteistä tai kielteistä värähtelyä." - Michael Losier, Vetovoiman salaisuus

Vaikka ymmärrän paljon muiden tunnetiloja, elämäntilanteita ja mielipiteitä, olisi kuitenkin tekopyhää sanoa että tiedän tarkkaan miten muut asiat kokevat. En voi konkreettisesti tietää kuin oman tapani olla ja elää -ja minä rakastan tapaani elää, en vaihtaisi sitä mihinkään. Tunnen päivittäin iloa, aamun ensisäteistä siihen että saan kömpiä nukkumaan unelmat sydämessäni. Annan ja saan rakkautta niin läheisiltäni kuin ihanalta koiraltani, en ole koskaan varsinaisesti yksinäinen. Innostun monta kertaa päivässä, niin ideoista, muiden kuulumisista kuin ruoanlaitostakin. En tunne varsinaista puutetta millään elämäni osa-alueella, olen kiitollinen kaikesta pienestäkin mitä minulla on. Osaan ja uskallan olla ylpeä siitä mitä teen ja kuinka kehityn, sillä keskitän siihen paljon huomiota ja energiaani. Saan lohtua uskosta itseeni ja elämään, ja elän joka päivä tietäen että elämällä on minulle paljon annettavaa sekä nyt että tulevaisuudessa. Saan itseluottamusta siitä millainen olen sisimmiltäni ja vahvoista visioistani, en useinkaan epäile itseäni enkä epäröi päätöksissäni.

positiiviset ajatukset myönteiset tunteet vetovoiman salaisuus

TOP: https://www.inthestyle.com/

PANTS: http://www.madlady.com/ / Sixth June

HAIR COLORED WITH COLOR CHALK

itsevarmuus onnellisuus motivaatio opi motivaatio opi onnelliseksi

Olen lukemattomat kerrat katsonut vierestä ja kuunnellut kuinka stressaantuneita, apeita, negatiivisia ja valittavia ihmiset ovat. Silloinkin kun ihminen ei sano mitään voin aistia jos hän ei tunne iloa tai innostusta. Mietin niinä hetkinä usein, missä kiitollisuus? Lähdet aina väsyneenä töihin ja tokaiset ärtyneenä ettet saa koskaan tarpeeksi unta. Entäpä jos ajattelisitkin; Otan prioriteetikseni nukkua pidempiä ja riittäviä yöunia jotta jaksan paremmin. Saat uuden ison työkeikan joka jättäisi tilisi mojovasti plussalle, mutta suhtaudut keikkaan negatiivisesti sillä koet ettei aikasi riitä kunnolla nykyiseenkään työmäärääsi. Entäpä jos olisitkin kiitollinen tästä upeasta työmahdollisuudesta jota sinulle tarjotaan ja toteaisit että kaikki on järjestettävissä. Saatat seurata vierestä kun joku toinen menestyy samassa asiassa missä itsellesikin toivoisit menestystä ja tunnet tästä kateutta ja katkeruutta. Miksi et innostuisi siitä että näet kehittymisen ja menestymisen alallasi mahdollisena? Lähes kaikki on kiinni omasta asenteestasi. Muuttamalla omia ajatuksiasi muutat myös asennettasi.

"Myönteiset ja negatiiviset tunteet eivät mahdu mieleesi samanaikaisesti, toiset ovat aina päällimmäisenä. Ota vastuu siitä, että sinun mielessäsi päällimmäisenä ovat myönteiset tunteet." - Napoleon Hill

Mieti sinäkin seuraavia. Mikä tuottaa sinulle iloa? Mistä saat rakkautta? Mikä saa sinut innostumaan? Mistä tunnet runsautta? Mistä tunnet ylpeyttä? Mistä saat lohtua? Mistä saat itseluottamusta?

Rokrok ja kehitä omia positiivisia värähtelyjäsi! / Eeva

PHOTOS BY EEVA ROOTS

Likes

Comments

itsevarmuus mallina itsevarmuus blogikuvissa kuvaa omat asukuvasi muotibloggaaja muotiblogi

Kuvittelepa huviksesi tilanne jossa olet yksin kuvaamassa itseäsi julkisella paikalla ja eläydy hetkeksi tuohon tilanteeseen. Haluaisit mahdollisesti kuviisi liikettä, mutta kameran edessä heiluminen tuntuu sinusta naurettavalta. Haluaisit välittää kuvillasi positiivista tunnelmaa aurinkoinen ihminen kun olet, mutta hymyileminen ja nauraminen samalla kun painat laukaisinta tuntuu sinusta aivan luonnottomalta. Saatat myös tietää parhaat kuvakulmasi ja ilmeesi, juuri ne joita vangitset kotona peilin kautta otettuhin kuviisi, mutta samanlainen hyvien kulmien etsiminen, itsesi tarkkailu kamerasta ja minkäänlanen poseeraaminen tuntuu sinusta turhamaiselta. Omien blogikuvien ottaminen piece of cake? Think again.

Voisi helposti luulla että jokainen muotibloggaaja on super itsevarma. Näin ei kuitenkaan varmasti ole; itsensä esille asettaminen vaatii paljon rohkeutta. Omalla kohdallani se vaatii myös sieltä omalta mukavuusalueelta pois astumista - jatkuvalla syötöllä.

Minua ohjaavat elämässä ja myös bloggaajana nöyryys ja introverttiys. Kaipaan työrauhaa ja etsin rauhallisia paikkoja joissa ottaa asukuvani. Rauhallisemmissakaan paikoissa ei voi välttyä ohikulkijoilta ja joka kerta täytyy olla varautunut ja tietoinen siitä että ohikulkijat tulevat tuijottamaan sinua. Ihmiset tuijottavat sinua kuin eivät olisi koskaan ennen nähneet kenenkään ottavan valokuvia, ja varsinkin jos kuvaat yksin, tripodi edessäsi ja laukaisin kädessäsi, et voi koskaan täysin välttyä siltä että ohikulkijat saattavat ajatella sinun olevan turhamainen. Maanläheisenä ja en todellakaan turhamaisena ihmisenä inhoan tätä, mutta se on vain yksi osa kokonaisuutta johon täytyy tottua ja jota minun itseni tulee työstää. Jos siis aiot aloittaa bloggaamisen ja ottaa itse omat asukuvasi, varaudu tähän ja mieti itsellesi sopivat työskentelytavat ja kuvauspaikat.

purpose tour huppari street fashion blog streetwear blogger muotibloggaaja eeva roots
eeva roots blogi muotiblogi eeva roots valokuvaaja katumuoti street fashion inspiration
Olen blogannut lähes puolitoista vuotta. Itsevarmuuteni kuvaustilanteessa ei ole juurikaan muuttunut tai kasvanut ensimmäisten blogikuvieni ottamisesta ja siihen vaikuttavat juuri yllämainitut syyt. Kuvaustilanteisiin liittyy jonkinlanen henkinen lukkojota en edes välttämättä halua täysin avata. Tämän lukon avaaminen tarkoittaisi minulle heittäytymisen lisäksi teennäisyyttä kuvaustilanteissa ja se on yksinkertaisesti minulle iso EI ja siksi olen jatkanut samalla kaavalla ja samalla tavalla kuvieni ottamista. Keskittyen lookiin, välttämällä poseerausta ja käyttäen kuvaamisen aikaa enintään kymmenen minuuttia per asu. Yksi tapa jolla tulen ja olen itse asiassa jo aloittanut työstämään heittäytymistä kameran edessä on kuvausprojektit muiden kuvaajien kanssa. Kun joku muu on kameran takana ja ohjaamassa, ja työskentelette yhdessä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi, on asetelma aivan eri. Malli ja kuvaaja-yhdistelmässä roolit ovat selkeät eikä kenellekään ole epäselvää että mallin tulee työskennellä ahkerasti kuvaustilanteessa asentojen ja ilmeiden tiimoilta. Tästäkin syystä rakastan olla itse kameran takana ohjaamassa malleja. Malli- ja portfoliokuvat ovat kuitenkin asia erikseen, ne ovat taidetta, ja asukuvani ovat arkeani.

Uskon kuitenkin että kun lyön hynttyyt yhteen muiden kuvaajien kanssa tulee se vaikuttamaan itsevarmuuteeni tai vähintään auttaman minua pidemmällä tähtäimellä olemaan luonnollisemmin kameran edessä, ja se on yksi syistä miksi olen tuleviin yhteistöihin suostunut. Muutamat yhteistyöt olen puolestaan sopinyt näyttääkseni stylistin osaamistani ja olen innoissani että pääsen näyttämään muutakin kuin arkista tyyliäni teille. Stay tuned Homies, sillä makeita juttuja on tulossa!

Rokrok! / Eeva

HOODIE: H&M men

BOOTS: Ego

PHOTOBOMB BY SENKKU! <3

style inspiration fashion stylist kuinka kuvata omat asukuvat

PHOTOS BY EEVA ROOTS

Likes

Comments

Kävin viime viikolla laitattamassa itselleni kulmakarvat eli microblading on kokeilussa tälläkin likalla! En hetkeäkään edes miettinyt menenkö laitattamaan kun kutsu kävi, sillä minulla on todella lyhyet, harvat ja vaaleat kulmakarvat omasta takaa. Jo se että saa itsensä "normaalin ihmisen näköiseksi" aamuisin vaatii meikkiä kulmiin, ripsiin, ihoon ja yleensä myös huuliin. Jos tästä listasta saa edes yhden kohdan ruksittua pois on se jo iso voitto! Lisäksi en arkisin käytä meikkiä kuin iholla, siis jos en ole ottamassa blogikuvia jotka pyrinkin mahdollisuuksien mukaan ajoittamaan aina viikonlopuille, joten kauppaan ja koiran kanssa lenkillekin on hieman mukavampi tästä lähtien mennä :) By the way, en olisi vuosi sitten voinut kuvitellakaan että kävisin shoppailemassa Forumissa tai vaikkapa kahvilla keskustassa ilman meikkiä. Marjaniemessä asuessani stadiin pääsy oli aina työn takana ja jotakin spesiaalia minulle. Nyt kun asun keskustassa olen usein liikenteessä verkkarit jalassa ja ilman meikkiä, usein myös ilman hiustenpidennyksiä. Kun ennen pystyi helposti lähtemään lähikauppaan sen näköisenä niin nyt koko stadi on se minun lähikauppani. AND I LOVE IT, tuntuu niin vapauttavalta.

Juuri siitä syystä etten tosiaan käytä aina meikkiä arkisin en myöskään halunnut kovinkaan tummia kulmakarvoja itselleni, koen että ne olisivat näyttäneet hölmöiltä ja epäluonnollisilta kun loput piirteeni ovat niin vaaleat. Vaihtelen myös kulmakarvoissa meikin tummuutta fiiliksen mukaan, välillä tekee mieli näyttää naturellimmalta ja välillä kaipaan vahvempia meikkejä ja varsinkin tummempien kulmien tuomia raameja kasvoilleni. Tänään esimerkiksi halusin laittaa hieman enemmän meikkiä freesin hiusvärin kunniaksi ja kulmiani tavallista tummemmiksi. Kuvassa siis meikkiä tehtyjen kulmakarvojen päällä, koska en muistanut kuvata naturelleja kulmia, ja ehkäpä jopa mieluummin kuvaan ne vasta kakkosvaiheen jälkeen jolloin ne saavat lopullisen muotonsa ja sävynsä. Halusin nimittäin vaaleat ja vielä extra-viileän sävyiset, sillä inhoan punapigmenttia kulmakarvoissa, joten kulmani ovat erittäin vaaleat tälläkin hetkellä, ja olen menossa pian vahvistamaan niitä :)

microblading eyebrows helsinki vantaa beauty blog

Microblading on kulmien muotoilua pigmentoinilla, jota laitetaan ihon pintakerrokseen. Itse toimenpide muistuttaa kovasti tatuoimista, mutta microblading:n vaikututus häviää vuodessa tai kahdessa. Mikäli kulmia haluaa ylläpitää, voi toisen vahvistuskäynnin tehdä 6-12kk päästä riippuen ihotyypistä ja elämäntavoista. Käynti kannattaa varata hyvissä ajoin, kun kulmissa on vielä muoto jäljellä.

Tässä hieman vinkkejä mitä kannattaa ottaa huomioon microbladingia harkitessa:

-Valitse microblading artisti tarkkaan. Selvitä, että tekijä on kauneudenhoitoalan ammattilainen, noudattaa tarkkaa aseptiikkaa ja omaa hyvän esteettisen silmän kulmien muotoiluun ja symmetriaan. Tutki tekijän portfoliota, sillä kuvista näet parhaiten kädenjäljen. Valitse artisti, jonka kaikki työt miellyttävät silmääsi. NÄIN MINÄKIN TEIN.

-Pigmentin pysyvyyden takia ensimmäisen viikon aikana tulisi välttää etenkin kuumuutta, hikoilua, uimista ja auringonottoa. Hyvän lopputuloksen saamiseksi tarkkojen kotihoito-ohjeiden noudattaminen on tärkeää. Jos olet lähdössä aurinkolomalle, suositellaan pigmentointi tekemään kuukautta ennen matkaa tai vähintään kaksi viikkoa matkan jälkeen.

-Kulmien paranemisprosessin aikana kulmiin voi muodostua kevyt rupi ja iho saattaa hilseillä. Minulla kulmat kutisivat jonkin verran ja olivat myös arat ensimmäisten päivien ajan, sekä punoittivat. Kulmia hoidetaan pitämällä ne puhtaina sekä rasvaamalla säännöllisesti hoitovoiteella jonka saat microblading-artistiltasi. Paranemisvaiheen aikana kulma-alueella tulisi välttää muuta kosmetiikkaa, mutta esimerkiksi minä jouduin käyttämään niissä hieman meikkiä blogikuvien ottamisen vuoksi, jonka myös informoin etukäteen Riinalle joka kulmani teki.

-Kerrothan artistille terveydentilastasi ja mahdollisista lääkityksistä, sillä ne voivat vaikuttaa pigmentin pysyvyyteen. Esteitä microbladingin tekemiselle ovat raskaus, imetys, diabetes, tietyt lääkekuurit (antibiootit, verenohennuslääkkeet, aknelääkkeet).

Mitä käyntikerta sisältää:

Aluksi kulmat mitataan asiakkaan kasvonpiirteiden mukaan, jotta niistä saadaan symmetriset ja asiakkaan kasvojen mittasuhteisiin sopivat. Sen jälkeen artisti piirtää kulmien ääriviivat, joista nähdään pigmentoinnin muoto. Asiakas saa esittää omia toiveita haluamastaan lopputuloksesta.

Varsinaisessa toimenpiteessä ihoon viilletään pieniä pintahaavoja mikroneuloilla, jotta pigmenttiä pääsee ihon sisään. Toimenpide voi sattua hieman, mikäli esimerkiksi kulmien nyppiminen sattuu voimakkaasti. Itse en kestä kulmien nyppimistä lainkaan, en ole koskaan kestänyt, ja siksi leikkaan saksilla rehottavat karvat pois. Puudutetta käytetään heti ensimmäisten viiltojen jälkeen, jolloin mahdollinen kipu helpottaa. Kipu kestää siis noin viisi minuuttia joten ei kannata säikähtää ensiminuuttien kipua! Toimenpide kestää noin kaksi tuntia. Käsittely sisältää myös vahvistuskerran, jonka jälkeen kulmien lopullinen tulos on nähtävissä. Tämän vahvistukerran jälkeen laitan sitten ihan naturelleista kulmista kuvia näytille teillekin :)

Minun microblagind-artistini on: Browriina ja voin lämpimästi suositella ammattitaitoista ja selkeästi asiakaspalvelusta pitävää Riinaa teillekin. Nettisivuilta https://www.browriina.com/ löydät ajanvarauksen. Käden jälkeä on nähtävissä Instagramissa @browriina ja Facebookista löytyy nimellä Brows & Makeup by Riina.

Rokrok! / Eeva

Likes

Comments

Otsikon mukaisesti tämänpäiväinen kuvani rikkoo monia valokuvauksen ja editoinnin sääntöjä ja siinäpä piileekin tällä kertaa suurin syy siihen miksi itse kyseistä kuvaa fiilaan. Sen enempää asiaa avaamatta tai analysoimatta, this is who I am.

Rokrok your own way! / Eeva

edgy portrait photography helsinki stylist pvalokuvaaja stylisti purpose world tour street style

Likes

Comments

Katson paraikaa Paluu alttarille-ohjelmaa ja katson sitä myönteisin mielin ja ollen ylpeä pariskunnasta joka tämänpäiväisessä jaksossa on. Rakkaus, parisuhde ja kumppanuus ovat niin isoja ja arvostettavia asioita että nostan hattua jokaiselle joka on valmis taistelemaan niin kumppaninsa kuin suhteensa puolesta.

Olen useammalle seurustelukumppanilleni esittänyt saman minulle tärkeän kysymyksen jossain ihastumisen ja rakastumisen välimaastossa, sellaisessa vaiheessa suhdetta kun olen kokenut että minun olisi vielä jotenkin mahdollista kääntyä pois ja jatkaa matkaani yksin toiseen suuntaan ilman että sydämeni menisi aivan tuhanneksi palaseksi. Kysymyksen "Olisitko sinä valmis käymään parisuhdeterapiassa jos suhteemme sitä jonain päivänä vaatisi?". Kysymykseen kätkeytyy halu tietää onko toinen osapuoli halukas ja kykeneväinen todellisuudessa sitoutumaan vai onko hän ihminen jonka ylpeys menisi lopulta suhteemme edelle. Kysymykseen kätkeytyy myös menettämisen ja luopumisen pelko, joka on läsnä jokaisessa ihmissuhteessani ystävistä kumppaneihin. En anna sen ohjailla itseäni, mutta se on todellinen pelko. Olen nähnyt eroja ja kuolemaa, kokenut niitä, ja haluan pystyä pitämään rakkaimmistani ja tärkeimmistä suhteistani hyvää huolta, ja koen ansaitsevani itse samaa.

SHIRT: Bik Bok

SWEATPANTS: Lasula

SHOES: Fila

FISHNETS: H&M

SPECS: Zaful

Vaikka olen romantikko (ja sitä todella olen) en kuitenkaan katso koko elämää ja parisuhdetta vaaleanpunaisten lasien läpi. Ymmärrän että elämän varrelle tulee mahtumaan lukemattomia ikäviäkin tapahtumia ja siten myös parisuhteeseen. En missään tapauksessa halua sitoutua ihmiseen joka ei näin yksinkertaista, tärkeää ja todellista asiaa pysty käsittämään. Ymmärrän että jotkin asiat ja ihmiset eivät tule elämääsi jäädäkseen, mutta kumppanin kohdalla haluaisin olla varma että hän on tullut jäädäkseen ja on valmis laittamaan itsensä likoon vuosien varrella kuten minäkin olen.

En usko vallitsevaan kulttuuriin jossa kumppania vaihdetaan lennosta tai etsitään aina kulman takaa jotakin parempaa. Uskon kumppanuuteen, sitoutumiseen ja siihen että jos jokin asia on sinulle pitämisen arvoinen tulisi sen myös olla taistelemisen arvoinen. Myös siinä tapauksessa jos asia on ollut sen arvoinen ennen, mutta et ole aivan varma enää. Pienikin mahdollisuus jatkosta tulisi olla riittävä syy panostaa ja taistella, ei vain itsensä vuoksi vaan myös kumppanin jolle on matkan varrella sanomalla tai sanomatta luvannut pitää kyseisestä suhteesta huolta. Kumppanuuden yksi oleellisista huomioista onkin se että et ole vastuussa ainoastaan itsellesi vaan myös kumppanillesi. Maailmassa saattaa olla pariskuntia jotka eivät ole koskaan hetkeäkään epäilleet yhteenkuuluvuuttaan ja jos näin on niin hatun nosto heille, mutta vähintään yhtä kunnioitettavaa on sillä epäilyn hetkellä päättää yrittää ja taistella, ja saada huonossakin jamassa olevan parisuhteen kurssi käännettyä parempaan.

En ole itse henkilökohtaisesti KOSKAAN pelännyt parisuhteen huonompia kausia. Tiedostan että ne ovat osa elämää eikä niiltä todellisuudessa voi välttyä. Miksi siis pelätä jotakin niin luonnollista tai varsinkaan antaa jonkin niin luonnollisen vaiheen kaataa koko veneen. Horjumiselta ei voi yksikään pari välttyä, mutta jos onnistutte olematta menemään nurin, todennäköisesti saatte suhteen joka on jatkossa vahvempi kuin olisitte koskaan voineet kuvitellakaan. Eikö tämä ole taistelun arvoista? Oikeastaan aivan mieletön ja tavoittelemisen arvoinen palkinto?

Niin hullulta kuin se voikin jonkun korvaan kuulostaa, jollain tasolla jopa ajattelen säästäväni itseäni seuraavaa kumppaniani varten, enkä ole harrastanut seksiä kertaakaan viime kesän jälkeen. Tämä on osa romantikko-Eevaa. Olen muutenkin ottanut paljon aikaa edellisen suhteeni käsittelyyn, yrittänyt käydä suhteen vaiheita läpi ensihetkistä loppuun, ymmärtääkseni mahdollisimman laajasti missä meni vikaan ja mitä oppeja voisin sieltä poimia mukaani rakentaakseni seuraavasta parisuhteestani sen loppuelämän kestävän suhteen. Olen ollut tämän velkaa itselleni, ja haluan jopa kunnioittaa tulevaa kumppaniani niin paljon etten kanna mitään ylimääräistä painolastia mukanani, mitään mitä minun ei ole aivan pakko. Jokainen pieleen mennyt tai ennen maaliviivaa päättynyt parisuhde jättää meihin väistämättä jälkensä, ja me jätämme itsestämme murusia matkan varrelle, mutta niin kokonainen kuin vain pystyn olemaan yritän myös parhaani mukaan olla.

Loppuun päivän mietelause: "Anything that's worth having is sure enough worth fighting for."

Rokrok ja arvostakaa rakkautta jonka löydätte! / Eeva

Likes

Comments

Street photography valokuvaus portrait photogarphy moody portraits stylist stylisti

Minua on aina kiehtonut materialistinen köyhyys ja itsensä toteuttaminen luovuutta, ahkeruutta ja määrätietoisuutta hyödyntäen. Tänään haluan kirjoittaa siitä kuinka se ilmenee työssäni valokuvaaja-stylistina ja toivottavasti onnistun inspiroimaan muitakin tavoittelemaan ja toteuttamaan omia unelmiaan ja visioitaan varallisuuteen katsomatta.

En tunne kuin muutaman valokuvaajan emmekä oikeastaan ole koskaan vaihtaneet ideoita, oppeja tai kokemuksia kuvaamisesta toistemme kanssa, nämä asiat eivät vain ole tulleet luonnollisesti esille. Tämänpäiväinen kirjoitukseni pohjautuu täysin siihen kuinka itse koen asiat, omaan oppiini, ajatuksiini ja työskentelytapoihini.

Valokuvauksessa ja valokuvaajilla on monia ohjenuoria ja sääntöjä, ja tiedän rikkovani niistä useita. En pyytele sitä anteeksi, sillä mielestäni jokainen saa tehdä omaa "taidettaan" juuri haluamallaan tavalla. Se mikä jonkun mielestä on hieno kuva, ei välttämättä ole sitä muille. Haluan näyttää maailmaa siten kuin minä sen näen ja millaisen siitä luon kuvieni kautta; kuvaan ja luon omaa näkemystäni vastaavia kuvia. Paras palaute mitä saan on että kuvissani on tunnistettavuus ja se on minulle henkilökohtaisesti hyvinkin tärkeää henkilönä joka haluaa jättää juuri sen oman leimansa työhönsä.

moody portrait photography stylist helsinki street fashion

Uskon että moni joka aloittaa harrastamaan valokuvausta aloittaa tutustumalla kunnolla tai edes suhteellisen hyvin kameraansa. Minä olen aloittanut päinvastaisesta suunnasta, aloittanut visiosta ja pyrkinyt ottamaan kuvia jotka ovat mahdollisimman lähellä visiotani painottaen visuaalisuutta enemmän kuin teknisyyttä. On normaalia ja suotavaa myös perehtyä siihen millainen kamera sopisi juuri itselleen tutustuen useampiin vaihtoehtoihin ja kysellä suosituksia. Minä ostin ensimmäisen kameran jolla olin ottanut kuvan ja olen kuvannut samalla kameralla siitä päivästä asti. Sama kamera, sama objektiivi. Työskentelen ja yritän pärjätä sillä mitä minulla on enkä anna sen vaikuttaa että minulla on vain yksi objektiivi käytössä, ei valoja, ei mahdollisuutta kuvata studiossa, eikä mahdollisuutta vaatelainoihin. Kuvaustilanteessa jumppaan ja hypin paikasta toiseen (objektiivissani ei siis ole edes zoomia!), etsin oikeat kulmat, etsin valoa, stailaan mallit omilla vaatteillani ja panostan mallin ohjaamiseen. Kun se aika tulee jolloin minulla on enemmän rahaa ja varaa, palkitsen itseni uusilla kuvankäsittelyohjelmilla (ainoa ohjelma mikä minulla on käytössä on vanha Photoshop eli 7.0) ja muutamalla objektiivilla. Saatan jopa heittäytyä viliksi ja hankkia yhden kuvausvalonkin. Tällä hetkellä minulla ei ole varaa sellaisiin ylellisyyksiin, joten kun haluan parantaa kuvieni laatua en voi turvautua esimerkiksi parempaan objektiiviin vaan työskentelen ahkerammin ja panostan enemmän siihen mihin pystyn. Oma pääkoppa on oikeasti todella vaikuttava työkalu.

Välineillä leikkiminen on osa valokuvaajan työtä, mutta omalla mielellä ja ideoilla leikkiminen minulle huomattavasti suurempi osa. Kun sinulla on visio ja tietty näkemys siitä mitä haluat kuvata, on motivaatio sen saavuttamiseksi suuri. Siihen perustuu kaikki mitä olen tehnyt ja oppinut valokuvaajana.

portrait photography eeva roots stylisti suomi fashion photography

Tämä on hieman kaksipiippuinen juttu mutta en kutsuisi itseäni valokuvaajaksi siinä aivan perinteisessä mielessä. Aluksi arastelin kutsua itseäni valokuvaajaksi siksi että minulla ei ole valokuvaajan koulutusta eikä suurta teknisen puolen osaamista. Toinen syy on se että olen muutakin kuin valokuvaaja. Kuvausprojekteihini sisältyy laajasti myös suunnittelu ja jälkikäsittely, siitä huolimatta että en ole mestari jälkikäsittelyssä. Jälkikäsittelyllä luon kuitenkin kuvan tunnelman ja vien visioni maaliviivalle asti. Käyn ahkerasti etsimässä kuvauslokaatioita, metsästän inspiraatiota päivittäin niin tyylillisesti kuin teknisesti, suunnittelen jokaisen ottamani kuvan värimaailman, lookin, tunnelman. Oikeastaan ainoa mitä en konkreettisesti tee kuviini on maskeeraus, sen on poikekuksetta tehnyt itse kuvattava malli, ja useimmiten toiveitteni mukaisesti. En osaisi kuvitella tilannetta johon astelisin kamerani kanssa ottamaan kuvat, ja kaikki muu olisi hoidettu jonkun muun toimesta. Joten en siis ole valokuvaaja, vaan art director, stylisti ja sisällöntuottaja.

En kuvaa vauvoja tai perhepotretteja, enkä esimerkiksi tapahtumia. En pyri kuvaamaan oikeastaan muuta kuin visioideni mukaisia kuvia. En haaveile päivätyöstä valokuvaajana joka saisi peruselantonsa tuotekuvista, mainoskuvista tai vaikkapa tapahtumakuvauksista joka mahdollistaisi siinä sivussa omien ideoiden toteuttamisen vapaa-ajalla, vaan työskentelen mieluummin vähemmän mutta juuri mieleisteni projektien parissa. Suurin työkaluni on oma mieleni ja intohimoinen suhtautumiseni, enkä usko että kykenisin tuottamaan yhtä laadukasta tai mielenkiintoista sisältöä vauvakuvissa ja siksi ohjaan tämän tyyppiset asiakkaat muualle. Rajua? Ei, mielestäni se on ammattitaitoa ja hyvää asiakaspalvelua, ja niin kauan kuin en tee kuvausta raha motivaattorina, voin myös valita projektini ja keskittyä rakentamaan omaa tyylisuuntaani valokuvaajana. Unelmani on tietenkin että minut valitaan toteuttamaan projekteja juuri oman tyylisuuntani vuoksi.

purple lips lilac lips portrait muotokuvaus helsinki eeva roots fashion photography

Pidän tummista kuvista, kontrasteista tyylissä, varjoista, selkeistä sävymaailmoista ja tunnelmasta kuvissa. Lisäksi pidän virheistä, yleisten sääntöjen rikkomisesta ja myös suunnitellun ja ei ennalta suunnitellun tunnelman luomisesta. Klassisuus ei ole minun juttuni. Joskus kuvaan henkilöä hänen ei niin omassa elementissään, mutta jokaisessa kuvauksessa pidän kuitenkin huolen siitä että kuvattava henkilö on kuvassa edukseen ja yksi vahvuuksistani onkin saada kuvattavieni itsetuntoa kohotettua - ja se ei ole pikkujuttu ainakaan minun mittareillani kun puhutaan henkilökuvauksesta, eikä itsestäänselvyys senkään puolesta mitä olen malleilta kuullut. Pyrin tuomaan kuvattavasta ne piirteet esiin joita pidän hänen parhaina piirteinään säilyttäen kuvassa oman visioni.

Kuvaan lähes poikkeuksetta ulkona pelkän luonnonvalon varassa. Voisi kai sanoa että se on minun juttuni. Kovimpien pakkassäiden ja sadekausien yli on vain elettävä toteuttamatta itseään, niin turhauttavalta kuin se tuntuukin, varsinkin kun useimmiten tuntuu että pää voisi räjähtää inspiraation määrästä. Kovien pakkastenkin väistyessä vallitsee Suomessa suuren osan vuodesta epämukavat kuvausolosuhteet jotka eivät jätä tilaa testailuille. Minulle on siis ensisijiasen tärkeää ennen kuvauksiin lähtemistä että a) minulla on selkeä ja suuntaa antava visio, b) kuvauspaikka on päätetty, c) stailaus on kunnossa, d) voin luottaa omiin taitoihini ja e) hallitsen mallin ohjaamisen. Usein itse kuvausten suunnitteluun uppoaakin viidestä tunnista aina kahteenkymmeneen tuntiin asti riippuen projektin luonteesta ja itse kuvaustilanne kestää puolesta tunnista tuntiin. Kun ulkona on -5 astetta pakkasta ja malli pelkässä bodyssa ei minusta ole yksinkertaisesti reilua eikä ammattimaista testata kameran asetuksia kaikessa rauhassa vaan paikalle tullaan valmiina, jotta ajan voi kuvaustilanteessa käyttää mallin ohjaamiseen.

Mitä enemmän luen artikkeleita valokuvaamisesta sitä enemmän ymmärrän kuinka paljon osaan ja toimin kuten muutkin ammattivalokuvaajat valitsemieni poikkeusten ohella, ja että ymmärrän kuvaamisesta paljon ilman koulutusta. Kukin voi siis todella aloittaa, tehdä ja jatkaa omalla tavallaan, tärkeintä on kuitenkin oppia ja kehittyä koko ajan. En ole lähelläkään sitä tasoa jota tavoittelen, ja teen jatkuvasti töitä kehittyäkseni. Voin vain sanoa että olen tyytyväinen siihen pisteesen johon olen päässyt luovuuteni ja kovan työni ansiosta, ja olen innoissani siitä kaikesta mitä tulen matkallani vielä oppimaan!

Rokrok! / Eeva

black and white photography moody portraits valokuvaus helsinki muotokuvaus eeva roots valokuvaaja

​Style, hair and photos: Eeva Kaipainen

Model and mua: Yasmin Kallava

Likes

Comments

Saan aika ajoin haastattelupyyntöjä, välillä liittyen luovaan alaan tai esimerkiksi valokuvaukseen, mutta useimmiten muotiin ja henkilökohtaiseen tyyliini. Olen oikeasti superotettu jokaisesta haastattelupyynnöstä, mutta totuus on että haastatteluihin vastaaminen saattaa viedä paljonkin aikaa, enkä siksi niitä usein anna. Tällä viikolla sain jälleen haastattelupyynnön ja minulla sattui pitkästä aikaa olemaan sopiva rako, joten tässä haastatteluni STREET LOOK uutis-/mediasivustolle, olkaapas hyvä! :)

Tell us a little bit about yourself. -I am a self-taught visual and verbal content creator, blogger, photographer and stylist.

How did you first become interested in fashion and why is it important?
-Clothes, fashion and creativity around style has always been in me, since I was a little girl. Fashion is not important to me, but personal style is a way to show the world who you are. I also have a huge passion for styling as a part of visual content creating and creating brand images.


What are your favorite designers or places to shop?
-Christian Benner is one of my huge idols, as I am a rock n roll girl by heart, and I also respect his story and mentality. When it comes to streetwear I love Rihanna's collabrations, and she is my style icon; the queen of style.

What are your favorite locations or backdrops to shoot at? How do you find them?
-Usually I shoot in quite blank spaces / backgrounds and I always try to find quiet places to shoot as I am really shy when it comes to taking my own pictures in public. Trying to overcome it tho! I love urban backrounds and scenery, but don't really like any places we have here in Helsinki. It'a a bummer.

What are some tips for staying creative and inspired? -I really can not say as I am always inspired and most of the time to the maximum! It has to be something I'm born with, partially, but also I have a great desire to express myself and improve myself in everything I do. But it's very important in creative field that when you're not inspired you don't force anything. The best outcome comes from pure passion.

If you could collaborate or be endorsed by any brand or designer, which one would it be? -Christian Benner for sure. I know he doesn't do collabrations or give aways tho, but I would be really freakin' proud to wear one of his custom leather jackets. That is on my bucket list!

what The first thing you look at in another person's outfit? -Just the vibes and the entirety. If a person carries himself / herself with confidence that makes all the difference. But to be honest I'm not easily inspired by the looks I see in these streets of Helsinki, most of the style inspiration comes from social media platforms and in my own mind.

What is Your favorite color of the moment ? -I currently love yellow, orange, pink, red and denim.

What is your next "must have" purchase? -Yellow oversized hoodie. I have tried to look for one for months and am frustrated not to find one! I also want a pair of fluffy stilettos as the only pair I have is too small for me. Sometimes with these collabrations the sizes are a big guessing game!

What is the ultimate showpiece in your closet? -Well, I think it has to be my custom leather jacket, which I customized myself. It has studs and spikes and I still love it tho it's already 5 years old!

Do you have any hidden talents? - I do! I am secretly a comedian. I would also like to write lyricrs to musicians one day, I think I would be really good at it.

What can't you live without? -Music, coffee, electronic cigarette, potato chips and sleep. Oh and my dog!

Where do you see yourself in 5 years? - My goals are so big I will never reveil them until I've made it.

PHOTOS BY: EEVA ROOTS

Likes

Comments

Olen jo pitkään metsästänyt harmaita verkkareita, rehellisyyden nimissä lähemmäs kahden vuoden ajan, mutta ollut maltillinen, sillä aivan mitkä tahansa verkkarit eivät pääse tämän tytön lookia täydentämään. Aivan kuten kaikissa muissakin hankinnoissani odotan mieluummin juuri sopivaa yksilöä kuin hamstraisin kaapin täydeltä kompromisseja. Juuri nuo kompromissi-ostokset, ei aivan maailman ihanimmat vaatteet, ovat niitä jotka jäisivät minulta ainakin käyttämättä, joten se on kuin heittäisi rahaa kaivoon. Määrä ei siis ratkaise vaan laatu - vaatteen täytyy sopia juuri minun tyyliini ja kestää ainakin jonkin verran trendimuutoksia.

No että verkkarit sitten - voi kyllä! Sanon tämän joka vuosi ja sanon jälleen; koskaan ei voi olla liian vanha verkkareihin. Kaikkea muuta kyllä voi olla, kuten liian konservatiivinen tai liian arka käyttämään verkkareita osana sitä omaa tyyliä. Kaikelle on myös oma aikansa ja paikkansa, enkä välttämättä työhaastatteluun asti valitsisi jalkaani verkkareita, mutta tänään kyllä esimerkiksi toisenlaiseen tapaamiseen johon suunnistan pian. Tällä hetkellä verkkareissa mottoni on "mitä isompi sitä parempi". Pitkään olen käyttänyt sääristä kaventuvia verkkareita ja myös kaventanut muutamia itse, mutta nyt on uusi suunta. Tämä trendi huokuu mielestäni 90-lukua sataprosenttisesti ja siitä juuri pidän!

SWEATPANTS: Lasula

Get 24% off from the whole store with code "EEVA24"!!! Go: https://www.lasula.co.uk/

Likes

Comments

Olen ennen kirjoittanut siitä kuinka saatan arastella muiden naisten seurassa, jännittäen sitä joudunko arvostelun kohteeksi, joko yleisellä tasolla, vääristä syistä tai perusteettomasti. En uskalla kovin helposti luottaa kanssasisariini ja pahimmassa tapauksessa en edes yritä kunnolla tutustua uusiin naisiin. Olen lähes koko elämäni ollut liikaa tai liian vähän jotakin, vähintään jotain liian erilaista jota ei pysty lokeroimaan. Tyylini on erilainen ja vahva, ja välillä mietin pakostikin luuleeko muut naiset että haen sillä huomiota. En hae, olen vain oma itseni, enkä jaksaisi pyydellä sitä anteeksi enkä nöyristellä. Naisena joudun valitettavasti jatkuvasti todistelemaan itseäni. Niin miehille, mutta ensisijaisesti muille naisille. Lähtökohtaisesti tutustuessani uusiin ihmisiin oletan että heillä on ennakkokäsityksensä minusta, ja usein myös onkin. En pakota ketään olemaan minusta mitään tiettyä mieltä tai edes näkemään pintaa syvemmälle jos se ei luonnistu omalla painollaan. Ymmärrän nykyään sen että ihmiset eivät voi kohdata toista ihmistä syvemmin kuin ovat kohdanneet itsensä, joten kaiken tulee tapahtua omalla painollaan eikä kaikista naisista voi mitenkään saada sydänystäviä. Se on ihan okei, tärkeintä on kuitenkin olla arvostelematta liian herkästi.

Näin naistenpäivän kunniaksi, tosiasiassa kuitenkin aivan sattumalta, minulla oli parikin tapaamista tänään uusien tuttavuuksien kanssa, joista molemmat naiset henkivät energistä ja omanlaistaan mindsetiä. Välillä kun kaksi samanlaista energiatasoa kohtaavat on mahdollista synnyttää lähes mitä tahansa ja jos nyt ei aivan ensitapaamisella pysty asioita lähteä konkreettisesti tekemään niin vähintään kytemään jää mieletön kipinä, ja minä ainakin olen näiden tapaamisten jäljiltä todella innoissani, sillä uusia juttuja ja yhteistyötä on tulossa!

Alan pikkuhiljaa myös ymmärtämään sen että minulla on osittain ollut elämässäni vääränlaisia naisia ystävinä. Jos nyt ei aina, niin ainakin ajoittain. Ymmärrän sen joka kerta kun kohtaan uuden naisen joka on myös määrätietoinen ja tarpeeksi vahva omassa itsessään. Ymmärrän että monetkaan tuntemani naiset eivät ole tukeneet minua alamäessä eivätkä työntäneet ylöspäin ylämäessä, ja siinä saattaakin piileä suurin syy siihen miksi olen tällainen yksinäinen susi ja yhden naisen tehotiimi. Olen jäänyt ilman tukea ja saanut siipeeni heikommilta liian monesti. Nyt kun olen kuitenkin jo pidemmän aikaa tehnyt töitä itsenäisesti ja löytänyt lisää vahvuutta ja uskoa tekemiseeni, huomannut että oikeastaan mikään voima ei pysty minua pysäyttämään tai tavoitteitani kaatamaan, alan myös löytämään samanhenkisiä naisia elämääni. Me yrittäjänaiset, me luovan alan tekijät, me taiteilijat, me massasta poikkeavat, me luomme uutta kulttuuria juuri nyt. Luokaamme sitä YHDESSÄ, sillä yhdessä olemme vahvempia. The future is female. Maailman ihaninta naistenpäivää kanssasisareni! <3

Rokrok! / Eeva

Likes

Comments