WEEKEND BAG: Elly Pistol

PHOTOS: Eeva Roots

Vihdoinkin omistan laukun johon mahtuu kuvaustarvikkeeni päivästä ja tarpeesta riippumatta, enkä vain mitä tahansa laukkua vaan sellaisen joka sopii tyyliini kuin nenä päähän! Kyseiseen Elly Pistol:n weekend bagiin mahtuu helposti niin kamerajalusta, kamera kuin vaihtovaatteetkin joita joudun usein kuvauksissa kantamaan mukana. Välillä on päiviä jolloin joutuu huitelemaan ympäri kaupunkia aivan kassialmana, mutta no more!

Tämä laukku on tilavuudeltaan myös riittävä vaikkapa viikonloppureissuun, weekend babe- nimensä mukaisesti. Laukkua saa neljällä eri värisellä vuorella; sininen, punainen, pinkki ja keltainen, jonka itse valitsin jotenkin kai kevätpörriäiset mielessäni! BZZ! Laukut löydät TÄÄLTÄ.

Laukku on saatu, mutta postaus ei sponsoroitu. Tämä on silkkaa rakkautta.

Rokrok! / Eeva

Siirrä blogisi Nouwiin - nyt voit tuoda vanhat blogisi - napsauta tästä!

Likes

Comments

lepo luominen ajatustyö motivointi motivaatio yrittäjyys hyvinvointi

Päätin viime torstaina etten tee viikonlopun aikana yhtään mitään. Nada. Ingenting. En laita tikkua ristiin, en sovi menoja, en kirjoita blogia, en kuvaa, enkä välttämättä nouse sohvalta kuin koirani kanssa lenkkeilemään.

Paikallaan oleminen ja toimettomuus ei tule minulle aivan luonnostaan tässä muodossa, vaikka lepoa arvostankin ja pyrin hidastamaan hetkeksi aina kun siltä tuntuu ja siihen on edellytykset. Muutaman päivän ajaksi kalenterin sulkeminen ja se etten kehittele mielessäni koko ajan hyödyllistä tekemistä vapaa-ajalleni on silti haastavaa, olen niin tottunut ajattelemaan että jokainen hetki tulisi hyödyntää.

Lopulta hyödynsinkin, vaikka en sitä millään tavalla suunnitellutkaan. Lauantai-aamuna heräsin selkeä unelma mielessäni. Nappasin jääkaappini ovesta "Mitä minä haluan?"-muistiinpanoni ja kirjatut tavoitteeni ja ymmärsin kuinka saisin tuon kaiken yhdistettyä. Kirjasin tuoreet ajatukset ylös kirkkaasta muististani tavoitteisiini peilaten ja näin on liiketoiminta suunnitteilla.

Viikonlopun saldo ei jäänyt tähän. Liiketoimintasuunnitelman hiomiseksi ja uusiin kuvioihini perehtyäkseni entistä paremmin päätin myös kouluttautua lisää ja nyt maanantai-iltapäivänä on koulutuksesta sovittu.

Kirsikkana kakun päällä komeilee uusi osa-aikaisempi työkuvio, joka tulisi tukemaan laadittuja suunnitelmiani ja valmistamaan minua myös tuleviin koitoksiin.

Not bad for one weekend doing nothing, aight? Mieleni ei todellisuudessa koskaan lepää. Silloinkin kun olen paikoillani käsittelevät aivoni jatkuvalla syötöllä informaatiota, aina eteenpäin pyrkien. Ihanaa viikon alkua kaikille lukijoilleni! Go after your dreams!

Rokrok! / Eeva

Likes

Comments

eeva roots haastattelu henkilöhaastattelu henkilötarina elämänkerta toimittajan haastattelussa bloggaaja eeva roots
muotibloggaaja bloggaaja henkilöbrändi henkilöbrändin rakentaminen elämäntarina haastattelu

Kotonani kävi viime viikolla toimittaja tekemässä haastattelua minusta. Agendana oli henkilötarina. Minusta ei ole koskaan tehty varsinaista henkilöhaastattelua, joten en tiennyt millaisen kaavan mukaan niissä edetään ja mitä odottaa. Olin kuitenkin innoissani tällaisesta tarjotusta mahdollisuudesta, onhan minulla taskut täynnä elettyä elämää.

Emme keskustelleet kovinkaan kevyistä aiheista, osittain siksi että toimittaja ei kysynyt kevyen aihepiirin asioita ja osittain siksi että elämäni on täynnä ei niin kevyitä vaiheita. Toisin sanoen jonkun toisen vastaukset olisivat voineet olla yksinkertaisempia ja ruusuisempia.

Kerroin haastattelutilanteessa avoimesti elämästäni vastaillen toimittajan esittämiin kysymyksiin. Muutaman asian kerroin toimittajalle joiden kohdalla painotin että näitä tietoja ei saa käyttää tai julkaista, sillä niihin liittyy muita ihmisiä. Kerroin nämä kuitenkin jotta hän saisi minusta kokonaisvaltaisesti laajemman kuvan ja täten paremmat työkalut tarinan rakentamiseen. En tule koskaan "ratsastamaan" muiden nimillä, tragedioilla tms. En koskaan myisi skuuppia lehteen tai kertoisi julkisesti mitään mitä joku toinen osapuoli haluaisi mahdollisesti pitää yksityisenä asiana. Avoimuuteni itsestäni ja omista henkilökohtaisista kokemuksistani on minun vastuullani ja sen vastuun kantamisesta päätän itse.

Tarinani yllätti eikä aina kuulemma voi ennustaa mihin suuntaan haastattelu menee. Ymmärrän tämän täysin, ja voisin kuvitella että se onkin hienoa henkilöhaastattelua tehdessä. Kun saat muuta ja enemmän kuin olit ajatellutkaan. Hän sanoi että osasi odottaa jotakin, mutta ei tällaista elämäntarinaa. "Aikamoinen elämänkerta jo tässä." sanoi hän silmiään pyöritellen ja kysyi eikö kukaan ole koskaan tehnyt juttua minusta mihinkään.

muotibloggaajan elämä muotibloggajan tausta haastattelussa eeva roots

Haastatteluani ei kuitenkaan tulla julkaisemaan, mikä tuli minulle täytenä yllätyksenä. Perusteluna oli mm. se että mikäli tarinasta jättää jotakin pois haiskahtaisi julkaisu mainokselta. Toinen mistä toimittaja mainitsi oli että hän ei pysty tarkistamaan tiettyjä asioita ja olisi eettisesti arveluttavaa jos äänessä olisi vain yksi ihminen. Ainoat osat haastattelusta joista itse koen että ne tulisi toimittajan tarkistaa ennen julkaisua oli ne joiden käytön juuri nimenomaan kielsin, muu on täysin elettyä elämääni, tekemiäni päätöksiä, asioita joita minulle on tapahtunut ja persoonaani. Samaa mieltä ovat olleet tuttuni joiden kanssa olen asiasta keskustellut.

Mikä sitten tekisi haastattelusta ja lopullisesta vedoksesta markkinoivan ja mainoksen? Varmasti se että elämäni ja persoonani eivät ole niin perinteisiä, ja vahvuuteni paistaisi väkisinkin läpi, miten päin tahansa elämääni tarkastelisi. Julkaistun henkilötarinan myötä henkilöbrändini saisi niin sanotusti vahvistusta.

Tekemäni työ rakentuu vahvasti sen ympärille kuka ja millainen olen, ei niinkään koulutusasteeseeni, työhistoriaani ja yhteiskunnan mittareilla mitattuihin saavutuksiini, ja näin on ollut alusta alkaen. Onko tämä sitten syy miksi tarinaa ei julkaistakaan? Kun teen niin vahvasti omaa juttuani omalla mielenkiintoisella taustallani? Kun tarina onkin yllätyksellinen, ei niin perinteinen, täynnä vastoinkäymisiä ja silti rohkeutta?

Kun nyt kävi näin sain mahdollisuuden valita ja totean että säästän tarinaani vielä, kuten olin aiemmin päättänytkin, ennen tätä mahdollisuutta joka tarjoutui. Annan sen joskus kirjoitettavaksi henkilölle joka sitä osaa arvostaa, ellen itse päädy sitä kirjoittamaan.

Sanottakoon vielä lopuksi että toimittaja vaikutti erittäin mukavalta ja ammattitaitoiselta ihmiseltä, eikä tämän kirjoituksen ole tarkoitus käsitellä häntä vaan ajatuksiani haastattelun ja tapahtuneen ympäriltä. <3

Rokrok! / Eeva

henkilöbrändäys markkinointi media toimittaja haastattelu mielenkiintoinen elämä vastoinkäymisiä ja rohkeutta

Likes

Comments

sinkku miksi olen sinkku valitsen olla sinkku eeva roots blogi muotiblogi ihmissuhteet lifestyle sinkkuna oleminen sinkku ja onnellinen

1. En ole koskaan ymmärtänyt kun joku on todennut olevansa sinkku keskittyäkseen uransa luomiseen. Olen aina ollut sitä mieltä että voit saada molemmat; antoisan uran ja antoisan suhteen. Tällä hetkellä päällimmäinen syy sinkkuuteeni on kuitenkin juuri yllämainuttu, ensimmäistä kertaa elämässäni. Minä itse olen prioriteettini ja enemmän, en ole halunnut keskittymiseni harpaantuvan - ja varmasti moni meistä tietää mitä ihastuminen ja rakastuminen teettää keskittyneemmänkin ihmisen kohdalla.

Valitsen työni ja asetan urani tällä hetkellä tärkeysjärjestyksessä korkeimmalle korokkeelle. En ole koskaan aiemmin tehnyt varsinaista valintaa asian suhteen, ja jos olisinkin, ovat ihmissuhteet silti aina merkinneet minulle enemmän. Jopa siihen pisteeseen asti että olen jarrutellut unelmieni suhteen ja kerran olin jopa valmis luopumaan kaikista työhön liittyvistä haaveistani miehen vuoksi. Silloinen suhde päättyi ja vaikka se teki todella kipeää tiesin silloin entistä vahvemmin että minun on tarkoitus toteuttaa itseäni ja tavoitella itselleni tärkeitä asioita, joten käänsin suuren menetyksen voitokseni. Samaa teen tavallaan edellisen suhteeni päättymisen vuoksi ja siivittämänä, aion pitää huolen että saan enemmän ja parempaa elämältäni kuin mitä jätin taakseni.

2. Koirani on kumppanini ja suurin rakkauteni ja haluan omistaa hänelle aikaa, laatuaikaa. Kun en tee töitä menee koirani kaiken muun edelle. Olemme onnellisia yhdessä, kaksin, ja rakastan meidän maailmaamme.

3. Valitsen viettää aikaa yksin mieluummin kuin antaisin aikaani johonkin tai jollekin joka ei minua ruoki. Tarvitsen hyvää energiaa, mieltä stimuloivaa keskustelua, aisteja helliviä kokemuksia ja syvää yhteyttä. Tiedän että tunnistan tällaisen ihmisen nopeasti - me tunnistamme kyllä toisemme.

4. En halua tapailla miehiä jotka vain innostuvat minusta, minäkin haluan innostua ja innostusta. Haluan rikkoa kaavan jonka mukaan olen useimmiten deittaillut. Joskus voi tuntua että syntyy vahva yhteys, mutta useimmiten kyse on siitä että toinen osapuoli on sinusta vaikuttunut, kokee tulevansa innostetuksi ja ymmärretyksi, enkä välttämättä ole tunnistanut tätä välittömästi. Nykyään tuntosarveni ovat herkemmät ja osaan vaatia myös itselleni, enkä lähde toisille treffeille mikäli ensimmäiset eivät ole aiheuttaneet minussa maanjäristystä.

5. Torjun jokaisen pinnallisen lähestymisyrityksen ja usein myös torun, mikäli koen lähestymisen todella liian pinnalliseksi tai vaikkapa seksistiseksi. Jokainen meistä naisista ja myös miehistä voi asettaa rajat ensi hetkestä ja minä en siedä pinnallisuutta.

6. En käy baareissa enkä bileissä. Jos minuun haluaa tutustua pitää minua tulla vetämään hihasta lenkkeillessäni koirani kanssa tai uskaltaa ottaa muutakin kontaktia kuin katsekontaktia kaupan kassajonossa. Ja mikä pelottavinta, päiväsaikaan kun ihmiset ovat yleensä aivan SELVINPÄIN. Scary, right?

7. Minuun ei pääse tutustumaan kuin luonnollisella tavalla. Tinder oli minulla kokeilussa kolmeenkin otteeseen; ensimmäisellä kerralla kuukauden, toisella kerralla kaksi viikkoa ja viimeisellä kerralla reilun viikonlopun. Kun tilanne on yksi miinus yksi on tulos lopulta nolla Tinderiä.

Instagramin kautta saan myös paljon viestejä, mutta niissä sovellan useimmiten kohtaa 5. Joidenkin mukavien tyyppien kanssa saatan vaihtaa viestejä pidemmänkin aikaa - mutta täysin kaveripohjalta. Minkäänlaista oikeaa suhdetta ja yhteyttä ei Instagramin kautta synny, ainakaan rakkauden suhteen.

8. En tyydy enää. Haluan seikkailukumppanin jonka kanssa jakaa elämämme ja kumppanin joka osaa myös tukea minua. Minulle ei enää riitä pelkät hyvät tyypit, sillä nämä hyvät tyypit ovat imeneet kaiken tukeni, ymmärrykseni, intoni ja empatiani. Pysähdyn vasta kun löydän jonkun tasavertaisen - silläkin uhalla että kuulostaisin omahyväiseltä tai vaativalta.

Leikittelen kuitenkin ajatuksella railakkaasta sinkkukesästä. Railakas ei tarkoita minulle monia irtosuhteita, orgioita, jatkuvasti päissäni olemista eikä välttämättä hurjaa määrää deittejäkään. Aion kuitenkin olla ihmisten ilmoilla enemmän, olla ulkona kavereideni kanssa, käydä baareissa, terasseilla ja tapahtumissa, flirttailla rohkeasti kaksilahkeisille ja elää hetkessä. Painopiste sanalle elää ja olla, eli vaihtaa myös vapaalle. Kesää odottaessa, ja sillä välin töihin keskittyessä :)

Rokrok! / Eeva

Likes

Comments

Tänään kuvasimme upean Huippumalli Haussa 2017-ohjelmassakin kilpailleen Emilia Yleniuksen kanssa pikaisen setin pehmeässä auringonvalossa. Todellisuudessa tänään oli varsin kova valo, joten meidän oli hakeuduttava piiloon liialta valolta. Matkalla miettimääni varjoisampaan paikkaan löysimme sattumalta upean kapean portaikon, joka osoittautui aivan lottovoitoksi, sillä pääsin harjoittelemaan vastavaloon kuvaamista! Harmillisesti minulla on edelleen ainoastaan yksi objektiivi käytössäni valokuvausprojekteitani varten eli muita kuin itseäni kuvattaessa, joten portaikon kapeus rajoitti kuvien rajausta entuudestaan. Meillä oli kuitenkin tänään todella tiukka aikataulu ja kuvausten teemaa ja lookia ei oltu ehditty miettiä kuin a) tumma silmämeikki ja b) mustat vaatteet, jonka vuoksi tiukka rajaus sopi minulle oikein hyvin. Olen myös sitä mieltä että läheltä kuvatuissa otoksissa Emilian upeat kasvot pääsivät hyvin oikeuksiinsa ja kaunis valo pääsi korostamaan kuvia sopivan tunnelmallisesti. Mitäs mieltä te olette?

Pikainen kuvaus oli antoisa meille molemmille ja suunnitteilla on jo seuraava setti. Seuraavan kuvauksen kanssa lähdemme todennäköisesti eri suuntaan tuoden esiin sekä Emilian että minun monipuolisuuttani, joten nyt annamme vain ideoiden virrata ja vaihdamme ajatuksia keskenämme!

Rokrok! / Eeva

valokuvaus valokuvaaja helsinki europe emilia ylenius eeva roots stylist fashion stylist fashion photographer portrait photographer soft light sun light huippumalli haussa 2017
eeva roots valokuvaaja stylisti urbaani valokuvaus muotokuvaus art director helsinki creative director photography blog photographer
beauty photography muotokuvaus erilainen muotokuvaus kuvausten suunnittelu ammattilaisvalokuvaaja eeva roots muoti valokuvaaja stylisti bloggaaja emilia ylenius huippumalli haussa 2017

PHOTOS: Eeva Roots

Lisää töitäni nähtävissä verkkosivuillani: http://www.eevarootsphotography.com/gallery/

Likes

Comments

Fila FILA katumuoti muotiblogi sano kyllä elämälle ajatuksia elämästä lfestyle blogi eeva roots

Olen ollut muutaman päivän väsynyt, pikkasen vajaalla energialla ja silmäluometkin tuntuneet raskailta. Liekö syynä perjantai-illan kaksi lasia viiniä, sunnuntain ulkona palelu liian vähissä vaatteissa vai eilisen illan raskaat ruokailut sen kunniaksi että sain vihdoin hankittua itselleni pienen pöytäuunin. En ole varma, mutta olen ollut sohvalla peiton alla useita tunteja näiden edellisten päivien aikana, tälläkin hetkellä, teekuppi vieressä ja koira lämmittämässä varpaita jalkojeni päällä.

Aina ei tarvitse porskuttaa täydellä energialla. Aina ei tarvitse olla aktiivinen ja valppaana joka suuntaan. Olen läsnä itselleni ja se tarkoittaa joskus myös sitä että osaan kuunnella kun on aika ottaa rennommin.

Lähiaikoina ajatukseni ovat pyörineet sellaisen teeman ympärillä kuin hidasta elämää. Jokseenkin ironista on että samanaikaisesti kun olen liikkeellä ja puuhastelemassa enemmän kuin aikoihin mietin myös rauhallisuutta ja hiljaa menemistä. Ironista se on siksi että en pohdi hitautta koska olisin liikaa liikkeellä, haluan ja jaksan kyllä mennä ja viedä tavoitteitani eteenpäin, varsinkin nyt kun jostain syystä tunnen että en vain liiku vaan myös etenen. Minulle balanssi on kuitenkin aina ollut hyvin tärkeää ja ehkäpä nimenomaan pyrinkin valmistamaan itseäni tulevaan, entistä kiireisempään elämänvaiheeseeni.

Fila FILA katumuoti muotiblogi sano kyllä elämälle ajatuksia elämästä lfestyle blogi eeva roots

Tykkään sanoa asioille kyllä, varsinkin hyville asioille. Nykyään on tullut vastaan paljon tilanteita joihin olen vastannut kyllä ja se tarkoittaa automaattisesti lisää tekemistä, velvollisuuksia ja aikatauluja. Kaikki nämä ovat positiivisia asioita mikäli niihin osaa myönteisesti suhtautua. Joskus täytyy osata myös sanoa ei, ja kieltäytyminen on tärkeä osa kokonaisuutta. Sanoa ei asioille jotka vievät liikaa energiaa antamatta mitään, sanoa ei hyväksikäytölle, sanoa ei asioille jotka eivät vie sinua eteenpäin ja asioille jotka eivät sovi omiin periaatteeisiin. Jos voit valita kyllä tai ei niin tee valinta - mutta valitse joka kerta, älä toimi automaation mukaan.

Lopulta, kyllä-sanan sanominen tuo useimmiten mukanaan paljon uusia mahtavia asioita kun taas ei-sana pitää sinut paikoillaan. Sano kyllä elämälle, mutta muista että elämään kuuluu luonnollisena osana myös itsekkyys ja joskus se tarkoittaa kieltäytymistä.

Rokrok! / Eeva

hidasta elämää rauhallista elämää balanssi elämään lifestyle bloggaaja eeva roots fila suomi muotibloggaaja opi sanomaan ei

PHOTOS: Eeva Roots

SWEATSHIRT: FILA / Urban Trade Finland (gifted)

BOOTS: Zaful

Likes

Comments

Olen pienestä pitäen rakastanut kirjoittamista ja ollut siinä suhteellisen hyvä aina. Kirjoittaminen on kuulunut minulle suurimpiin intohimoihini ja kuten monen muunkin intohimoni kohdalla päätin jo nuorena että nämä mielekkäät asiat eivät tulisi muodostumaan minulle ammatiksi. Elin sellaisessa käsityksessä että mikäli teen työkseni jotakin näistä asioista joihin suhtaudun todella intohimoisesti tulisi niihin liittyvä työ tai ammatti tappamaan intohimoni ja sitä kautta mielekkyyden. Tämä selittää sen miksi olen aloittanut bloggaamaan vasta puolitoista vuotta sitten, miksi perustin oman vaatemerkin vasta 30-vuotiaana ja miksi olen tarttunut kameraan vasta näin "myöhäisellä" iällä. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että nämä asiat eivät olisi minua kiinnostaneet, päinvastoin, ne ovat olleet suurena intohimona sydämessäni aina, ja siksi olen niitä myös varjellut.

Olen kirjoittanut pienestä tytöstä lähtien. Ero nuoreen Eevaan on siinä että kirjoitin aiemmin vain itselleni. Päiväkirjani ovat aina olleet syväanalyyseja tapahtuneista asioista, tuntemuksistani ja kasvamisesta. Kirjottaminen ja pohtiminen ovat aina auttaneet minua käsittelemään asioita ja oikeasti kasvamaan ihmisenä. Olen kehittynyt myös keskustelijana ja minun on helppo ilmaista itseäni verbaalisesti myös kasvotusten. Mitä enemmän tunnen itseäni ja ajatusmaailmaani sen paremmin pystyn itseäni ilmaisemaan.

Olen aina halunnut kehittyä kirjoittamisessa ja siksi tehnyt sitä aina. Ainoa tauko kirjoittamisesta joka minulla on koskaan ollut oli edellisen parisuhteeni aikana, enkä vieläkään ymmärrä miksi kirjoittaminen jäi tuolloin. Jonkin aikaa ajattelin että oikea elämä tapahtui ja minulla oli jotain mihin halusin keskittää kaiken energiani ja aikani. Se ei kuitenkaan ole koko totuus, ja koko totuutta en kenties koskaan tule selvittämään, mutta vastaisuudessa aion pitää kirjoittamisesta kiinni parisuhteessa ollessani. Haluan muistaa miltä tietyt asiat tuntuivat merkittävän ihmisen kanssa tietyssä elämänvaiheessa, ja siksi tauko kirjoittamisesta surettaa. Muistot haalistuvat, mutta kirjoitettu teksti säilyy ikuisesti, ja tiedostan että minulle jää yhden merkittävän suhteen mittainen aukko elämääni kun vanhempana luen läpi elämääni.

Tällä hetkellä en kirjoita blogini lisäksi päiväkirjaa, sillä blogini toimii osittain päiväkirjana, eivätkä kirjoitukseni tule katoamaan. Pohdiskelen asioita jotka minua itseäni kiinnostavat, ennen kaikkea, mutta tietysti pyrin suuntaamaan kirjoitukseni myös muille kuin omalla silmäparilleni.

Usein bloggaamisessa keskustellaan siitä kuinka valitset aiheesi ja vangitset lukijasi, ja mietitään lähestymistä kirjoittamiseen tavallaan ulkoisten tekijöiden kautta. Kuinka saan ihmiset lukemaan blogiani ja kuinka luoda suosittu blogi-ohjeita on pilvin pimein. On tietysti tärkeää miettiä mitä tarjottavaa sinulla on lukijoillesi, mutta itselleni sitäkin tärkeämpää on tuottaa juuri sellaista sisältöä blogiini joka on minulle itselleni merkitykselllistä.

Usein mietin valmiiksi millaisista aiheista haluan kirjoittaa blogiini lähiaikoina ja aina ryhtyessäni tekemään uutta postausta katson läpi paperini johon olen kirjoittanut ylös aiheita ja ajatuksiani, ja valitsen aiheen joka sillä hetkellä herättää eniten tuntemuksia. Postaukseni ovat omalla tavallaan asiapainotteisia, mutta kuten kaiken muunkin suhteen elämässäni, teen kirjoittamista myös tunteella. En siten koe luontevaksi kirjoittaa aiheesta joka ei välittömästi aiheuta minussa ajatusten virtaa. Koen että kaikki parhaat asiat elämässäni syntyvät tunteesta enemmän kuin taidosta, mutta intohimoinen suhtautuminen kasvattaa oppimisen nälkää, joka johtaa taidon lisääntymiseen.

Minulla nälkäkin kasvaa syödessä ja nykyään unelmani ja tavoitteeni ovat linkittyneet osittain kirjoittamiseen. Vaikka kirjoitan tunteella, oikein tunteen tulvalla, keskityn kuitenkin kappalejakoihin, sanavalintoihin, selkeyteen ja tekstin luontevaan kulkuun jokaisen artikkelini kohdalla. Minulla on aina jokin sanoma kirjoituksessani jota itse kannan mukana ja jonka toivoisin lukijoillenikin kannettavaksi. Mikäli sanoma ei aivan sydämeen asti yllä niin sen voi sujauttaa takataskuunkin ja kaivaa sieltä sopivalla hetkellä.

Pyrin rytmittämään kirjoituksiani siten että aihealueet eivät olisi kerta toisensa jälkeen liian vakavia tai syvällisiä. Minulla on tapana pohdiskella asioita pintää syvemmältä, mutta en halua että blogini olisi lukijoilleni raskasta luettavaa - pyrin herättämään ajatuksia motivoinnin ja inspiroinnin kautta. Minulle inspiraatio ja sen luominen ei ole koskaan tarkoittanut värityskirjan käyttämistä tai kiillottettua pintaa, vaan pikemminkin aitoutta, oikeita tapahtumia, vastoinkäymisiä ja oppimista. Olen oppinut ymmärtämään että en voi kontrolloida tai päättää muiden puolesta mikä on inspiroivaa ja mikä raskasta, ja osaan nykyään pitää kiinni omasta tahdostani ja omasta luonteestani myös kirjoittamisen tiimoilta. Toivon ja uskon että aitouteni näkyy rivien välistä.

Välillä deadline painaa päälle ja kirjoitan tekstiä lähestulkoon kelloa tiukasti katsoen, mutta pyrin siihen että saisin tekstin kirjoitettua vuorokautta ennen sen julkaisemista. Deadlinet muodostan osittain itse, sillä ideaalitilanne on saada samanaikaisesti materiaali ulos omissa sosiaalisen median kanavissa, ja toinen puoli rakentuu yhteistöistä. Aina aikataulut eivät voi pyöriä täysin blogin ympärillä ja ehdoilla, varsinkaan jos tekee muutakin elämässään kuin bloggaa. Minun kohdallani valokuvausprojektit vievät lähes yhtä paljon tunteja viikosta kuin blogini ja lisäksi on tietysti aivan kokonainen elämä joka tapahtuu näiden asioiden ulkopuolella.

Tietynlainen tunnetila jossa kirjoittaa voi sumentaa sekä näkemystä että yksinkertaisesti kirjoitusvirheidenkin havaitsemista, ja siksi pidän siitä jos pystyn oikolukemaan tekstini seuraavana päivä uusin silmin. Usein tuona seuraavana päivänä tulee tekstiin vielä lisättyä jotakin tai vaihtoehtoisesti poistettua jotakin epäolennaista.

Hyvässä kirjoituksessa on yleisesti ottaen alku joka johdattaa tulevan aihepiirin pariin, itse kirjoitus aiheesta ja vahva lopetus. Lopetus on se jonka viimeistään toivon herättävän ajatuksia lukijassa ja välillä pyrin jopa lopettamaan eräänlaiseen kotitehtävään eli haastan lukijoitani pohtimaan aihetta josta kirjoitan. On lukijan omasta mentaliteetista kiinni kuinka hän itse kirjoitukseen reagoi, mutta surullista on jos kirjoituksestani ei jää kenellekään mitään käteen vaan kaikki kirjoittamani unohtuu sekunnissa lukijan poituttua blogistani.

MUISTILISTA KIRJOITTAMISEEN:

- Valitse aihe

- Kirjaa ylös ajatuksiasi ja mielipiteitäsi

- Kirjoita artikkeli

- Jaa tekstisi luonteviin kappaleisiin pitäen mielessä aloitus, keskikohta ja lopetus

- Tarkastele ja muokkaa sanavalintoja ja lauserakenteita

- Oikolue tekstisi

- Lisää, muokkaa tai poista tekstiä tarpeen mukaan

- Otsikoi tekstisi sopimaan kirjoittamaasi sisältöön

Journalismi ja kolumnit ovat enemmän minun makuuni kuin kevyet ja pinnalliset blogikirjoitukset ja tästä syystä en oikeastaan luekaan blogeja. Tämä vaatii kenties pienen selvennyksen; en lue muoti- ja kauneusaiheisia blogeja, vaan satunnaisia artikkeleita ihmisyydestä, yhteiskunnasta ja työelämästä. En kuitenkaan ymmärrä miksi blogitekstit eivät voisi olla enemmän pohdiskelevia ja jopa tutkiskelevia, jopa muotiblogit jota omakin blogini edustaa vähintään kuvien muodossa. Me kirjoittajat itse päätämme ja määritämme tuottamamme sisällön suunnan ja vaikka blogimaailmassa paineet mukautumiseen voivat olla kovat on tärkeää muistaa joka hetki miksi ylipäätään kirjoittaa.

Päätämme myös sisältömme laadun ja tuottaessaan sisältöä omaan blogiinsa on hyvä miettiä omia motiiveita ja mahdollisia tavoitteitaan ja rinnastaa niitä kirjoitukseensa. Onko se tavoite olla suosittu muoti- tai kauneusbloggaaja vai jotakin aivan muuta? Minun tavoitteni on työllistää itseni osittain sisällön tuottamisella ja blogiani olen alusta alkaen rakentanut eräänlaiseksi ansioluetteloksi, henkilötarinaksi, ja tietynlaisen lifestylen edustajaksi. Joten niinä hetkinä kun koen paineita blogini kaupallistamisesta ja sisällön keventämisestä pidän mielessä tavoitteeni ja pysyn aitona itselleni.

Jos sinä kirjoitat blogia niin miksi aloitit ja onko blogisi sisältö sitä mitä toivoit? Jos olet johonkin blogitekstiisi harvinaisen tyytyväinen niin linkitä kyseinen artikkelisi kommenttikenttään ja kerro miksi koet onnistuneesi juuri tuossa kirjoituksessa. Käyn lukemassa linkitetyt tekstit jos niitä kommenttikenttään ilmaantuu!

Rokrok! / Eeva

PHOTOS: Eeva Roots

TOP & JACKET: Puma

JEANS: Bik Bok

SHOES: Lasula


Likes

Comments

olisit kaunis jos isot rinnat pienet rinnat itsevarmuus kaunsi vartalo
silikonit otanko silikonit meinasin ottaa silikonit pienet rinnat

Kuulun Facebookissa erääseen ryhmään jossa keskustellaan tyylistä ja kauneudesta. Tämän ryhmän keskusteluista ja aihepiireistä löytyisi helposti paljonkin pohdittavaa, varsinkin joidenkin kommentoijien käytöstavat, mutta tällä kertaa en lähde kirjoituksessani kuitenkaan tuohon suuntaan.

Ryhmässä oli tällä viikolla keskustelua huulista; pienistä, suurista ja täytetyistä huulista. Eräs nuori nainen kommentoi keskusteluun kuinka hänelle oli joskus tokaistu että hän olisi okei jos hänellä olisi isot huulet. Osittain tämä huvitti minua ja toinen osa minusta ärsyyntyi. Kenellä meistä on oikeus sanoa ja asettaa kauneudelle muotit joihin voi kuulua vain tietyn näköiset ja tietynlaisiin mittareihin yltävät ihmiset? Ei kenelläkään.

Syy miksi tämä huvitti minua on se että minulle on nuorena sanottu että olisin unelmanainen jos minulla olisi isommat rinnat. JOS OLISI. Tänä päivänä osaan nauraa tuolle nuoren pojan suusta tulleelle kommentille, mutta tosiasia on että kyseinen kommentti on kulkenut matkassani koko elämäni, enkä aina ole osannut suhtautua siihen yhtä kevyesti. Jonkin aikaa kuvittelin että en voi yltää kenenkään unelmanaisen mittareihin pienillä tisseilläni. Kyseinen kommentti ei ollut ainoa syy miksi olin näin pohtinut, se toimi lähinnä puskurina epävarmassa iässä. Todellisuudessa olen harkinnut silikonien ottamista jo 13-vuotiaasta lähtien, eli nyt jo pitkän 19 vuoden ajan.

pienirintaisuus itsevarmuus itsevarma pienillä rinnoilla eeva roots blogi kauneus ulkonäkö ulkonäköpaineet

Harvat tietävät tästä, vaikkei se mikään salaisuus ole koskaan ollutkaan, mutta olin lähellä ottaa silikonit reilut kymmenen vuotta sitten. Olin säästänyt rahaa, käynyt kokeissa, valinnut varustuksen, varannut leikkausajan ja järjestänyt työpaikaltani palkatonta vapaata toipumisen ajaksi. Peruin leikkausajan lopulta vuorokautta ennen leikkauspäivää. En halunnut vierasta ainetta kehooni, koskaan ei voi tietää kuinka kehosi reagoi. Pelkäsin että valmiiksi kauniit rintani muuttuisivatkin rumiksi ja katuisin lopun elämääni. Minulle myös kerrottiin että jokaisen huollon yhteydessä rintoihin tulisi lisätä pikkasen lisää silikonia ja säikähdin, olisiko minulla jonain päivänä ISOT rinnat! Tätä en ole koskaan halunnut, isoja rintoja itselleni, vaan silikoneja harkitessani toivomani kuppikoko olisi ollut ison B:n ja keskikokoisen C:n väliltä, nykyisen pienen B:n sijaan. Halusin eniten tuntea oloni kauniiksi ja itsevarmaksi bikineissä, ja tämä toive elää minussa edelleen.

Sanotaan että mies on joko peppu- tai tissimies ja usein jos mies on pienirintaisen naisen kanssa oletus on että tämä mies on tietysti peppumies. En ole koskaan kuitenkaan ollut miehen kanssa joka ei olisi rakastanut sekä peppuani että rintojani.

En ole itsekään peppu- tai tissinainen. Olen satavarmasti molempia. Arvostan kaunista naisvartaloa, ihan kaiken kokoisia ja mallisia. Oma mieltymykseni on aina ollut sirompaan suuntaan, luultavasti luonnollisesti siksi että olen itse ollut aina suhteellisen sinut itseni kanssa, juuri pienenä ja sirona. Se että olisin okei VAIKKA minulla pienet rinnat ei pidä paikkaansa. Olen okei KOSKA minulla on pienet rinnat. Pienet rinnat eivät ole minkäänlainen automaattinen miinus ihmisessä tai vartalossa, sopusuhtaisuus on paljon kauniimpaa.

Saatan vielä jonain päivänä käydä laittamassa itselleni tuon C-kupin, who knows. Elämässäni on paljon tärkeämpiä asioita kuin tissit, mutta annan silti paljon arvoa tisseilleni. Toivon että muutkin naiset antavat omilleen. Olkaa kauniita itsejänne, ihan jokainen!

Rokrok! / Eeva

ulkonäön arvostelu jättää arvet olemme kaikki kauniita isot rinnat pienet rinnat keskustelua kauneudesta lifestyle blogi eeva roots

PHOTOS: Eeva Roots

JEANS: Gina Tricot

TOP: Bitroyd

JACKET: Vero Moda

SHOES & EYEWEAR: Zaful


Likes

Comments

erottautuja muokkaavat maailmaa työllistyminen työttömyys rohkeus ole rohkea
työttömänä oleminen työttömyysaika panosta tulevaisuuteen eeva roots blogi ajatuksia elämästä

Olen kertonut avoimesti olevani virallisesti työtön tällä hetkellä. Työttömyys on asia joka voi syödä ihmistä; masentaa, stressata ja ahdistaa. Minulla on harvinaislaatuisen myönteinen elämänasenne ja ei, en tarkoita että sulkisin silmäni tosiasioilta tai keskittyisin hupiin velvollisuuksien sijaan, vaan myönteinen asenteeni keskittyy koko ajan tekemiseen ja tulevaan. Pidän itseni kiireisenä, mutta ennen kaikkea tehokkaana ja tuottavana, ja se ei aina luonnistu työttömältä. Työtön voi tuntea myös häpeää omasta tilanteestaan ja lannistua, jopa lamaantua tilanteestaan.

Olen kuluneen puolen vuoden aikana ollut kahdesti äärimmäisen stressaantunut tilanteestani ja lopun aikaa optimistinen ja positiivinen. Jatkuva vähällä toimeen tuleminen on oikeasti haastavaa, vaikka perusasiat olisivatkin kunnossa kuten terveys ja koti. Pienet tulot / tuet tarkoittavat kuitenkin kompromisseja jatkuvalla syötöllä, luopumista ja paljon yksinolemista. Et voi useinkaan syödä terveellisesti, et pysty lähtemään ystäviesi mukaan illanviettoihin ja yllättävien menojen ilmaantuessa joudut myymään jotain omaisuuttasi. Kun oma taloustilanne on kallistunut väärään suuntaan ei pääkoppa kestä ihan joka ikistä päivää virkeänä.

Varasin jokin aika sitten ajan sosiaalityöntekijälle. Halusin yksinkertaisesti päästä sanomaan jollekin ääneen että myös minä olen välillä stressaantunut ja myös minulla on heikot päiväni jolloin mietin mitä järkeä on yrittää koko ajan sata lasissa, ja tulenko pian syrjäytymään. Nämä ovat asioita joista on vaikea puhua läheisille, jopa minun mielestäni. Olen yrittänyt, mutta samaan hengenvetoon vähättelen tilannetta ja tuntemuksiani, sillä kukaan läheiseni ei ole tottunut siihen että minä olisin rikki tai uupunut, enkä uskalla jatkaa asiasta puhumista mikäli en välittömästi saa ymmärrystä ja henkistä tukea tilanteeseeni. Sosiaalityöntekijältä halusin kuulla että hän ymmärtää että minulla on raskasta, sillä hän näkee työttömyyttä ja vähätuloisia ihmisiä päivittäin. Hän kuitenkin tokaisi toivovansa että muutkin hänen asiakkaistaan olisivat kuten minä, tekisi kaikkensa elämänsä ja tulevaisuutensa eteen joka päivä, ja että minä tulen varmasti työllistymään hyvinkin pian. Jäin ilman tuota ymmärrystä jota hain, mutta keskustelu teki silti hyvää ja jatkoin tapaamisesta matkaa omana myönteisenä itsenäni, jotenkin ilman häpeän ja syyllisyyden taakkaa.

trashed denim jacket ripped denim jacket street fashion rikottu farkkutakki

Tästä pääsemme kuitenkin siihen että aina töitä ei ole helppoa saada vaikka olisit kuinka aikaansaava, osaava ja hyvä tyyppi.

"Tiedän valtavan lauman hyviä, parempia ja parhaita tyyppejä, jotka eivät vain millään löydä töitä. En tiedä millaisessa kuplassa ihmisen täytyy leijua, jos ei tätä tänä päivänä tajua." luki Voitolla työhön-blogissa.

Tämä asia kannattaa myös työttömän itsensä sisäistää, jotta oma itsetunto ei pääsisi laskemaan ja ihminen lamaantumaan sitä kautta. Myönnän tuntevani syyllisyyttä työttömänä olemisesta ja koen myös paljon paineita. Niin ulkopuolelta kuin itseni asettamina. Minä en nauti työttömänä ja valtion elätettävänä olemisesta. Olen aina nauttinut työnteosta. Pyrin asennoitumaan tilanteeseeni siten että hyödynnän kaiken ajan jota minulla tällä hetkellä on jotta olisin pian taas kunnollinen veronmaksaja ja palkkaa nostava kansalainen, ja toivottavasti tällä kertaa pysyvästi tai vähintään pitkäaikaisesti. Siksi en koe että hetkellinen ratkaisu olisi paras mahdollinen ratkaisu tilanteeseeni, tai monen muunkaan tilanteeseen. Mutta siitä huolimatta, olen tietenkin hakenut töitä eri aloilta oman alani lisäksi, kassamyyjästä toimistoapulaiseen, ja toivonut töitä myös saavani.

"Itsetunto heilahtelee melko herkästi työtilanteen mukaan. Olin mielestäni täysi paska, kun hommia ei vaan millään löytynyt. Huono, tyhmä, laiska, väärän ammatin valinnut - aivan hyödytön. Kappas, kun työtilanne taas kirkastui, niin teki myös kuva itsestäni. Sinä ja minä emme ole yhtä kuin työllistymisemme määrä. Joskus, jopa aika usein, siellä rekrytointipäässä ei vaan tunnisteta hyvää asiaa, kun se eteen tulee." - Voitolla työhön.

olen paska kun hommia ei löydy itsetunto työttömänä
yhteiskunta standardit tavat sääntöjen noudattaminen muottiin mahtuminen työllistyminen

Asia jota tulee mietittyä näin työttömänä työnhakijana, ja miettinyt totta puhuen useasti myös työsuhteessa ollessani on seuraavanlainen; yhteiskunnassamme ne jotka hyväksyvät standardien mukaiset pelisäännöt ja tavat etenevät muita paremmin. Tämä mahdollistaa sen että hyvin usein eri tahot ja myös johtoasemat ovat täynnä keskinkertaisuuksia, jotka ovat vain omaksuneet tietynlaiset tavat. Tosiasia on että meitä taputetaan herkemmin päähän suoriutuessamme jostakin työtehtävästä standardien mukaisesti kuin olemalla rohkeita tai innovatiivisia. Liian harva johtoasemassa työskentelevä vielä tänäkään päivänä haluaa että alaiset tai työkaverit osaisivat asioita itseään paremmin, tai ainakaan siten että se olisi muille näkyvää.

Kyse ei ole pelkästään siitä kuka on ketäkin parempi, vaan myös siitä kuka erottautuu. Erottautumista ei katsota useinkaan hyvällä, vaikka se voisi tuoda mukanaan lukemattomia uusia mahdollisuuksia.

Nämä erottautujat, joihin itsenikin luen mukaan, muokkaavat kuitenkin maailmaa, pitivät keskinkertaisuudet siitä tai eivät. Uskon aina vain vahvemmin siihen että juuri erottautujien tulisi puhaltaa yhteen hiileen ja luoda mahdollisuuksia yhdessä - niin itselleen kuin muillekin. Jos vielä jonakin päivänä työskentelen itse esimies- tai johtoasemassa tulen jatkamaan valitsemallani tiellä ja panostan jatkossakin erilaisiin, odottamattomiin vahvuuksiin, ja pyrin keräämään ympärilleni ryhmän viisaita, rohkeita ja idearikkaita tyyppejä - mieluiten itseäni fiksumpia.

Rokrok! / Eeva

eeva roots muotiblogi blogi uusi muotiblogi imagolasit farkkutakki

PHOTOS: Eeva Roots

DENIM JACKET: LASULA

HOODIE: Cayler & Sons

JOGGER PANTS: MADLADY

PHONE: Huawei

SPECS: Zaful

Likes

Comments

puma women puma alusvaatteet SPOT-A-SHOP Zalando katumuoti

Olen blogini alkupäivistä asti ollut katumuodin puolestapuhuja, ja jo kauan ennen blogini syntyä. Viime keväänä hehkutin eritoten 90-luvun katumuotia ja varsinkin street-henkistä tyylilajia jossa yhdistyy hip hop-genre ja sporttisuus. Saman tyylilajin asialla olen myös tänään - ja tänäkin vuonna!

Olen elänyt nuoruuteni 90-luvulta 2000-luvulle ja kokenut tuon aidon nuorten suosiman tyylivillityksen jota nyt ysäriksi kutsutaan. Monia asioita voisi jättää ja on onneksi jäänytkin 90-luvulle, mutta joidenkin paluu on väistämätöntä ja onneksi niin. Kun Adidas ja Nike alkoivat tehdä paluutaan isosti katumuodin pariin olin aivan innoissani. Nämä brändit herättävät minussa todellista nostalgiaa ja juuri oikeanlaisia viboja, juuri niitä samoja joita nuoruusvuosinani sain kokea. Samaan aikaan aloin kaipaamaan ja odottamaan Tommy Hilfigerin paluuta, joka oli yksi suurimmista suosikeistani tuolloin. Tällä hetkellä kuumpimina trendiväreinä katumuodissa ovat Tommy Hilfigerin tunnusvärit punainen, sininen ja valkoinen, eikä näitä värejä ole muotiin repäisty tyhjästä tälläkään kertaa. Hilfiger on aloittanut uuden maailmanvalloituksen ja odotan innolla millaisia mallistoja tulemme vielä näkemään. Adidaksen, Niken ja Tommy Hilfigerin lisäksi vahvan paluun on tehnyt myös Fila, joka on myös ehdottomia suosikeitani. Jalassani oli monta vuotta Filat nuorena ja saattaa olla pitkään tämänkin ikäisenä (ehkä olettekin jo lähes kaikista asukuvistani bongannut jaloistani upeat Fila Grunget!). Fubu on 90-luvun streetwear-merkeistä ainoa jonka en ole vielä havainnut lähteneen yhtä suureen kaupalliseen nousuun kuin muut kilpakumppaninsa, mutta Fubua seuraan myös mielenkiinnolla.

Adidas Tubular PK Adidas snkeakers Adidas lenkkarit tennarit Zalando yhteistyö SPOT-A-SHOP

Tämän hetken tähtimerkki jota en muista käyttäneeni lainkaan nuorempana on Puma, joka on tällä hetkellä kuumimpia katumuodin merkkejä. Puma on varastanut myös minun sydämeni osittaisesta brändiuskollisuudestani huolimatta, johtuen suurimmaksi osaksi Rihannan ja Puman huikeasta yhteistyöstä ja sen myötä nousseesta uudenlaisesta brändi-imagosta. Rihanna on siis suurin tyyli-ikonini, mikäli se on joltain mennyt ohi. Puma on panostanut muutenkin suuresti collaboihinsa ja valinnut mielestäni todella onnistuneesti brändilähettiläänsä, ja tällä on selvästi ollut suuri vaikutus Puman räjähdysmäisessä suosiossa katumuodin parissa.

En ole yleisesti ottaen merkkivaatteiden perään, kuten moni lukijani tietääkin, ja hankin vieläkin vaatteitani kirpputoreilta aina kun ehdin ja satun tekemään itselleni sopivia löytöjä. Mielestäni et tarvitse tiettyjen brändien vaatteita voidaksesi olla omanlaisesi cool. Yksi syy miksi en myöskään hamstraa merkkivaatteita on se että mielestäni hyvän tyylin ei tarvitse olla kallis. Hyvä tyyli on juuri omanlaisesi ja sellainen minkä itse määrität.

Näiden kyseisten vaatemerkkien kohdalla juuri noita street-henkisiä kappaleita on kuitenkin todella haastavaa löytää käytettyinä ja juuri haluamaansa tyylilajia on hankalaa toteuttaa täysin ilman näiden merkkien vaatteita, näin siis minun kohdallani, yhtään yleistämättä. Joten kun minulle tarjoutui mahdollisuus yhteistyöhän SPOT-A-SHOPin kanssa en epäröinyt hetkeäkään ja tiesin haluavani hemmotella itseäni jollakin mitä en normaalisti raaskisi itselleni hankkia. SPOT-A-SHOP sivustohan kerää yhteen ale-tuotteet yhteen osoitteeseeen ja ohjaa tekemään lopullisen ostoksen tuotetta myyvään verkkokauppaan ja helpottaa shoppailua sen myötä! :)

90's katumuoti streetstyle ysärityyli ysäri katumuoti merkit parhaat urheilumerkit
adidas tubular naisten lenkkarit tennarit blogi yhteistyö SPOT-A-SHOP Zalando naisten katumuotia netistä nostalgia trendikkäät vaatemerkit

Olin vaikean valinnan edessä, sillä halusin käyttää mahdollisuuden viisaasti, mutta oli selvää että etsisin itselleni jotakin näiden kyseisten merkkien vaatteita. SPOT-A-SHOPin kautta etsiminen oli vaivatonta, sillä heidän sivuiltaan löytyi sekä verkkokauppoja SEKÄ suora linkki merkkeihin, joten minun ei tarvinnut lähteä erikseen etsimään missä kaupoissa haluamaani merkkiä on valikoimissa. Kätevää, eikö? Samaa toimintoa voit käyttää etsiessäsi minkä tahasa kategorian tuotteita, SPOT-A-SHOP-sivustolla näkyy esimerkiksi kaikkien yhteistyökauppojen kenkävalikoimat yhdellä sivulla. Yläpalkissa on myös hakutoiminto jota esimerkiksi itse käytin tarkistaakseni löytyisikö himoitsemiani Adidaksen Tubulareja jonkun kaupan valikoimasta, ja Zalandosta löytyi kuin löytyikin. Päädyin siis ensin valitsemaan itselleni Adidaksen upeat Tubular X PK:t ja toiseksi rakastuin Puman sporttisiin alusvaatteisiin, jotka löytyivät myös Zalandolta, ja jotka ovat oikeasti niin upeat yksityiskohtineen, leikkauksineen, väreineen ja myös istuvuuden puolesta! Olen jo pitkään suosinut sporttisempia alusvaatteita ja rakastan varsinkin korkeavyötäröisiä alushousuja, sillä ne ovat mukavat päällä ja niiden vyötärökaitaleita on mukava vilauttaa housujen alta sen extra-säväyksen luomiseksi. Pohdin pitkään mustan ja oliivin vihreän välillä kunnes en oikeasti vain pystynyt päättämään ja päädyin ostamaan molemmat - onneksi, sillä rakastan molempia tasavertaisesti!

Käykäähän ensi kerralla nettishoppaillessanne tutustumassa SPOT-A-SHOPiin, sivuilta löytyy monia suosittuja nettikauppoja kuten Asos, Bubbleroom, Nelly, Ellos ja tietysti Zalando, ja lisää on tulossa!

Rokrok! / Eeva

eeva roots blogi eeva roots ja puma women 90's nike fila adidas puma

PHOTOS: EEVA ROOTS

Blogipostaus on toteutettu yhteistyössä SPOT-A-SHOPin kanssa.

Likes

Comments